Opistoinsinööri amk insinööri

Kyllä insinööri-AMK tutkinto on arvostetumpi vaikka opisto insinööreillä on kokemusta enemmän.
Nykyään opistoinsinöörit päivittävät tutkintojaan AMK tutkinnoiksi.

inssi kirjoitti:

Kyllä insinööri-AMK tutkinto on arvostetumpi vaikka opisto insinööreillä on kokemusta enemmän.
Nykyään opistoinsinöörit päivittävät tutkintojaan AMK tutkinnoiksi.

Työpaikka ilmoituksissa haetaan usein tehtävään diplomi-insinööriä tai amk-insinööriä!!!! Tässä yhteydesää ei opistoinssejä mainita lainkaan.

Koska amk-inssi ja dippeli inssi ovat samanveroisia, niin kyllä opistoinssi jää tästä kyydistä.

Turri kirjoitti:

Työpaikka ilmoituksissa haetaan usein tehtävään diplomi-insinööriä tai amk-insinööriä!!!! Tässä yhteydesää ei opistoinssejä mainita lainkaan.

Koska amk-inssi ja dippeli inssi ovat samanveroisia, niin kyllä opistoinssi jää tästä kyydistä.

Lue lisää

Ja mitenköhän ihmeessä insinööri (amk) on saman tasoinen kuin DI, herranjumala sentään mitä paskaa!

Opistoinssi=amk-inssi

ei kai duuni-ilmoituksissa haeta enää vanhalla nimikkeellä vaikka ne ovatkin samat, sama kuin haettaisiin erikseen sairaanhoitaja (amk) ja sairanhoitaja, sama homma, eri nimike, työilmoituksissa samana pidetään ja uusin nimike niihin laitetaan. Että silleen.

Turri kirjoitti:

Työpaikka ilmoituksissa haetaan usein tehtävään diplomi-insinööriä tai amk-insinööriä!!!! Tässä yhteydesää ei opistoinssejä mainita lainkaan.

Koska amk-inssi ja dippeli inssi ovat samanveroisia, niin kyllä opistoinssi jää tästä kyydistä.

Lue lisää

opistoinssit menevät töihin ns. puskaradion kautta eli työpaikat eivät useinkaan ole julkisesti haettavana. Työkokemuksessa on se etu että tullaan jopa hakemaan töihin. Nimim. kokemusta.

Turri kirjoitti:

Työpaikka ilmoituksissa haetaan usein tehtävään diplomi-insinööriä tai amk-insinööriä!!!! Tässä yhteydesää ei opistoinssejä mainita lainkaan.

Koska amk-inssi ja dippeli inssi ovat samanveroisia, niin kyllä opistoinssi jää tästä kyydistä.

Lue lisää

Oho,vai on DI ja amk inssi samanveroisia.DI:n tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto.Ammattikorkeakoulu ei ole yliopistotason koulutus.Ammattikorkeaan pääsee jopa amispohjalta.Ei tarvitse olla ylioppilas

szdefhe kirjoitti:

Oho,vai on DI ja amk inssi samanveroisia.DI:n tutkinto on ylempi korkeakoulututkinto.Ammattikorkeakoulu ei ole yliopistotason koulutus.Ammattikorkeaan pääsee jopa amispohjalta.Ei tarvitse olla ylioppilas

Lue lisää

Hm, mihin tahansa korkeakouluun pääsee millä tahansa toisen asteen tutkinnolla, amis tai lukio. Teoriassa. Käytäntö on tietysti toinen juttu, kampaaja-koneistajalle voi olla tuskaa lukea lääkiksen tai oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Mutta paperilla ns. koulutukselliset umpiperät on tästä kohtaa poistettu.

AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto, kuten yliopiston kanditutkinto. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat maisteri, di ja AMKkien ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK). Teoriassa. Käytännössä viimeksimainitut ovat kärttyisten keski-ikäisten keskustelukerhoja joiden arvo perustuu lähinnä vertaistukeen ja sitä kautta stressin purkamisen tuottamaan työtehon paranemiseen.

Oikoja kirjoitti:

Hm, mihin tahansa korkeakouluun pääsee millä tahansa toisen asteen tutkinnolla, amis tai lukio. Teoriassa. Käytäntö on tietysti toinen juttu, kampaaja-koneistajalle voi olla tuskaa lukea lääkiksen tai oikeustieteellisen pääsykokeisiin. Mutta paperilla ns. koulutukselliset umpiperät on tästä kohtaa poistettu.

AMK-tutkinto on korkeakoulututkinto, kuten yliopiston kanditutkinto. Ylempiä korkeakoulututkintoja ovat maisteri, di ja AMKkien ylempi ammattikorkeakoulututkinto (YAMK). Teoriassa. Käytännössä viimeksimainitut ovat kärttyisten keski-ikäisten keskustelukerhoja joiden arvo perustuu lähinnä vertaistukeen ja sitä kautta stressin purkamisen tuottamaan työtehon paranemiseen.

Lue lisää

Ei se tutkinto ratkaise toimin ammattikoulun opettajan ja sitten keksittiin että teknikontutkinno suorittaneen piti suorittaa ins tutkinto. Hölmöt esimehet sanoi hyvä
Nyt saadaan pätevä opettaja kun sijaiseksi tuli di kun tulin tekaisin kurssilta oppilaani san i ei se osannut mitään . kysyin kaverilta mitä olet tehnyt työelämässä, olen lakaissut konepajan lattioita. Silläpätevyydellä koulutetaan ammatti miehiä konepajoihin.

Onko totta, että insinöörin tutkinnon koulutukseen kuuluu pistorasian asennuksen opettaminen???????
Silloinhan koneinssin koulutuksessa sorvattaisiin jne. Onko se tosiaan näin???
Olen luullut että insinöörikoulutus keskittyy suunnittelijoiden koulutukseen. Ammatti-instituutit ovat sitä varten, että siellä opetetaan asennustehtävien suorittaminen. Korjatkaa jos olen väärässä.

mahdollista kirjoitti:

Onko totta, että insinöörin tutkinnon koulutukseen kuuluu pistorasian asennuksen opettaminen???????
Silloinhan koneinssin koulutuksessa sorvattaisiin jne. Onko se tosiaan näin???
Olen luullut että insinöörikoulutus keskittyy suunnittelijoiden koulutukseen. Ammatti-instituutit ovat sitä varten, että siellä opetetaan asennustehtävien suorittaminen. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lue lisää

kuitenkin sähkösuunnittelijallekin hyvä että tietäisi perusasiat ja samat sanat rakennusinsinööreille. Nykyään luotetaan enemmän paperisuunnitelmiin ja laskelmiin kuin käytännön ja kokemuksen mukanaan tuomaan järkeen. Siksi mm. meillä on paljon rakennuskantaa homehtumassa ja varmasti myös kattoja putoilee silloin tällöin. Se on sitten hyvä kun joku sertikaattilappu on täytetty ja joku kone on tehnyt vaikkapa lujuuslaskelmat...

Insinöörikoulutuksen liiallisiin aloituspaikkoihin on kuitenkin jo operusministeriökin kiinnittänyt huomiota, eikä syyttä. Sitä kautta AMK-tutkinnon arvostuskin saattaa nousta. Mutta jo pelkästään se periaate että oppilaitos saa rahansa opiskelijamäärän perusteella on susi mutta onneksi ei sentään vielä valmistuneiden määrän mukaisesti (eikä sitä taida onneksi tullakaan).

mahdollista kirjoitti:

Onko totta, että insinöörin tutkinnon koulutukseen kuuluu pistorasian asennuksen opettaminen???????
Silloinhan koneinssin koulutuksessa sorvattaisiin jne. Onko se tosiaan näin???
Olen luullut että insinöörikoulutus keskittyy suunnittelijoiden koulutukseen. Ammatti-instituutit ovat sitä varten, että siellä opetetaan asennustehtävien suorittaminen. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lue lisää

että ainakin minun tietämieni koneinsinöörien koulutuslaitosten työtiloista on sorvit löytyneet, tosin tiedä sitten vieläkö sorvataan... Mutta auttaa se ainakin siihen että tietää mikä se sorvi oikeen on...

mahdollista kirjoitti:

Onko totta, että insinöörin tutkinnon koulutukseen kuuluu pistorasian asennuksen opettaminen???????
Silloinhan koneinssin koulutuksessa sorvattaisiin jne. Onko se tosiaan näin???
Olen luullut että insinöörikoulutus keskittyy suunnittelijoiden koulutukseen. Ammatti-instituutit ovat sitä varten, että siellä opetetaan asennustehtävien suorittaminen. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lue lisää

Kyllä aivan perusasiat on osattava ennenkuin voi ruveta suunittelijaksi. Papereila asiat voivat näyttää loogisilta ja ongelmattomilta. Sitten kun suunitelmia ryhdytään toteuttamaan voi tulla suuriakin ongelmia vastaan, siksi ettei suunittelia ole hallinnut perusasioita.

Itsekin kouluja käynyt kirjoitti:

kuitenkin sähkösuunnittelijallekin hyvä että tietäisi perusasiat ja samat sanat rakennusinsinööreille. Nykyään luotetaan enemmän paperisuunnitelmiin ja laskelmiin kuin käytännön ja kokemuksen mukanaan tuomaan järkeen. Siksi mm. meillä on paljon rakennuskantaa homehtumassa ja varmasti myös kattoja putoilee silloin tällöin. Se on sitten hyvä kun joku sertikaattilappu on täytetty ja joku kone on tehnyt vaikkapa lujuuslaskelmat...

Insinöörikoulutuksen liiallisiin aloituspaikkoihin on kuitenkin jo operusministeriökin kiinnittänyt huomiota, eikä syyttä. Sitä kautta AMK-tutkinnon arvostuskin saattaa nousta. Mutta jo pelkästään se periaate että oppilaitos saa rahansa opiskelijamäärän perusteella on susi mutta onneksi ei sentään vielä valmistuneiden määrän mukaisesti (eikä sitä taida onneksi tullakaan).

Lue lisää

Nimittäin yliopistot saavat rahaa erittäin paljon juuri tuotettujen tutkintojen mukaan. Se päinvastoin motivoi tuottamaan hyvin oikeita osaajia, tutkintokriteerit kun on myös tarkkaan määrätty ja niistä pidetään suorastaan sadistisesti professorien taholta kiinni, heidän rahoitus kun ei riipu valmistuvista. Yo:issa ei sisäänottomääriä ole ikinä rahalla määrätty myöskään, valmistumis-rahakin on vain osa ja palkkio. Akateemisessa maailmassa eettisyys on kaikkein korkeimmassa asemassa aina ja kukaan ei valmistu ilman että läpäisee juuri oikein kriteerit. Ajatelkaa vaikka mikä häpeä koko maailman yliopistoille olisi jos väitöskirjä, joka on väärä, hyväksyttäisiin oikein tehtynä tutkimuksena! Vaikka yo saa siitä erinomaisesti rahaa että tuottaa tohtorin. Yliopistot kun on kansainvälisesti määritelty ja vuosisatainen, melkein tuhantinen perinne ja sen antamat velvoitteet ja vastuut. Varmaankin vääräksi osoitettavissa olevia opinnäytetöitä valmistuu amk:ista, mutta kukaan ei välitä, ei sen niin väliä, mutta tohtori, siksi ei voida vihkiä muuta kuin oikein tehdystä tutkimuksesta ja jota on julkisesti puolustanut ja alistanut sen vastaväittäjälle toisesta yliopistosta ja tarkastettavaksi melkoisessa syynissä omassa yliopistossa ja vasta sitten vastaväittäjäkin voi esittää väitöskirjaa hyväksyttäväksi, minkä jälkeen oma yo sen ehkä hyväksyy. Ja kuka vain yleisöstä voi esittää hylkäystä myös.

mahdollista kirjoitti:

Onko totta, että insinöörin tutkinnon koulutukseen kuuluu pistorasian asennuksen opettaminen???????
Silloinhan koneinssin koulutuksessa sorvattaisiin jne. Onko se tosiaan näin???
Olen luullut että insinöörikoulutus keskittyy suunnittelijoiden koulutukseen. Ammatti-instituutit ovat sitä varten, että siellä opetetaan asennustehtävien suorittaminen. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lue lisää

Onko tosiaan mahdollista, että joku uskoo vielä tänäkin päivänä, että päteviä tuotteita voidaan suunnitella tuntematta sen kummemmin käyttäjän tarpeita kuin tuotteiden valmistus- tai kokoonpanoprosessia? Ei insinööri osaa suunnitella tuotetta, jos hän ei todella tiedä, kuinka ja mihin tuotetta käytetään ja kuinka se tehdään. Tämä on sitä tärkeämpää, mitä suuremmissa sarjoissa tai globaalimmassa ympäristössä tuotetta valmistetaan.

Ajatellaanpa, että pienellä konstruktiomuutoksella tuotteen valmistuskustannukset laskevat vaikka 10 senttiä. Jos tuotetta valmistetaan vaikka miljoona vuodessa, muutos tuottaa firmalle 100000 euroa. Tai ajatellaanpa, että suunnittelijan taitamattomuuden takia tuote on ollut hankala kokoonpantavaksi ja siksi 50000 tuotetta pitää kutsua muutoskunnostettavaksi. Mitä tämä maksaa ja mitä se vaikuttaa merkin tai tuotteen maineeseen?

Siis eikö tuotesuunnitelijan tarvitse tietää tuotteen valmistettavuudesta, ylläpidettävyydestä tai nykyisin vaikka materiaalien kierrätettävyydestä yhtään mitään?

Ylioppilas kirjoitti:

Nimittäin yliopistot saavat rahaa erittäin paljon juuri tuotettujen tutkintojen mukaan. Se päinvastoin motivoi tuottamaan hyvin oikeita osaajia, tutkintokriteerit kun on myös tarkkaan määrätty ja niistä pidetään suorastaan sadistisesti professorien taholta kiinni, heidän rahoitus kun ei riipu valmistuvista. Yo:issa ei sisäänottomääriä ole ikinä rahalla määrätty myöskään, valmistumis-rahakin on vain osa ja palkkio. Akateemisessa maailmassa eettisyys on kaikkein korkeimmassa asemassa aina ja kukaan ei valmistu ilman että läpäisee juuri oikein kriteerit. Ajatelkaa vaikka mikä häpeä koko maailman yliopistoille olisi jos väitöskirjä, joka on väärä, hyväksyttäisiin oikein tehtynä tutkimuksena! Vaikka yo saa siitä erinomaisesti rahaa että tuottaa tohtorin. Yliopistot kun on kansainvälisesti määritelty ja vuosisatainen, melkein tuhantinen perinne ja sen antamat velvoitteet ja vastuut. Varmaankin vääräksi osoitettavissa olevia opinnäytetöitä valmistuu amk:ista, mutta kukaan ei välitä, ei sen niin väliä, mutta tohtori, siksi ei voida vihkiä muuta kuin oikein tehdystä tutkimuksesta ja jota on julkisesti puolustanut ja alistanut sen vastaväittäjälle toisesta yliopistosta ja tarkastettavaksi melkoisessa syynissä omassa yliopistossa ja vasta sitten vastaväittäjäkin voi esittää väitöskirjaa hyväksyttäväksi, minkä jälkeen oma yo sen ehkä hyväksyy. Ja kuka vain yleisöstä voi esittää hylkäystä myös.

Lue lisää

No millä ihmeellä sitten Lasse Lehtisen väitöskirja meni läpi oi arvon älykkö????????

tämä oi hyvä opiskelija kirjoitti:

No millä ihmeellä sitten Lasse Lehtisen väitöskirja meni läpi oi arvon älykkö????????

hän teki tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävän tutkimustyön, josta tuli uutta tietoa eli tulos ja sitten hän antoi sen yliopistolle tarkastettavaksi, esitarkastuksessa kun oli katsottu työn olevan hyväksyttävä yliopiston puolelta väittelijän puolustettavaksi julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka aika ja paikka oli ilmoitettu, puolusti hän työtään vastaväittäjää vastaan ja alisti sen yleisön kysymyksille ja vastasi niihin jos kysymyksiä tuli ja kun vastaväittäjä esitti väitöskirjaa hyväksyttäväksi yliopistolle ja kukaan yleisöstä ei ehdottanut sen hylkäämistä perustellusti, niin se hyväksyttiin ja lehtisestä tuli tohtori

Meille tuli firmaan töihin yliopistossa opiskeleva
AMK-sähköinssi prosessisähköistykseen .Tämä inssi oli valmistunut ihan hyvästä opinahjosta mutta mutta ....EI OSANNUT SELLAISTA PERUSASIAA KUTEN SÄHKÖKAAPELIN MITOITTAMINEN. TÄMÄ KERTOO JOTAIN.

mahdollista kirjoitti:

Onko totta, että insinöörin tutkinnon koulutukseen kuuluu pistorasian asennuksen opettaminen???????
Silloinhan koneinssin koulutuksessa sorvattaisiin jne. Onko se tosiaan näin???
Olen luullut että insinöörikoulutus keskittyy suunnittelijoiden koulutukseen. Ammatti-instituutit ovat sitä varten, että siellä opetetaan asennustehtävien suorittaminen. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lue lisää

siellä sorvataan. Ei manuaalisesti mutta kaikenlaisilla eri cnc koneilla.Jo oli oikein kivaa ja opettavaista.Ja tästä on muuten ollut paljon enemmän hyötyä kuin differentiaalilaskennasta sen jälkeen kun valmistuin vuonna2000.

mahdollista kirjoitti:

Onko totta, että insinöörin tutkinnon koulutukseen kuuluu pistorasian asennuksen opettaminen???????
Silloinhan koneinssin koulutuksessa sorvattaisiin jne. Onko se tosiaan näin???
Olen luullut että insinöörikoulutus keskittyy suunnittelijoiden koulutukseen. Ammatti-instituutit ovat sitä varten, että siellä opetetaan asennustehtävien suorittaminen. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lue lisää

Esimerkiksi Lahdessa voit itse valita vuoden, kahden jälkeen perusopinnoista, mihin haluat erikoistua. Voit valita sen suunnittelupuolen ja tai sen johtajapuolen ;D

mahdollista kirjoitti:

Onko totta, että insinöörin tutkinnon koulutukseen kuuluu pistorasian asennuksen opettaminen???????
Silloinhan koneinssin koulutuksessa sorvattaisiin jne. Onko se tosiaan näin???
Olen luullut että insinöörikoulutus keskittyy suunnittelijoiden koulutukseen. Ammatti-instituutit ovat sitä varten, että siellä opetetaan asennustehtävien suorittaminen. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lue lisää

Meillä on käyty ainakin läpi labroina sorvaaminen, poraaminen ja hitsaus, jokainen on niitä vähintään kerran kokeillut. Selitys on se, että pitää tietää mitä duunarit tekee ja hyvä niin.

onko tosi kirjoitti:

Meille tuli firmaan töihin yliopistossa opiskeleva
AMK-sähköinssi prosessisähköistykseen .Tämä inssi oli valmistunut ihan hyvästä opinahjosta mutta mutta ....EI OSANNUT SELLAISTA PERUSASIAA KUTEN SÄHKÖKAAPELIN MITOITTAMINEN. TÄMÄ KERTOO JOTAIN.

Lue lisää

Meilläkin on ollut tuo sähkökaapelin mitoittaminen konepuolella ja jopa minäkin osaan perusteet vaikka muutoin en paljon sähköstä ymmärrä! Yksi helpoimmista asioista, jos vaan matemaattiset perustaidot on kunnossa (yhteen-, jako-, kerto- ja vähennyslasku).

tuleva koneinssi kirjoitti:

Meilläkin on ollut tuo sähkökaapelin mitoittaminen konepuolella ja jopa minäkin osaan perusteet vaikka muutoin en paljon sähköstä ymmärrä! Yksi helpoimmista asioista, jos vaan matemaattiset perustaidot on kunnossa (yhteen-, jako-, kerto- ja vähennyslasku).

Lue lisää

Ja lisäksi tarvitaan tietenkin kunnollinen mittanauha. Mikäli suunniteltu kaapeli on kovin pitkä, helpottaa suunnittelua, mikäli toinen insinööri on pitämässä mittanauhan päästä kiinni (mieluummin DI).

mahdollista kirjoitti:

Onko totta, että insinöörin tutkinnon koulutukseen kuuluu pistorasian asennuksen opettaminen???????
Silloinhan koneinssin koulutuksessa sorvattaisiin jne. Onko se tosiaan näin???
Olen luullut että insinöörikoulutus keskittyy suunnittelijoiden koulutukseen. Ammatti-instituutit ovat sitä varten, että siellä opetetaan asennustehtävien suorittaminen. Korjatkaa jos olen väärässä.

Lue lisää

Siinäpä on hyvä suunnitella asennuksia kun ei edes tiedä miten ne tehdään... Tosin tuohan kuulostaa ihan AMK-tutkinnolta.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Meillä on käyty ainakin läpi labroina sorvaaminen, poraaminen ja hitsaus, jokainen on niitä vähintään kerran kokeillut. Selitys on se, että pitää tietää mitä duunarit tekee ja hyvä niin.

Lue lisää

Kyllä käytännön osaaminen on tarpeen myös johtotehtävissä ei teoria kaikkea osaaa

Nykyisin tyhmempikin läpäisee inssitutkinnon mutta millaisilla arvosanoilla ?

Perähikiän AMK:ssa saa helpommin samalla opintopanoksella kiitettävän kun jossain arvostetummassa hädintuskin tyydyttävän.

Tuossa mielipiteessä tuoksuu kyllä oma etu. Itsekin toivoisin ettei alani henkilöitä koulutettaisi enää lainkaan, mutta keinotekoinen koulutuspaikkojen vähentäminen ei lisää pätevyyttä, eikä tasa-arvoa.

Nykyinen järjestelmä on vallan mainio, mikäli astutaan työläisen kengistä. Työnhakijoita valmistuu niin paljon, että varmasti "osaaviakin" löytyy joukosta enemmän kuin esim. 10% korkeakoulutusasteella. Lisäksi kilpailu tyhjentää ilman hinnoista.

Ihmiset eivät ole vielä mieltäneet että korkeakoulututkintojen arvostus on laskemassa. Näin ollen "korkeakoulutettuja" koskaa sanat lainalaisuudet kuin tavanomaisia ammattikoululaisiakin. Työtä ei monellakaan alalla tarjota suoraan koulunpenkiltä, vaan sitä joutuu metsästämään jopa asuinkunnan ulkopuolelta.

huomannut että opiskelijamassojen kasvaessa olisi tarvinnut resurssienkin kasvaa samassa suhteessa. Vaan kuinka onkaan käynyt?

Se johtaa juuri siihen että opiskelua ei juuri mitata kuin tenteillä. Tentteihin voi helposti luntata varsinkin kun taitavat monet opet mielellään pyöritellä samoja kysymyksiä vuodesta toiseen kokeissaan, ne kun ovat näppärästi koneen kovalevyllä.

Ei koenumero välttämättä kerro koko totuutta asioiden ymmärtämisestä ja hallitsemisesta. Se voi kertoa jos oppilas on rehellisesti kokeen suorittanut ja siihen valmistautunut. Mutta kun koetilanteessa isoissa luokissa on 30-40 oppilasta tungettu tiuhaan on luonnollisesti vilpin käyttö helpompaa varsinkin tietäen esim. nykylaskinten muistikapasiteetin.

Eräässä koulussa kuulemma matematiikan lehtori hyvin usein vihjaa tunnilla jonkin kotitehtävän todennäköisesti löytyvän seuraavasta tentistä. Siitäkään huolimatta ei ilmeisesti kaikki pääse läpi.

haisee kirjoitti:

Tuossa mielipiteessä tuoksuu kyllä oma etu. Itsekin toivoisin ettei alani henkilöitä koulutettaisi enää lainkaan, mutta keinotekoinen koulutuspaikkojen vähentäminen ei lisää pätevyyttä, eikä tasa-arvoa.

Nykyinen järjestelmä on vallan mainio, mikäli astutaan työläisen kengistä. Työnhakijoita valmistuu niin paljon, että varmasti "osaaviakin" löytyy joukosta enemmän kuin esim. 10% korkeakoulutusasteella. Lisäksi kilpailu tyhjentää ilman hinnoista.

Ihmiset eivät ole vielä mieltäneet että korkeakoulututkintojen arvostus on laskemassa. Näin ollen "korkeakoulutettuja" koskaa sanat lainalaisuudet kuin tavanomaisia ammattikoululaisiakin. Työtä ei monellakaan alalla tarjota suoraan koulunpenkiltä, vaan sitä joutuu metsästämään jopa asuinkunnan ulkopuolelta.

Lue lisää

ei lisää pätevyyttä jos paikkojen vähentämisen kautta saadaan resurssit paremmin todellisuutta vastaaviksi. Kai sinä sen tajuat että matemaattisesti lahjakkaiden ja ko. aineesta kiinnostuneiden kanssa päästään myös samalla tuntimäärällä paljon pidemmälle.

Kilpailu tyhjentää ilmaa hinnoista -lauseella tarkoitit ilmeisesti että palkkataso huononee. Siinä olet varmaan olet oikeassa...

Tuota tasa-arvoa sotketaan nykyään ihan joka asiaan vaikka sillä ei ole tämänkaan asian kanssa mitään tekemistä. Ei ole mitään epätasa-arvoa jos kouluun vaaditaan tietty taso opiskelijoiden taidoilta ja motivaatiolta.

Ihmiset ovat kovaa vauhtia mieltämässä juuri sitä mitä sinä et usko tapahtuvan. AMK tutkinto ei herätä arvostusta kuin ehkä vielä joiden amk-intoilijoiden tai joissakin tapauksissa valtion tai kuntien palkkauksessa, koska näissä yritetään viime tippaan asti puoltaa omia ratkaisuja.

Oletko muuten miettinyt sitä että jos valmistuu vaikka 1000 insinööriä joista on 50 huippua ja 100 kiitettävää että nämä joutuvat kilpailemaan samalla viivalla näiden muiden kanssa vaikka ovat pätevämpiä. Työnantajan pitäisi jossain työhaastattelussa erottaa "jyvät akanoista" mitäs oikeudenmukaisuutta se on näitä paljon töitä tehneitä valmistuneita kohtaan?

Ei maan sivistystaso nouse sillä että lätkäistään kaikille AMK -paperit kouraan. Se nousee vain sillä että oppineisuus oikeasti kasvaa.

huomioonottaja kirjoitti:

huomannut että opiskelijamassojen kasvaessa olisi tarvinnut resurssienkin kasvaa samassa suhteessa. Vaan kuinka onkaan käynyt?

Se johtaa juuri siihen että opiskelua ei juuri mitata kuin tenteillä. Tentteihin voi helposti luntata varsinkin kun taitavat monet opet mielellään pyöritellä samoja kysymyksiä vuodesta toiseen kokeissaan, ne kun ovat näppärästi koneen kovalevyllä.

Ei koenumero välttämättä kerro koko totuutta asioiden ymmärtämisestä ja hallitsemisesta. Se voi kertoa jos oppilas on rehellisesti kokeen suorittanut ja siihen valmistautunut. Mutta kun koetilanteessa isoissa luokissa on 30-40 oppilasta tungettu tiuhaan on luonnollisesti vilpin käyttö helpompaa varsinkin tietäen esim. nykylaskinten muistikapasiteetin.

Eräässä koulussa kuulemma matematiikan lehtori hyvin usein vihjaa tunnilla jonkin kotitehtävän todennäköisesti löytyvän seuraavasta tentistä. Siitäkään huolimatta ei ilmeisesti kaikki pääse läpi.

Lue lisää

Ei se tenttiosaaminen välttämättä kerrokaan käytännön osaamista. Mutta väitän, että henkilö, joka AMK-tasoisessa tutkinnossa saa järjestäensä pelkkiä ykkösiä ei käytännössäkään osaa mitään alallaan. Tentissähän, ainakin meillä, kysytään nimenomaan niitä asioita, joita _tulee osata_. Jos tuloksena on ykkönen, kertoo se näiden asioiden osaamisesta jotain. Ja vaikka olisi kuinka hyvä "näppituntuma" asioihin, ei tule hyvää jälkeä, jos ei tunne yhtään teoriapohjaa.

Mitä tulee tuohon lunttaamiseen, sitä harrastavat juurikin ne henkilöt, joilla motivaatio alansa oppimiseen ja opiskeluun yleensä on pyöreä nolla. Tärkeintä saada insinööripaperi käteen ja kiireellä töihin. Tästä syystä pääsyvaatimuksia tulisi rankalla kädellä nostaa. Saataisiin AMK:in motivoituneita opiskelijoita, joita oikeasti kiinnostaa edes yrittää.

Tuosta laskimen käytöstä. Pitää paikkansa, että niihin mahtuu melkoiset luntit, itselläkin sellainen laskin on. Kertaakaan en ole siihen mitään luntteja kirjoitellut siitä yksinkertaisesta syystä, että niiden kirjoittaminen on helvetin hidasta ja laskimien käyttöjärjestelmä huomioon ottaen oikeiden lunttien kaivamiseen kuluu koko tenttiaika. Sitäpaitsi opin lunttaamisesta jo lukiossa, että kun luntit on kerran kirjoittanut, ne pysyvät päässä jo muutenkin. Koska silloinhan on joutunut asiaan edes jotenkin tutustumaan. Ja kyllä, lukiossa harrastin lunttaamista paljon, se oli turhaakin turhempi koulu - ei valmistanut yhtään mihinkään. Pääasia oli päästä äkkiä pois jonkinlaisilla arvosanoilla. Valitettavasti monella AMK-opiskelijallakin on sama mentaliteetti, eikä oteta huomioon, että työelämässä tulisi jotain osatakin alastaan. Meidän opinahjossa ei muuten tietoteknisiä apuvälineitä käytetä muissa aineissa, kuin matematiikka/fysiikka/muut matemaattiset aineet (en opiskele erityisen matemaattista alaa). Kaikki muu tehdään paperi-kynä-yhdistelmällä, eli ykkösvuoden jälkeen melkeinpä kaikki tentit.

Kyllä suoraan sanottuna vituttaa, jos luimimalla AMK:n suorittanut saa työpaikan sellaisen kaverin nenän edestä, joka on imenyt päähänsä valtavan määrän tietoa alastaan opiskeluaikana ja oikeasti on osaava. Valitettavasti nykyään työpaikan saaminen ei edellytä hyvää osaamista/koulutusta, vaan hyviä suhteita vaikkapa isin ja äidin kautta työmarkkinoille. Olen saanut sen karvaasti kokea muuttaessani uuteen kaupunkiin opiskelemaan. Mitään suhteita ei ole ko. kaupungin työelämään ja vaikka osaamista/halua/intoa/motivaatiota löytyisi vaikka millä mitalla, niin ei pääse edes haastatteluun, kun harjoittelupaikat on täytetty jo 15-18-vuotiaiden räkänokkien toimesta à la työntekijöiden lapset ja kummin kaimat. Kyllä vitutti viime kesänäkin, kun ei mistään saanut töitä kovasta yrittämisestä huolimatta!

asiaa pohtinut kirjoitti:

ei lisää pätevyyttä jos paikkojen vähentämisen kautta saadaan resurssit paremmin todellisuutta vastaaviksi. Kai sinä sen tajuat että matemaattisesti lahjakkaiden ja ko. aineesta kiinnostuneiden kanssa päästään myös samalla tuntimäärällä paljon pidemmälle.

Kilpailu tyhjentää ilmaa hinnoista -lauseella tarkoitit ilmeisesti että palkkataso huononee. Siinä olet varmaan olet oikeassa...

Tuota tasa-arvoa sotketaan nykyään ihan joka asiaan vaikka sillä ei ole tämänkaan asian kanssa mitään tekemistä. Ei ole mitään epätasa-arvoa jos kouluun vaaditaan tietty taso opiskelijoiden taidoilta ja motivaatiolta.

Ihmiset ovat kovaa vauhtia mieltämässä juuri sitä mitä sinä et usko tapahtuvan. AMK tutkinto ei herätä arvostusta kuin ehkä vielä joiden amk-intoilijoiden tai joissakin tapauksissa valtion tai kuntien palkkauksessa, koska näissä yritetään viime tippaan asti puoltaa omia ratkaisuja.

Oletko muuten miettinyt sitä että jos valmistuu vaikka 1000 insinööriä joista on 50 huippua ja 100 kiitettävää että nämä joutuvat kilpailemaan samalla viivalla näiden muiden kanssa vaikka ovat pätevämpiä. Työnantajan pitäisi jossain työhaastattelussa erottaa "jyvät akanoista" mitäs oikeudenmukaisuutta se on näitä paljon töitä tehneitä valmistuneita kohtaan?

Ei maan sivistystaso nouse sillä että lätkäistään kaikille AMK -paperit kouraan. Se nousee vain sillä että oppineisuus oikeasti kasvaa.

Lue lisää

Sanoit jo kaiken, mitä itse meinasin sanoa :)

Lisäyksenä vielä matemaattinen yhtälö, joka pitää varmasti kutinsa:

pääsyvaatimus^3 = huippuosaaminen

P.S Totta helvetissä tässä muuten on oma etu takana. Kenellä ei olisi??? Ei paljoa kiinnosta tuo kortisto monen vuoden opiskelun jälkeen, kun työelämäänkin olisi paljon annettavaa. Puhumattakaan rahasta, jolla aikoo elää.

mutta totta kirjoitti:

Ei se tenttiosaaminen välttämättä kerrokaan käytännön osaamista. Mutta väitän, että henkilö, joka AMK-tasoisessa tutkinnossa saa järjestäensä pelkkiä ykkösiä ei käytännössäkään osaa mitään alallaan. Tentissähän, ainakin meillä, kysytään nimenomaan niitä asioita, joita _tulee osata_. Jos tuloksena on ykkönen, kertoo se näiden asioiden osaamisesta jotain. Ja vaikka olisi kuinka hyvä "näppituntuma" asioihin, ei tule hyvää jälkeä, jos ei tunne yhtään teoriapohjaa.

Mitä tulee tuohon lunttaamiseen, sitä harrastavat juurikin ne henkilöt, joilla motivaatio alansa oppimiseen ja opiskeluun yleensä on pyöreä nolla. Tärkeintä saada insinööripaperi käteen ja kiireellä töihin. Tästä syystä pääsyvaatimuksia tulisi rankalla kädellä nostaa. Saataisiin AMK:in motivoituneita opiskelijoita, joita oikeasti kiinnostaa edes yrittää.

Tuosta laskimen käytöstä. Pitää paikkansa, että niihin mahtuu melkoiset luntit, itselläkin sellainen laskin on. Kertaakaan en ole siihen mitään luntteja kirjoitellut siitä yksinkertaisesta syystä, että niiden kirjoittaminen on helvetin hidasta ja laskimien käyttöjärjestelmä huomioon ottaen oikeiden lunttien kaivamiseen kuluu koko tenttiaika. Sitäpaitsi opin lunttaamisesta jo lukiossa, että kun luntit on kerran kirjoittanut, ne pysyvät päässä jo muutenkin. Koska silloinhan on joutunut asiaan edes jotenkin tutustumaan. Ja kyllä, lukiossa harrastin lunttaamista paljon, se oli turhaakin turhempi koulu - ei valmistanut yhtään mihinkään. Pääasia oli päästä äkkiä pois jonkinlaisilla arvosanoilla. Valitettavasti monella AMK-opiskelijallakin on sama mentaliteetti, eikä oteta huomioon, että työelämässä tulisi jotain osatakin alastaan. Meidän opinahjossa ei muuten tietoteknisiä apuvälineitä käytetä muissa aineissa, kuin matematiikka/fysiikka/muut matemaattiset aineet (en opiskele erityisen matemaattista alaa). Kaikki muu tehdään paperi-kynä-yhdistelmällä, eli ykkösvuoden jälkeen melkeinpä kaikki tentit.

Kyllä suoraan sanottuna vituttaa, jos luimimalla AMK:n suorittanut saa työpaikan sellaisen kaverin nenän edestä, joka on imenyt päähänsä valtavan määrän tietoa alastaan opiskeluaikana ja oikeasti on osaava. Valitettavasti nykyään työpaikan saaminen ei edellytä hyvää osaamista/koulutusta, vaan hyviä suhteita vaikkapa isin ja äidin kautta työmarkkinoille. Olen saanut sen karvaasti kokea muuttaessani uuteen kaupunkiin opiskelemaan. Mitään suhteita ei ole ko. kaupungin työelämään ja vaikka osaamista/halua/intoa/motivaatiota löytyisi vaikka millä mitalla, niin ei pääse edes haastatteluun, kun harjoittelupaikat on täytetty jo 15-18-vuotiaiden räkänokkien toimesta à la työntekijöiden lapset ja kummin kaimat. Kyllä vitutti viime kesänäkin, kun ei mistään saanut töitä kovasta yrittämisestä huolimatta!

Lue lisää

Tarkoitus ei ollut mollata kirjotelmiasi, vaikka vähän kieli poskella tuon kirjoitinkin :). Esitit hyviä pointteja ja karuja totuuksia. Vitutuspohjaa löytyy vaan tämän asian tiimoilta sen verran, että voisi väitellä vaikka tohtoriksi otsikolla "insinöörien huono työmarkkinatilanne"! :)
Vinkki vinkkinen väitöskirjan ja muun vastaavan aihetta miettivälle. Keksikää, miten lyhyellä aikavälillä saadaan etenkin IT-alan ylityöllisyystilanne kuriin, niin arvostetun tutkijan asema yhteiskunnassa on taattu :)

Ei varmaan vaikea päätellä tuosta, mitä alaa opiskelen ;)

mutta totta kirjoitti:

Sanoit jo kaiken, mitä itse meinasin sanoa :)

Lisäyksenä vielä matemaattinen yhtälö, joka pitää varmasti kutinsa:

pääsyvaatimus^3 = huippuosaaminen

P.S Totta helvetissä tässä muuten on oma etu takana. Kenellä ei olisi??? Ei paljoa kiinnosta tuo kortisto monen vuoden opiskelun jälkeen, kun työelämäänkin olisi paljon annettavaa. Puhumattakaan rahasta, jolla aikoo elää.

Lue lisää

Jos on matemaattiset taidot tuota tasoa,
et varmaankaan ole insinööri puolella...

Ei arvosanat kerro ihan kaikkea. Meillä on yksi kaveri, joka saa aika heikkoja numeroita matemaattista taitoa vaativista aineista. Hän kuitenkin pääsi elementtiinsä työharjoittelussa kentällä johtohommissa ja hän on ryhmästämme toinen, jolle on jo työpaikka luvattu koulun jälkeen. Samoin toinen, jolla työpaikka on ollut tiedossa koko koulutuksen ajan, ei hirveän hyvin pärjää mutta hänellä se johtuu siitä, ettei oikein viitsi lukea. Ryhmäni parhaimmistossa on yksi sellainen, jota en varmaan itse palkkaisi, jos olisin työnantaja. Hän on hyvä oppiaineissa, mutta kovin hidas tekemään. Palauttaa yleensä kaikki työt myöhässä, mutta saa silti hyviä arvosanoja, ilmeisesti siksi kun ei voi hyvää oppilasta myöhästymisestä sakottaa. Itse olen keskitasoinen hölmö, enpä usko että hirveästi alan töitä pystyn tekemään. Luen paljon ja saan kiitettäviäkin, mutta hyvää minulla on vain kielitaito ja matikka. Suunnittelijaksi minusta ei ikinä ole, sillä alalla pitäisi olla visuaalisia taitoja, mitä en tänne hakeutuessani tajunnut. Näitä taitoja pitäisikin varmaan pääsykokeessakin testata enemmän raksa- ja konepuolella. Jotain laskentaa hallinnossa voisin tehdä, en paljon muuta.

tuleva koneinssi kirjoitti:

Ei arvosanat kerro ihan kaikkea. Meillä on yksi kaveri, joka saa aika heikkoja numeroita matemaattista taitoa vaativista aineista. Hän kuitenkin pääsi elementtiinsä työharjoittelussa kentällä johtohommissa ja hän on ryhmästämme toinen, jolle on jo työpaikka luvattu koulun jälkeen. Samoin toinen, jolla työpaikka on ollut tiedossa koko koulutuksen ajan, ei hirveän hyvin pärjää mutta hänellä se johtuu siitä, ettei oikein viitsi lukea. Ryhmäni parhaimmistossa on yksi sellainen, jota en varmaan itse palkkaisi, jos olisin työnantaja. Hän on hyvä oppiaineissa, mutta kovin hidas tekemään. Palauttaa yleensä kaikki työt myöhässä, mutta saa silti hyviä arvosanoja, ilmeisesti siksi kun ei voi hyvää oppilasta myöhästymisestä sakottaa. Itse olen keskitasoinen hölmö, enpä usko että hirveästi alan töitä pystyn tekemään. Luen paljon ja saan kiitettäviäkin, mutta hyvää minulla on vain kielitaito ja matikka. Suunnittelijaksi minusta ei ikinä ole, sillä alalla pitäisi olla visuaalisia taitoja, mitä en tänne hakeutuessani tajunnut. Näitä taitoja pitäisikin varmaan pääsykokeessakin testata enemmän raksa- ja konepuolella. Jotain laskentaa hallinnossa voisin tehdä, en paljon muuta.

Lue lisää

Olipa hauska lukea parin vuoden takaista tekstiä, tunnistan tuosta selvästi itseni. Nyt olen ollut vuoden suunnitteluinsinöörinä määräaikaisessa ja ensi kuussa alkaa vakinainen pesti suunnitteluhommissa sivussa omalta alaltani. Eikä tässä ole ollut mitään ihmeellistä, hommat on opittu töissä ja olen yllättänyt itsenikin, kai sieltä perähikiän amk:sta jotain perustietoa kuitenkin tarttui.

Niin. Opistoinsinöörinä hain paikkaa opettajaksi ammatilliseen koulutukseen. Pedagokinen koulutus on, pitkä työura rakennusmiehestä vastaavaan mestariin, opettajan uraa 7v, aikuiskouluttajana n. 3 vuoden ajan, ikää 55v. En tullut valituksi, AMK koulutettu valittiin. En valita valinnasta vaan ihmettelen sitä etten ollut täyttänyt hakukriteereitä.

Aika yleistävästi sanottu. Kyllä nykyisistä AMK-insinööreistäkin löytyy todella osaavaa sakkia. Kyseenalaistit kirjoituksellasi AMK:n opetuksen sisällön. Väitätkö todella, että nykyään AMK:ssa opetetaan vähemmän, kuin esim. teknikoille on opetettu? Eri asia on se, moniko oppii kaiken tarvittavan, eli kyse on nyky AMK-opiskelijoiden motivaatiosta.

mutta totta kirjoitti:

Aika yleistävästi sanottu. Kyllä nykyisistä AMK-insinööreistäkin löytyy todella osaavaa sakkia. Kyseenalaistit kirjoituksellasi AMK:n opetuksen sisällön. Väitätkö todella, että nykyään AMK:ssa opetetaan vähemmän, kuin esim. teknikoille on opetettu? Eri asia on se, moniko oppii kaiken tarvittavan, eli kyse on nyky AMK-opiskelijoiden motivaatiosta.

Lue lisää

Tarkoitukseni ei ollut mollata opiskelijoita. Ei tilanne ole heidän syytään.

Opetuksen sisällön kyllä kyseenalaistan. Teknikkokoulutus oli nimenomaan työnjohto- ja esimieskoulutus yhdistettynä tekniseen asiantuntemukseen. Näitä asioita ei nykyisessä insinöörikoulutuksessa opeteta ollenkaan samassa mitassa kuin teknikoille ennen. Myöskään teknikoille pakollista ennakkoharjoittelua ei nykyisin vaadita.

Opetetaanko AMK-insinööreille vähemmän kuin teknikoille aikoinaan? En ole varma, mutta teknikkokoulutus kesti 3 vuotta pakollinen vuoden ennakkoharjoittelu, viimeisinä vuosina koulutuksen pituus oli 4 vuotta. Ei kai nykyinen insinöörikoulutus paljon pitempi ole?

Lisäksi olen saanut vaikutelman, että nykyään on helpompi päästä opiskelemaan AMK-insinööriksi kuin oli ennen teknikoksi. Ehkä ennen vähemmän motivoituneet karsiutuivat jo valintavaiheessa pois, niin teknikko- kuin insinööripuolelta.

mutta totta kirjoitti:

Aika yleistävästi sanottu. Kyllä nykyisistä AMK-insinööreistäkin löytyy todella osaavaa sakkia. Kyseenalaistit kirjoituksellasi AMK:n opetuksen sisällön. Väitätkö todella, että nykyään AMK:ssa opetetaan vähemmän, kuin esim. teknikoille on opetettu? Eri asia on se, moniko oppii kaiken tarvittavan, eli kyse on nyky AMK-opiskelijoiden motivaatiosta.

Lue lisää

Aiemmin teknikon tutkinto oli luonteva jatkotutkinto saman alan ammattitutkinnolle ja teknikot olivat kysyttyjä esim. työnjohto ja suunnittelutehtävissä. Nykyään monet AMK-inssit ovat pohjakoulutkseltaan ja työkokemukseltaan jotain parturi-kampaajia tai yliopistosta karsiutuneita .

entinen inssi kirjoitti:

Aiemmin teknikon tutkinto oli luonteva jatkotutkinto saman alan ammattitutkinnolle ja teknikot olivat kysyttyjä esim. työnjohto ja suunnittelutehtävissä. Nykyään monet AMK-inssit ovat pohjakoulutkseltaan ja työkokemukseltaan jotain parturi-kampaajia tai yliopistosta karsiutuneita .

Lue lisää

Tarkennan vielä,että minulla ei ole tarkoitus halventaa parturi-kampaajan ammattia vertauksillani vaan tuoda sen asian esille , että opistoinssien ja teknikoiden aikana nämä olivat aikaisempien saman alan peruskoulutuksen ja työkokemuksen jatkotutkintoja kun taas nykyään kuka tahansa voi opiskella miltä pohjalta mitä tahansa ja sitten vaan takki auki työelämään.

mutta totta kirjoitti:

Aika yleistävästi sanottu. Kyllä nykyisistä AMK-insinööreistäkin löytyy todella osaavaa sakkia. Kyseenalaistit kirjoituksellasi AMK:n opetuksen sisällön. Väitätkö todella, että nykyään AMK:ssa opetetaan vähemmän, kuin esim. teknikoille on opetettu? Eri asia on se, moniko oppii kaiken tarvittavan, eli kyse on nyky AMK-opiskelijoiden motivaatiosta.

Lue lisää

Teknikko omaa enemmän käytännön teknistä osaamista, mitä AMK-insseiltä ei löydy. Onhan teknikko tutkinnon takasin tuomistakin puhuttu samoin kuin rakennusarkkitehdinkin. Molemmat hyvät koulutukset poistuivat tutkintouudistuksen mukana, harmi nii, kuka heidän hommat hoitaa?

käyttö kirjoitti:

Tarkoitukseni ei ollut mollata opiskelijoita. Ei tilanne ole heidän syytään.

Opetuksen sisällön kyllä kyseenalaistan. Teknikkokoulutus oli nimenomaan työnjohto- ja esimieskoulutus yhdistettynä tekniseen asiantuntemukseen. Näitä asioita ei nykyisessä insinöörikoulutuksessa opeteta ollenkaan samassa mitassa kuin teknikoille ennen. Myöskään teknikoille pakollista ennakkoharjoittelua ei nykyisin vaadita.

Opetetaanko AMK-insinööreille vähemmän kuin teknikoille aikoinaan? En ole varma, mutta teknikkokoulutus kesti 3 vuotta pakollinen vuoden ennakkoharjoittelu, viimeisinä vuosina koulutuksen pituus oli 4 vuotta. Ei kai nykyinen insinöörikoulutus paljon pitempi ole?

Lisäksi olen saanut vaikutelman, että nykyään on helpompi päästä opiskelemaan AMK-insinööriksi kuin oli ennen teknikoksi. Ehkä ennen vähemmän motivoituneet karsiutuivat jo valintavaiheessa pois, niin teknikko- kuin insinööripuolelta.

Lue lisää

Insinöörikoulutus on 160 opintoviikkoa (240 op) pitkä ja kestää pääsääntöisesti 4 - 4,5 vuotta. Siinä olet oikeassa, että ainakaan tekniikan alalla ei enää keskitytä lainkaan työnjohto- ja esimieskoulutukseen. Tilalle ollaan otettu pilipali-kursseja, mutta huom, myös lisää teknistä opetusta. Paljonko opistossa oli noita työnjohtokursseja?

Uskon, että nykyisessä AMK-järjestelmässä on teknistä opetusta kyllä vähintään yhtä paljon, kuin opistossa oli. Eihän millään voi saada opinnoista 1 - 1,5 vuotta pitempiä, jos lisätään pelkkiä lässytys-kursseja, ottaen huomioon, että todellakin opistossa oli teknisten kurssien lisäksi myös työnohjaus-kursseja ja valmistuminen kesti tosiaan ainakin vuoden vähemmän. Kai sielläkin sentään jotain kieliä ja muita vähemmän teknisiä aineita opetettiin?

Opinahjoissa on myös suuria eroja, joten mielipidettä ei voi muodostaa muutaman kuulopuheen perusteella (niinkuin jotkut tälläkin palstalla pyörivät tuntuvat joskus tekevän). Hyvänä esimerkkinä meillä omalla alallani on monta asiaa, joita mikään muu oppilaitos ei suomessa tarjoa. Jopa eurooppalaisittain ainutlaatuisia asioita. Oliko riittävän epämääräisesti sanottu ;)? En nyt ala niitä erittelemään :).

Olet myös oikeassa, että nykyään AMK:hon on naurettavan helppo päästä. Siitä aiheesta olenkin tuossa aikaisemmissa viesteissä vuodattanut. Pitäisi ehdottomasti nostaa pääsykoevaatimuksia, jos ei kerran saada opiskelijamäärää muilla keinoin kuriin. Tällöin varmistuttaisiin siitä, että opiskelemaan pääsevät ne, joilla on kykyjä tekniikan aloille ja motivaatiota suorittaa opiskelunsa tunnollisesti loppuun. Omat pääsykokeet ei muistuttanut edes etäisesti koetta. Naurettavan helppo! Vaikein laskutehtävä taisi olla ympyrän pinta-alan laskeminen! Siis miksi tuollainen koe pidetään ja mitä sillä halutaan mitata tai erotella, kysyn vaan...
Tosiasia kuitenkin on se, että vaikka tuosta säälittävästä pääsykokeesta saisi täydet pisteet, se ei takaa alkuunkaan sitä, että olisi kyvykäs saattamaan opinnot loppuun ja kunnon arvosanoilla. Onneksi pahimmasta motivaatiopulasta kärsivät karsiutuvat pois viimeistään siirryttäessä kolmannelle vuodelle, mutta ikävä kyllä jotkut heistäkin sinnittelevät niillä ykkösen arvosanoilla loppuun asti. Ja osaaminen on mitä on.

Mm. näistä syistä arvostan itsekin opistoinsinöörit osaavammiksi, kuin AMK-insinöörit, noin yleisesti siis. AMK-opetus ja opetuksen sisältö on loistavaa. Resurssien puutteessa se vaan jää laiskureiden tuoman tumman pilven varjoon.

entinen inssi kirjoitti:

Aiemmin teknikon tutkinto oli luonteva jatkotutkinto saman alan ammattitutkinnolle ja teknikot olivat kysyttyjä esim. työnjohto ja suunnittelutehtävissä. Nykyään monet AMK-inssit ovat pohjakoulutkseltaan ja työkokemukseltaan jotain parturi-kampaajia tai yliopistosta karsiutuneita .

Lue lisää

Tähän väliin haluaisin todeta, että kyllä se pohjakoulutus valtaväestöllä AMK-insinööriopiskelijoista on lukio ja ammattikoulu. Jos nyt jotain prosenttilukuja pitää päästä heittää, niin sanoisin yli 90 %. Aika harvassa ovat parturi-kampaajat ja muut vastaavat tekun penkeillä. ;)

P.S Taas tuli valittua vähintäänkin loistava nimimerkki. Piti kirjoittaa vaan kerran, mutta tästähän kehkeytyi ihan asiallinen keskustelu, mikä on harvinaista tällä palstalla...

on että kirjoitti:

Teknikko omaa enemmän käytännön teknistä osaamista, mitä AMK-insseiltä ei löydy. Onhan teknikko tutkinnon takasin tuomistakin puhuttu samoin kuin rakennusarkkitehdinkin. Molemmat hyvät koulutukset poistuivat tutkintouudistuksen mukana, harmi nii, kuka heidän hommat hoitaa?

Lue lisää

Teknikkokoulutuksen takaisintuomisesta on puhuttu lähinnä käsittääkseni siksi, että nykyisessä AMK-järjestelmässä on niin paljon ammatillisessa mielessä ylimääräisiä kursseja. Miksei siis saman tien lyhennettäisi tutkintoa vanhalle tasolle. Tuosta ei silti voi vetää mitään johtopäätöksiä, että käytännön tekninen osaaminen olisi jotenkin heikompaa AMK-insinööreillä. Varmasti näin onkin, mutta siksi, että teknikot ovat olleet paljon kauemmin työelämässä. Voiko siitä syyttää koulutusta? Tähän pitäisi saada kommentteja sellaisilta opettajilta, jotka ovat opettaneet kummassakin järjestelmässä.

Hirvittävän usein suomalaisilla on sellainen käsitys, että "ennen oli kaikki paremmin". Totta on, että ennen vanhaan leipä maistui leivältä ja perunapeltokin kynnettiin käsin, mutta nykyään ei tehdä itse leipää, joten sitä on tehtävä teollisesti ja kyntökoneet on keksitty. Eli täytyy ottaa huomioon, mihin maailma on menossa. Vanha koulukunta osaa pyörittää yhtälöitä hienosti käsin, uusi tekee saman triplanopeudella käyttäen laskinta. Kumpi on parempi, siihen en ota kantaa. Sanon vaan, että nyky-yhteiskunta vaatii nopeaa ja tehokasta, mutta halpaa toimintaa, mikä on valitettavaa.

mutta totta kirjoitti:

Insinöörikoulutus on 160 opintoviikkoa (240 op) pitkä ja kestää pääsääntöisesti 4 - 4,5 vuotta. Siinä olet oikeassa, että ainakaan tekniikan alalla ei enää keskitytä lainkaan työnjohto- ja esimieskoulutukseen. Tilalle ollaan otettu pilipali-kursseja, mutta huom, myös lisää teknistä opetusta. Paljonko opistossa oli noita työnjohtokursseja?

Uskon, että nykyisessä AMK-järjestelmässä on teknistä opetusta kyllä vähintään yhtä paljon, kuin opistossa oli. Eihän millään voi saada opinnoista 1 - 1,5 vuotta pitempiä, jos lisätään pelkkiä lässytys-kursseja, ottaen huomioon, että todellakin opistossa oli teknisten kurssien lisäksi myös työnohjaus-kursseja ja valmistuminen kesti tosiaan ainakin vuoden vähemmän. Kai sielläkin sentään jotain kieliä ja muita vähemmän teknisiä aineita opetettiin?

Opinahjoissa on myös suuria eroja, joten mielipidettä ei voi muodostaa muutaman kuulopuheen perusteella (niinkuin jotkut tälläkin palstalla pyörivät tuntuvat joskus tekevän). Hyvänä esimerkkinä meillä omalla alallani on monta asiaa, joita mikään muu oppilaitos ei suomessa tarjoa. Jopa eurooppalaisittain ainutlaatuisia asioita. Oliko riittävän epämääräisesti sanottu ;)? En nyt ala niitä erittelemään :).

Olet myös oikeassa, että nykyään AMK:hon on naurettavan helppo päästä. Siitä aiheesta olenkin tuossa aikaisemmissa viesteissä vuodattanut. Pitäisi ehdottomasti nostaa pääsykoevaatimuksia, jos ei kerran saada opiskelijamäärää muilla keinoin kuriin. Tällöin varmistuttaisiin siitä, että opiskelemaan pääsevät ne, joilla on kykyjä tekniikan aloille ja motivaatiota suorittaa opiskelunsa tunnollisesti loppuun. Omat pääsykokeet ei muistuttanut edes etäisesti koetta. Naurettavan helppo! Vaikein laskutehtävä taisi olla ympyrän pinta-alan laskeminen! Siis miksi tuollainen koe pidetään ja mitä sillä halutaan mitata tai erotella, kysyn vaan...
Tosiasia kuitenkin on se, että vaikka tuosta säälittävästä pääsykokeesta saisi täydet pisteet, se ei takaa alkuunkaan sitä, että olisi kyvykäs saattamaan opinnot loppuun ja kunnon arvosanoilla. Onneksi pahimmasta motivaatiopulasta kärsivät karsiutuvat pois viimeistään siirryttäessä kolmannelle vuodelle, mutta ikävä kyllä jotkut heistäkin sinnittelevät niillä ykkösen arvosanoilla loppuun asti. Ja osaaminen on mitä on.

Mm. näistä syistä arvostan itsekin opistoinsinöörit osaavammiksi, kuin AMK-insinöörit, noin yleisesti siis. AMK-opetus ja opetuksen sisältö on loistavaa. Resurssien puutteessa se vaan jää laiskureiden tuoman tumman pilven varjoon.

Lue lisää

Opistojen insinööripuolen työnjohtokursseista en tarkasti tiedä. Teknikkopuolella ne muodostivat koulutuksesta merkittävän osan. Lisäksi teknikkopuolella oli insinööripuolta enemmän esimerkiksi esiintymis- ja kokoustekniikan koulutusta ja harjotteita. Teknikot myös opiskelivat enemmän taloutta.

Insinööripuolella mentiin alan tekniikan opiskelussa pidemmälle kuin teknikkopuolella. Tuon syventämisen sijasta teknikot opiskelivat esimerkiksi noita edellä mainitsemiani asioita. Lisäksi teknikkokoulutus oli laaja-alaisempaa. Esimerkiksi tietoliikenneteknikot joutuivat tekemään harjoitustyönään kaivinkoneen hydraulijärjestelmän mitoituksen. Sillä pyrittiin ilmeisesti luomaan "laaja-alaista teknistä ymmärtämystä". Näiden lisäksi oli tietenkin kielet ja matematiikat.

Insinöörikoulutus oli opistoaikanakin 160 opintoviikkoa ja teknikkokoulutus 120. Nuo koulutukset ovat olleet kestoltaan kuitenkin aina saman mittaisia. Ainankin 80-luvun alusta lähtien koulutukset ovat kestäneet 4 vuotta, kuten AMK-koulutuskin. 80-luvulla varsinainen opiskelu tekussa kesti 3 vuotta ja sitä ennen piti suorittaa vuosi ennakkoharjoittelua, eli yhteensä 4 vuotta. 90-luvulla varsinainen opiskelu piteni 4 vuoteen. Viimeisimmät teknikot valmistuivat ammattikorkeakoulusta, vaikkeivat korkeakoulustatusta saaneetkaan.

käyttö kirjoitti:

Opistojen insinööripuolen työnjohtokursseista en tarkasti tiedä. Teknikkopuolella ne muodostivat koulutuksesta merkittävän osan. Lisäksi teknikkopuolella oli insinööripuolta enemmän esimerkiksi esiintymis- ja kokoustekniikan koulutusta ja harjotteita. Teknikot myös opiskelivat enemmän taloutta.

Insinööripuolella mentiin alan tekniikan opiskelussa pidemmälle kuin teknikkopuolella. Tuon syventämisen sijasta teknikot opiskelivat esimerkiksi noita edellä mainitsemiani asioita. Lisäksi teknikkokoulutus oli laaja-alaisempaa. Esimerkiksi tietoliikenneteknikot joutuivat tekemään harjoitustyönään kaivinkoneen hydraulijärjestelmän mitoituksen. Sillä pyrittiin ilmeisesti luomaan "laaja-alaista teknistä ymmärtämystä". Näiden lisäksi oli tietenkin kielet ja matematiikat.

Insinöörikoulutus oli opistoaikanakin 160 opintoviikkoa ja teknikkokoulutus 120. Nuo koulutukset ovat olleet kestoltaan kuitenkin aina saman mittaisia. Ainankin 80-luvun alusta lähtien koulutukset ovat kestäneet 4 vuotta, kuten AMK-koulutuskin. 80-luvulla varsinainen opiskelu tekussa kesti 3 vuotta ja sitä ennen piti suorittaa vuosi ennakkoharjoittelua, eli yhteensä 4 vuotta. 90-luvulla varsinainen opiskelu piteni 4 vuoteen. Viimeisimmät teknikot valmistuivat ammattikorkeakoulusta, vaikkeivat korkeakoulustatusta saaneetkaan.

Lue lisää

Nimittäin se, ettei näille viimeisille annettu korkeakoulustatusta. Työnantajat varmasti kuitenkin tiesivät osaamisen olevan samaa luokkaa. Palkkauksesta en osaa sanoa mitään. Valitettavan usein työnantajat kun suhtautuvat palkkaukseen tyyliin: "olet työharjoittelua vaille valmis insinööri, eli opiskelija, eli saat minimipalkkaa". Sitten jokusen kuukauden päästä samalle työnantajalle työhaastatteluun ja katsos kummaa, osaaminen ei ole lisääntynyt yhtään, titteli on vaan insinööri, joten palkkaa pitääkin maksaa enemmän. Toivottavasti sama tilanne ei ollut opistoinsinöörien ja AMK-insinöörien välillä palkkauksessa.

Siis pitikö tuo harjoittelujakso sitten suorittaa ennen opintoja? Ja tulevalta alalta? Eihän siinä ole mitään järkeä. Siinä nykyinen systeemi on parempi, että harjoittelu suoritetaan pitkin opintojen etenemistä. Tällöin saattaa jopa osata siellä harjoittelussa jotain. Jakson pituus nykyään on 20 ov, joista 14 ov alakohtaista. Se on vähän, tiedän, mutta ei ole tarkoituksenmukaista viivästyttää valmistumista pidemmällä harjoittelulla kun työllisyystilanne on mitä on. Itselläkin yleiset harjoittelut oli täynnä ennen opintojen alkua, mutta vieläkään ei ole yhtään alakohtaista harjoittelua. Yritetty on kyllä saada paikka. Ensi kesä jää viimeiseksi mahdollisuudeksi, jos 4 vuodessa aion valmistua.

Pitikö opistossa tehdä opinnäytetyö? Nykyään se on 10 ov:n arvoinen ja monelle insinööriopiskelijalle viimeinen mahdollisuus työntää jalka työmarkkinoiden oven väliin ennen kortistoa.

Tuosta kaivinkonejutusta on pakko kommentoida :)
Ilmeisesti olet opiskellut tietoliikennetekniikkaa? Sitä samaa itsekin opiskelen. Nykyään vaan tietoliikennekoulutus painottuu puhelin-, mobiili-, LAN- ja WAN-tekniikoihin. Niiden suunnitteluun ja toteutukseen (aivan "ruohonjuuritason" toteutus jätetään muille). Ainakin tällä alalla uskallan väittää, että AMK-insinööreiltä löytyy hyvä käytännön osaaminen, koska meillä ainakin lähes kaikki mikä tehdään teoriassa, tehdään myös käytännössä moneen kertaan ja monella eri tavalla. Toki on sellaisia tiedonsiirtoteknillisiä asioita ja kursseja, mitkä ohitetaan vain teorian pänttäämisellä. Niihin ei yksinkertaisesti aika riitä 4 vuodessa. Ideanahan on, että opittuja asioita täydennetään itseopiskelulla. Valitettavan monelta AMK-opiskelijalta tämä on unohtunut. Ehkä oma ala ei sitten olekaan niin kiinnostava...
Tuollaiset hydraulijärjestelmien mitoitukset jätetään nykyään eri alojen insinööreille :)

Tähän mennessä oppimani perusteella AMK-insinööri vastaa tosiaan melkoisesti opisto-insinööriä. Kai niissäkin jotain eroa on. Vaikea sanoa, kun en ole opistossa koskaan opiskellut, eikä varmaan kukaan muukaan AMK-opiskelija. Sama pätee tietysti toisinkin päin ;)

mutta totta kirjoitti:

Nimittäin se, ettei näille viimeisille annettu korkeakoulustatusta. Työnantajat varmasti kuitenkin tiesivät osaamisen olevan samaa luokkaa. Palkkauksesta en osaa sanoa mitään. Valitettavan usein työnantajat kun suhtautuvat palkkaukseen tyyliin: "olet työharjoittelua vaille valmis insinööri, eli opiskelija, eli saat minimipalkkaa". Sitten jokusen kuukauden päästä samalle työnantajalle työhaastatteluun ja katsos kummaa, osaaminen ei ole lisääntynyt yhtään, titteli on vaan insinööri, joten palkkaa pitääkin maksaa enemmän. Toivottavasti sama tilanne ei ollut opistoinsinöörien ja AMK-insinöörien välillä palkkauksessa.

Siis pitikö tuo harjoittelujakso sitten suorittaa ennen opintoja? Ja tulevalta alalta? Eihän siinä ole mitään järkeä. Siinä nykyinen systeemi on parempi, että harjoittelu suoritetaan pitkin opintojen etenemistä. Tällöin saattaa jopa osata siellä harjoittelussa jotain. Jakson pituus nykyään on 20 ov, joista 14 ov alakohtaista. Se on vähän, tiedän, mutta ei ole tarkoituksenmukaista viivästyttää valmistumista pidemmällä harjoittelulla kun työllisyystilanne on mitä on. Itselläkin yleiset harjoittelut oli täynnä ennen opintojen alkua, mutta vieläkään ei ole yhtään alakohtaista harjoittelua. Yritetty on kyllä saada paikka. Ensi kesä jää viimeiseksi mahdollisuudeksi, jos 4 vuodessa aion valmistua.

Pitikö opistossa tehdä opinnäytetyö? Nykyään se on 10 ov:n arvoinen ja monelle insinööriopiskelijalle viimeinen mahdollisuus työntää jalka työmarkkinoiden oven väliin ennen kortistoa.

Tuosta kaivinkonejutusta on pakko kommentoida :)
Ilmeisesti olet opiskellut tietoliikennetekniikkaa? Sitä samaa itsekin opiskelen. Nykyään vaan tietoliikennekoulutus painottuu puhelin-, mobiili-, LAN- ja WAN-tekniikoihin. Niiden suunnitteluun ja toteutukseen (aivan "ruohonjuuritason" toteutus jätetään muille). Ainakin tällä alalla uskallan väittää, että AMK-insinööreiltä löytyy hyvä käytännön osaaminen, koska meillä ainakin lähes kaikki mikä tehdään teoriassa, tehdään myös käytännössä moneen kertaan ja monella eri tavalla. Toki on sellaisia tiedonsiirtoteknillisiä asioita ja kursseja, mitkä ohitetaan vain teorian pänttäämisellä. Niihin ei yksinkertaisesti aika riitä 4 vuodessa. Ideanahan on, että opittuja asioita täydennetään itseopiskelulla. Valitettavan monelta AMK-opiskelijalta tämä on unohtunut. Ehkä oma ala ei sitten olekaan niin kiinnostava...
Tuollaiset hydraulijärjestelmien mitoitukset jätetään nykyään eri alojen insinööreille :)

Tähän mennessä oppimani perusteella AMK-insinööri vastaa tosiaan melkoisesti opisto-insinööriä. Kai niissäkin jotain eroa on. Vaikea sanoa, kun en ole opistossa koskaan opiskellut, eikä varmaan kukaan muukaan AMK-opiskelija. Sama pätee tietysti toisinkin päin ;)

Lue lisää

Tarkennettakoon että opiskelin opistoaikana teknikkopuolella ja valmistuin -86.

Silloin sekä insinööri- että teknikkokoulutus kesti 3 vuotta. Ennen opiskelun aloittamista piti suorittaa 1 vuosi alan harjoittelua. Lisäksi opiskelun aikana tuli suorittaa harjoittelua joitain kuukausia (tarkkaa määrää en muista). Käytännössä se tarkoitti, että kesälomat tuli olla alan töissä. Jos opiskeluaikana ei saanut vaadittua harjoittelua täyteen, sen pystyi hankkimaan koulun jälkeenkin. Todistusta ei kuitenkaan saanut ennen kuin kaikki harjoittelut oli tehty. Ennakkoharjoittelu oli pakko hankkia ennen kuin opiskelua saattoi edes aloittaa.

Minun aikanani opinnäytetyötä ei ollut. Se tuli kuvioihin joskus -90-luvun alussa: insinööreillä insinöörityö, teknikoilla teknikkotyö.

Opistoaikana teknikko- insinöörikoulutukset erosivat siinä, että teknikoilla oli enemmän konepiirrustusta, hydrauliikkaa, lujuusoppia yms vaikka pääaine olisi ollut tietoliikennetekniikka. Tulipahan siinä mitoitettua kaivinkoneen hydrauliikka, piirrettyä räjäytyskuva Saabin automaattivaihteistosta, laskettua torninosturin kantavuus ja mietittyä miten estää sen värähtely tuulen vaikutuksesta. Insinöörit paneutuivat jo tuolloin pääsääntöisesti omaan alaansa.

mutta totta kirjoitti:

Teknikkokoulutuksen takaisintuomisesta on puhuttu lähinnä käsittääkseni siksi, että nykyisessä AMK-järjestelmässä on niin paljon ammatillisessa mielessä ylimääräisiä kursseja. Miksei siis saman tien lyhennettäisi tutkintoa vanhalle tasolle. Tuosta ei silti voi vetää mitään johtopäätöksiä, että käytännön tekninen osaaminen olisi jotenkin heikompaa AMK-insinööreillä. Varmasti näin onkin, mutta siksi, että teknikot ovat olleet paljon kauemmin työelämässä. Voiko siitä syyttää koulutusta? Tähän pitäisi saada kommentteja sellaisilta opettajilta, jotka ovat opettaneet kummassakin järjestelmässä.

Hirvittävän usein suomalaisilla on sellainen käsitys, että "ennen oli kaikki paremmin". Totta on, että ennen vanhaan leipä maistui leivältä ja perunapeltokin kynnettiin käsin, mutta nykyään ei tehdä itse leipää, joten sitä on tehtävä teollisesti ja kyntökoneet on keksitty. Eli täytyy ottaa huomioon, mihin maailma on menossa. Vanha koulukunta osaa pyörittää yhtälöitä hienosti käsin, uusi tekee saman triplanopeudella käyttäen laskinta. Kumpi on parempi, siihen en ota kantaa. Sanon vaan, että nyky-yhteiskunta vaatii nopeaa ja tehokasta, mutta halpaa toimintaa, mikä on valitettavaa.

Lue lisää

Väitteen käytännön kokemuksen puutteen amk insseillä verrattuna teknikkoihin perustan teollisuudessa valitettuna asiana. Kuulemma AMK:inssi ei osaa tarvittaessa tarttua ruuvariin tilanteen sitä vaatiessa... karkea esimerkki ehkä, mutta toiv. ymmärsit pointin.

käyttö kirjoitti:

Tarkennettakoon että opiskelin opistoaikana teknikkopuolella ja valmistuin -86.

Silloin sekä insinööri- että teknikkokoulutus kesti 3 vuotta. Ennen opiskelun aloittamista piti suorittaa 1 vuosi alan harjoittelua. Lisäksi opiskelun aikana tuli suorittaa harjoittelua joitain kuukausia (tarkkaa määrää en muista). Käytännössä se tarkoitti, että kesälomat tuli olla alan töissä. Jos opiskeluaikana ei saanut vaadittua harjoittelua täyteen, sen pystyi hankkimaan koulun jälkeenkin. Todistusta ei kuitenkaan saanut ennen kuin kaikki harjoittelut oli tehty. Ennakkoharjoittelu oli pakko hankkia ennen kuin opiskelua saattoi edes aloittaa.

Minun aikanani opinnäytetyötä ei ollut. Se tuli kuvioihin joskus -90-luvun alussa: insinööreillä insinöörityö, teknikoilla teknikkotyö.

Opistoaikana teknikko- insinöörikoulutukset erosivat siinä, että teknikoilla oli enemmän konepiirrustusta, hydrauliikkaa, lujuusoppia yms vaikka pääaine olisi ollut tietoliikennetekniikka. Tulipahan siinä mitoitettua kaivinkoneen hydrauliikka, piirrettyä räjäytyskuva Saabin automaattivaihteistosta, laskettua torninosturin kantavuus ja mietittyä miten estää sen värähtely tuulen vaikutuksesta. Insinöörit paneutuivat jo tuolloin pääsääntöisesti omaan alaansa.

Lue lisää

Noihin faktoihin nojaten pakko kysyä, valmistuiko teknikoita sitten eri ammatteihin? Olen ollut siinä käsityksessä, että kyllä, mutta kertomasi mukaan se olikin aika yleismaailmallinen koulutus.

Tuota ennakkoharjoittelua kyllä kovasti ihmettelen ja kyseenalaistan. Mitä osaa joku lukion käynyt esim. hydrauliikasta, tai sähköstä noin niinkuin yleisesti? Itse muistan olleeni helisemässä ensimmäisillä sähkötekniikka-tunneillakin lukiopohjalta. Jos tuollainen systeemi pamautettaisiin takaisin ilmoille, se olisi kieltämättä tehokkain keino vähentää opiskelijamääriä insinöörikoulutuksessa. Ongelma vain piilisi siinä, että oppilaita olisi melko vähän nykyisillä harjoittelupaikoilla...

Tuo 14 ov alakohtaista harjoittelua vastaa puolen vuoden harjoittelujaksoa. Aika kova paukku sisällyttää tuo neljään vuoteen opinnäytetyö mukaan lukien. Kesäpaikan jos onnistuu saamaan parina kesänä omalta alalta, niin asia helpottuu. Nykyään on niinikään tietysti mahdollista suorittaa harjoittelu opintojen jälkeen. Huono puoli on vaan siinä, että vaikka käytännössä insinööri onkin, niin ei saa insinöörin palkkaa ennen tutkintotodistusta. Esim. kuntasektorilla harjoittelijan palkka on kokonaista 0 €/kk. Tuolla palkalla on paha pyyhkäistä vieraalle paikkakunnalle, hommata vuokrakämppä ja ruokaa pöytään. Tosin siitä saattaa saada opintotuen (en ole varma). Silläkään ei paljon juhlita, jos harjoittelupaikan saa vaikkapa Helsingistä. En ymmärrä, miten "stadilaiset" pystyvät opiskelemaan ja asumaan omillaan niillä vuokrilla. Mahtaa olla hienot velat, tai opiskelumotivaatiota nakertava iltatyöpaikka.

Tuollaiset ovat kylläkin sivuseikkoja. Kunhan saa edes sen harjoittelupaikan niin voi olla tyytyväinen. Tämän asian tiimoilta olen joskus kuullut että "ennen oli kaikki paremmin". Siihen jopa minun on uskottava. Ei ole inhimillisesti mahdollista, että ne olisivat olleet huonommin. ;)

mutta totta kirjoitti:

Noihin faktoihin nojaten pakko kysyä, valmistuiko teknikoita sitten eri ammatteihin? Olen ollut siinä käsityksessä, että kyllä, mutta kertomasi mukaan se olikin aika yleismaailmallinen koulutus.

Tuota ennakkoharjoittelua kyllä kovasti ihmettelen ja kyseenalaistan. Mitä osaa joku lukion käynyt esim. hydrauliikasta, tai sähköstä noin niinkuin yleisesti? Itse muistan olleeni helisemässä ensimmäisillä sähkötekniikka-tunneillakin lukiopohjalta. Jos tuollainen systeemi pamautettaisiin takaisin ilmoille, se olisi kieltämättä tehokkain keino vähentää opiskelijamääriä insinöörikoulutuksessa. Ongelma vain piilisi siinä, että oppilaita olisi melko vähän nykyisillä harjoittelupaikoilla...

Tuo 14 ov alakohtaista harjoittelua vastaa puolen vuoden harjoittelujaksoa. Aika kova paukku sisällyttää tuo neljään vuoteen opinnäytetyö mukaan lukien. Kesäpaikan jos onnistuu saamaan parina kesänä omalta alalta, niin asia helpottuu. Nykyään on niinikään tietysti mahdollista suorittaa harjoittelu opintojen jälkeen. Huono puoli on vaan siinä, että vaikka käytännössä insinööri onkin, niin ei saa insinöörin palkkaa ennen tutkintotodistusta. Esim. kuntasektorilla harjoittelijan palkka on kokonaista 0 €/kk. Tuolla palkalla on paha pyyhkäistä vieraalle paikkakunnalle, hommata vuokrakämppä ja ruokaa pöytään. Tosin siitä saattaa saada opintotuen (en ole varma). Silläkään ei paljon juhlita, jos harjoittelupaikan saa vaikkapa Helsingistä. En ymmärrä, miten "stadilaiset" pystyvät opiskelemaan ja asumaan omillaan niillä vuokrilla. Mahtaa olla hienot velat, tai opiskelumotivaatiota nakertava iltatyöpaikka.

Tuollaiset ovat kylläkin sivuseikkoja. Kunhan saa edes sen harjoittelupaikan niin voi olla tyytyväinen. Tämän asian tiimoilta olen joskus kuullut että "ennen oli kaikki paremmin". Siihen jopa minun on uskottava. Ei ole inhimillisesti mahdollista, että ne olisivat olleet huonommin. ;)

Lue lisää

Kyllä, teknikoita valmistui eri aloille. Oman alansa ohella vaan käytiin pintapuolisesti läpi muitakin aloja. Koneteknikoillakin oli jonkun verran sähköoppia jne.

Minusta ennakkoharjoittelu oli hyvä juttu. Ei siellä harjoittelupaikassa kovin paljon vielä osannut, mutta sai hyvän kuvan alansa "ruohonjuuritasosta". Itselleni annettiin ensimmäisenä päivänä lapio käteen ja ilmoitettiin, että tuohon se kaapeli tulee ja puolentoista metrin syvyydelle. No, tuon vuoden aikana myös ehdin kiertää puhelinkeskusten huoltoporukan mukana, olla hälytyslaitteiden asennuksessa ja puhelinkorjaamolla. Kaikenkaikkiaan opettavainen ja avartava vuosi ja kyllä siinä jotain palkkansa eteen sai tehtyäkin.

käyttö kirjoitti:

Kyllä, teknikoita valmistui eri aloille. Oman alansa ohella vaan käytiin pintapuolisesti läpi muitakin aloja. Koneteknikoillakin oli jonkun verran sähköoppia jne.

Minusta ennakkoharjoittelu oli hyvä juttu. Ei siellä harjoittelupaikassa kovin paljon vielä osannut, mutta sai hyvän kuvan alansa "ruohonjuuritasosta". Itselleni annettiin ensimmäisenä päivänä lapio käteen ja ilmoitettiin, että tuohon se kaapeli tulee ja puolentoista metrin syvyydelle. No, tuon vuoden aikana myös ehdin kiertää puhelinkeskusten huoltoporukan mukana, olla hälytyslaitteiden asennuksessa ja puhelinkorjaamolla. Kaikenkaikkiaan opettavainen ja avartava vuosi ja kyllä siinä jotain palkkansa eteen sai tehtyäkin.

Lue lisää

Jos noin monipuolisiin tehtäviin pääsit (tai ainakin avustamaan niissä), niin kyllä se totisesti oli hyvä juttu koulutuksen kannalta. Ehkäpä nykyään AMK-opiskelijoilla on tähtäin heti paljon korkeammalla siitä karusta syystä, että tuon tason harjoittelupaikat - jotka olisivat omiaan insinööriopiskelijoille - menevät melkeinpä aina paljon nuoremmille ei-alasta kiinnostuneille. En muista mikä nykyään mahtaa olla ikärajana kaupunkien kesätyöllistämistuelle (termi ei ehkä oikein), mutta useimmat AMK-opiskelijat ovat liian vanhoja siihen, joten työnantajat palkkaavat alle täysikäisiä tekemään "likaisen" työn. Heidän palkoistaan kun ei työnantajan tarvitse todellisuudessa maksaa, kuin murto-osa.

Viime kesänä katselin hiukan nenä vinossa erään puhelinyhtiön ohi ajavaa autoa. Olin hakenut ko. yritykseen jo toista kertaa ilman kutsua edes haastatteluun. No siellä apukuskin penkillä istui tietysti sellainen 14-16 -vuotias nulikka, jota ei taatusti kiinnostanut kyseinen homma, eikä tietotaitoa löytynyt tippaakaan. Kolme eri "nulikkaa", kolme eri autoa.

Sukulaisuuden suosiminen haisee niin vahvasti läpi nykypäivän rekrytoinneissa, että ihan oksettaa. Se on lisäksi laitonta ja sille on jopa hieno nimikin sivistyssanakirjassa. Nokkelat työnantajat välttävät haasteet raastupaan laittamalla työpaikat julkiseen hakuun. Todellisuudessa kesäpaikat on usein siinä vaiheessa täytetty.

mutta totta kirjoitti:

Tähän väliin haluaisin todeta, että kyllä se pohjakoulutus valtaväestöllä AMK-insinööriopiskelijoista on lukio ja ammattikoulu. Jos nyt jotain prosenttilukuja pitää päästä heittää, niin sanoisin yli 90 %. Aika harvassa ovat parturi-kampaajat ja muut vastaavat tekun penkeillä. ;)

P.S Taas tuli valittua vähintäänkin loistava nimimerkki. Piti kirjoittaa vaan kerran, mutta tästähän kehkeytyi ihan asiallinen keskustelu, mikä on harvinaista tällä palstalla...

Lue lisää

Epäilemättä se ammattiopisto on pohjavaatimus mutta ei samalta alalta kuin ammattikorkeakoulussa suoritettava tutkinto........mutta pointti on siinä,että aikaisempaa pohjaa samalta alata omaava pystyy aivan eri tavalla suodattamaan kaikesta tietomäärästä oleellisen ja keskittymään ammattitaitojen ja tietojen kehittämiseen kuin sellainen joka tulee opiskelemaan esimerkiksi vaikka sähköinssiksi joltain muulta ammattikoulupohjalta jolle kaikki asiat sähkön ympärillä on uutta ja ihmeellistä.

entinen inssi kirjoitti:

Epäilemättä se ammattiopisto on pohjavaatimus mutta ei samalta alalta kuin ammattikorkeakoulussa suoritettava tutkinto........mutta pointti on siinä,että aikaisempaa pohjaa samalta alata omaava pystyy aivan eri tavalla suodattamaan kaikesta tietomäärästä oleellisen ja keskittymään ammattitaitojen ja tietojen kehittämiseen kuin sellainen joka tulee opiskelemaan esimerkiksi vaikka sähköinssiksi joltain muulta ammattikoulupohjalta jolle kaikki asiat sähkön ympärillä on uutta ja ihmeellistä.

Lue lisää

Eikö teknikon tutkintoon ollut oikeutta lukion käyneillä? Heillä on vielä huonommat valmiudet aloittaa tekniikan opiskelu millään alalla, kuin mainitsemasi esimerkkitapaus. Itse pääsin (paino sanalla pääsin) lukiosta vuonna 2000. Siihen mennessä ei ainakaan ollut ollut yhtään teknillistä kurssia. Voit kuvitella millaista takkuamista oli ensimmäiset teknilliset kurssit AMK:ssa. Saman kokee lähes kaikki lukion käyneet. Ammattikoululaisilta (ainakin meillä kaikkien alojen) oppiminen tapahtui huomattavasti nopeammin, kun edes jotain tiesivät. Me lukiolaiset otimme sitten jossain vaiheessa kiinni. Kovaa työtä se kyllä vaati. Haluan painottaa, että ohitse emme ole vieläkään menneet, emmekä mene/pääse.

mutta totta kirjoitti:

Eikö teknikon tutkintoon ollut oikeutta lukion käyneillä? Heillä on vielä huonommat valmiudet aloittaa tekniikan opiskelu millään alalla, kuin mainitsemasi esimerkkitapaus. Itse pääsin (paino sanalla pääsin) lukiosta vuonna 2000. Siihen mennessä ei ainakaan ollut ollut yhtään teknillistä kurssia. Voit kuvitella millaista takkuamista oli ensimmäiset teknilliset kurssit AMK:ssa. Saman kokee lähes kaikki lukion käyneet. Ammattikoululaisilta (ainakin meillä kaikkien alojen) oppiminen tapahtui huomattavasti nopeammin, kun edes jotain tiesivät. Me lukiolaiset otimme sitten jossain vaiheessa kiinni. Kovaa työtä se kyllä vaati. Haluan painottaa, että ohitse emme ole vieläkään menneet, emmekä mene/pääse.

Lue lisää

Lukio-opinnoilla on toki se etu,että useinmiten on lähtötasoltaan paremmat matemaattiset valmiudet ja pääsääntöisesti enemmän kieliopintoja joten tämä tasoittaa paljon vaakaa verrattuna aikaisempaan ammattiin/koulutukseen.

entinen inssi kirjoitti:

Lukio-opinnoilla on toki se etu,että useinmiten on lähtötasoltaan paremmat matemaattiset valmiudet ja pääsääntöisesti enemmän kieliopintoja joten tämä tasoittaa paljon vaakaa verrattuna aikaisempaan ammattiin/koulutukseen.

Lue lisää

Pitää kyllä paikkansa, että lukiolaiset ovat lukeneet enemmän matematiikkaa verrattuna ammattikoululaisiin. Meidän "saapumiserässä" tosin tämä etu huomattiin mitättömäksi. Lukiolaiset luottivat liikaa "osaamiseensa" ja lukeminen jäi vähemmälle. Itselläkin kuitenkin oli lukiosta jo yli 3 vuotta aikaa aloittaessani AMKn. Siinä ajassa oli lyhyen matematiikan oppimäärä jo pahasti unohtunut. Ammattikoululaiset huomasivat heti alussa olevansa matemaattisesti "huonommin varustettuja", joten he kyllä pänttäsivät kunnolla ja heidän luokkansa keskiarvo taisi ollakin joka kerta parempi matikan kokeissa, kuin kahden lukiolaisista koostuvan luokan. Lukiolaiset heräsivät viimeistään siinä vaiheessa, kun lyhyen matikan opit oli jo ohitettu ja siirrytty tuntemattomin asioihin. Tällöinkin ammattikoululaiset vetivät pitemmän korren.

Omalla kohdallani olin siinä "onnellisessa" asemassa, etten ollut ottanut lukiossa opiskelua tosissani ja mm. matikan arvosanat olivat heikkoja. Tästä johtuen luin AMKn alussa useita tunteja päivässä vapaa-ajalla matikkaa ja fysiikkaa ja se palkittiin hyvillä arvoisanoilla.

entinen inssi kirjoitti:

Lukio-opinnoilla on toki se etu,että useinmiten on lähtötasoltaan paremmat matemaattiset valmiudet ja pääsääntöisesti enemmän kieliopintoja joten tämä tasoittaa paljon vaakaa verrattuna aikaisempaan ammattiin/koulutukseen.

Lue lisää

Kielistä vielä sen verran, että siinä olit kyllä ihan oikeassa. Jostain syystä kielissä lukiolaiset pärjäävät paremmin. Ehkä ne ovat lukioikäiselle vähemmän epämiellyttäviä aineita.

mutta totta kirjoitti:

Teknikkokoulutuksen takaisintuomisesta on puhuttu lähinnä käsittääkseni siksi, että nykyisessä AMK-järjestelmässä on niin paljon ammatillisessa mielessä ylimääräisiä kursseja. Miksei siis saman tien lyhennettäisi tutkintoa vanhalle tasolle. Tuosta ei silti voi vetää mitään johtopäätöksiä, että käytännön tekninen osaaminen olisi jotenkin heikompaa AMK-insinööreillä. Varmasti näin onkin, mutta siksi, että teknikot ovat olleet paljon kauemmin työelämässä. Voiko siitä syyttää koulutusta? Tähän pitäisi saada kommentteja sellaisilta opettajilta, jotka ovat opettaneet kummassakin järjestelmässä.

Hirvittävän usein suomalaisilla on sellainen käsitys, että "ennen oli kaikki paremmin". Totta on, että ennen vanhaan leipä maistui leivältä ja perunapeltokin kynnettiin käsin, mutta nykyään ei tehdä itse leipää, joten sitä on tehtävä teollisesti ja kyntökoneet on keksitty. Eli täytyy ottaa huomioon, mihin maailma on menossa. Vanha koulukunta osaa pyörittää yhtälöitä hienosti käsin, uusi tekee saman triplanopeudella käyttäen laskinta. Kumpi on parempi, siihen en ota kantaa. Sanon vaan, että nyky-yhteiskunta vaatii nopeaa ja tehokasta, mutta halpaa toimintaa, mikä on valitettavaa.

Lue lisää

kehitystä on seurattava. Mutta väitänpä että melko moni vanhempi inssi tajuaa kuinka eri ammattiaineiden laskujakin lasketaan sekä ymmärtävät niiden perustan ja soveltamisen paremmin kuin laskimeen arvoja hakkaavat seuraajansa.

Kyllä sinun täytyy tajua differentiaalilaskentaa oikeasti että ymmärrät ja osaat soveltaa niitä käytännössä. Kuinka paljon nykyisistä insinööreistä enää pääsee kehitystehtäviin? Kuinka moni istuu suunnittelijana joka itse asiassa toteuttaa jonkun toisen tekemää ideaa ja kopioi sitä?

Nykyään tunnutaan ajattelevan että koneet hoitavat kaikki laskutoimitukset. Mutta usein ihmisen tärvitsee vielä olla se oivaltaja ja kertoa koneelle mitä lasketaan ja millä arvoilla. Lisäksi tuloksen oikeellisuus on helpompi tajuta jos on oikeasti näppituntuma esim. lujuuslaskennassa.

Paha maa kirjoitti:

kehitystä on seurattava. Mutta väitänpä että melko moni vanhempi inssi tajuaa kuinka eri ammattiaineiden laskujakin lasketaan sekä ymmärtävät niiden perustan ja soveltamisen paremmin kuin laskimeen arvoja hakkaavat seuraajansa.

Kyllä sinun täytyy tajua differentiaalilaskentaa oikeasti että ymmärrät ja osaat soveltaa niitä käytännössä. Kuinka paljon nykyisistä insinööreistä enää pääsee kehitystehtäviin? Kuinka moni istuu suunnittelijana joka itse asiassa toteuttaa jonkun toisen tekemää ideaa ja kopioi sitä?

Nykyään tunnutaan ajattelevan että koneet hoitavat kaikki laskutoimitukset. Mutta usein ihmisen tärvitsee vielä olla se oivaltaja ja kertoa koneelle mitä lasketaan ja millä arvoilla. Lisäksi tuloksen oikeellisuus on helpompi tajuta jos on oikeasti näppituntuma esim. lujuuslaskennassa.

Lue lisää

Tottakai insinöörin on tiedettävä mitä laskee. Eri asia on, täytyykö se osata laskea jouhevasti kynällä ja paperilla, kun laskin hoitaa homman nopeammin. Soveltamistaitoa täytyy ilman muuta olla, mutta kuten tiedät, laskelmat ovat sen oivaltamisen ja soveltamisen jälkeen pelkkää yhtälöiden pyöritystä ja sieventämistä. Tämän laskin hoitaa huomattavasti nopeammin, kuin ihminen.

Tarkoitinkin, että kun insinööri on saanut selville, mitä pitää laskea ja miten, täytyykö hänen vielä tietää, miten esim. mutkikkaat integraalit aukeavat helposti päässä, vai päästäkö ratkaisuun laskimella. Meilä ainakin painotettiin matikan tunneilla juuri tätä, että kun nykyään on olemassa hienot laskimet, niin tärkeää on osata käyttää niitä oikein. Lisäksi on tiedettävä mitä laskee tottakai. On totta, että suunnittelussa alku on usein kynä-paperi-sotaa, mutta sitten, kun yhtälöt ovat valmiit, miksi yrittää ratkaista niitä käsin? Vaikea yhtälö kun ei aukea kokeneellakaan kovin äkkiä, laskin hoitaa sen sekunnin murto-osassa.

mutta totta kirjoitti:

Tottakai insinöörin on tiedettävä mitä laskee. Eri asia on, täytyykö se osata laskea jouhevasti kynällä ja paperilla, kun laskin hoitaa homman nopeammin. Soveltamistaitoa täytyy ilman muuta olla, mutta kuten tiedät, laskelmat ovat sen oivaltamisen ja soveltamisen jälkeen pelkkää yhtälöiden pyöritystä ja sieventämistä. Tämän laskin hoitaa huomattavasti nopeammin, kuin ihminen.

Tarkoitinkin, että kun insinööri on saanut selville, mitä pitää laskea ja miten, täytyykö hänen vielä tietää, miten esim. mutkikkaat integraalit aukeavat helposti päässä, vai päästäkö ratkaisuun laskimella. Meilä ainakin painotettiin matikan tunneilla juuri tätä, että kun nykyään on olemassa hienot laskimet, niin tärkeää on osata käyttää niitä oikein. Lisäksi on tiedettävä mitä laskee tottakai. On totta, että suunnittelussa alku on usein kynä-paperi-sotaa, mutta sitten, kun yhtälöt ovat valmiit, miksi yrittää ratkaista niitä käsin? Vaikea yhtälö kun ei aukea kokeneellakaan kovin äkkiä, laskin hoitaa sen sekunnin murto-osassa.

Lue lisää

jos tiedät miten se integraalilaskenta aukeaa niin ymmärrät ylipäänsä kokonaisuuden miten ja mitä sillä lasketaan. Nyt ajatellaan että kun annetaan joku asia ratkaistavaksi niin tärkeintä on saada oikea vastaus, kun tärkeintä olisi ymmärtää mitä lasketaan ja miten se laskutoimitus saa aikaan sen tuloksen

käyttö kirjoitti:

Opistojen insinööripuolen työnjohtokursseista en tarkasti tiedä. Teknikkopuolella ne muodostivat koulutuksesta merkittävän osan. Lisäksi teknikkopuolella oli insinööripuolta enemmän esimerkiksi esiintymis- ja kokoustekniikan koulutusta ja harjotteita. Teknikot myös opiskelivat enemmän taloutta.

Insinööripuolella mentiin alan tekniikan opiskelussa pidemmälle kuin teknikkopuolella. Tuon syventämisen sijasta teknikot opiskelivat esimerkiksi noita edellä mainitsemiani asioita. Lisäksi teknikkokoulutus oli laaja-alaisempaa. Esimerkiksi tietoliikenneteknikot joutuivat tekemään harjoitustyönään kaivinkoneen hydraulijärjestelmän mitoituksen. Sillä pyrittiin ilmeisesti luomaan "laaja-alaista teknistä ymmärtämystä". Näiden lisäksi oli tietenkin kielet ja matematiikat.

Insinöörikoulutus oli opistoaikanakin 160 opintoviikkoa ja teknikkokoulutus 120. Nuo koulutukset ovat olleet kestoltaan kuitenkin aina saman mittaisia. Ainankin 80-luvun alusta lähtien koulutukset ovat kestäneet 4 vuotta, kuten AMK-koulutuskin. 80-luvulla varsinainen opiskelu tekussa kesti 3 vuotta ja sitä ennen piti suorittaa vuosi ennakkoharjoittelua, eli yhteensä 4 vuotta. 90-luvulla varsinainen opiskelu piteni 4 vuoteen. Viimeisimmät teknikot valmistuivat ammattikorkeakoulusta, vaikkeivat korkeakoulustatusta saaneetkaan.

Lue lisää

en tiedä aiemmasta vuosikymmenestä, koska ei ikäni sinne riitä. Mutta 80-luvun puolivälissä tulivat ylioppilasteknikot, joilla ei ollut mitään pohjavaatimuksia, paitsi se ylioppilastutkinto. Sitä ennen oli myös ylioppilaspohjainen opistoinssikoulutus. Nämä molemmat olivat puoli vuotta lyhempiä kuin ammattikoulupohjaiset vastaavat. Noihin ei yliopistopohjaisiin vaadittiin ammattikoulu. Itse olen aloittanut kouluni 1985 ja me olimme opettajille kauhistus, kun emmem osanneet mitään ennestään. Kyllä se romahtaminen alkoi jo siitä, tämän olisi pitänyt jo antaa vähän merkkiä että suoraan tekniikan alan koulutukseen lukiosta -systeemi ei toimi. Tai sitten amk:lla koetettiin vähän petrata tätä, vaikea sanoa kumpi pahempi.

Teknikko kävi koulun,ei opistoa

En tiedä, miten sairaanhoitajan koulutus oli opistoaikaan erilainen, mutta nykyään se on todellakin AMK-koulutuslinja kuten insinöörikin. Siis tasavertainen. Ei sillä, että siinä mitään pahaa olisi. Jokainen, joka suorittaa sen 160 ov (vai onko sairaanhoitaja 140 ov?) on ansainnut tittelinsä.

No, siirrettiinhän osa teknikkokoulutuksen aloituspaikoistakin uudistuksen yhteydessä insinööripuolelle. Ajatuksena oli, että tulevaisuudessa AMK-insinöörit tekevät ainankin osan teknikoilta vapautuvista töistä. Laskettiinko siinä sitten insinöörikouluksen tasoa vai nostettiin edesmenneen teknikkokoulutuksen arvostusta?

Itse olen opistoinsinööri. Ihmettelin jo opiskeluaikana miksi insinöörikoulutus arvostettiin korkeammalle ja arvioitiin 160 opintoviikon arvoiseksi, teknikkokoulutus oli 120 opintoviikkoa. Nuo koulutukset ovat kestäneet aina yhtä pitkään, opiskelu tapahtui samassa oppilaitoksessa samojen opettajien toimesta. Monessa aineessa, kuten matematiikassa, oppikirjatkin olivat samoja.

Miten lie kirjoitti:

No, siirrettiinhän osa teknikkokoulutuksen aloituspaikoistakin uudistuksen yhteydessä insinööripuolelle. Ajatuksena oli, että tulevaisuudessa AMK-insinöörit tekevät ainankin osan teknikoilta vapautuvista töistä. Laskettiinko siinä sitten insinöörikouluksen tasoa vai nostettiin edesmenneen teknikkokoulutuksen arvostusta?

Itse olen opistoinsinööri. Ihmettelin jo opiskeluaikana miksi insinöörikoulutus arvostettiin korkeammalle ja arvioitiin 160 opintoviikon arvoiseksi, teknikkokoulutus oli 120 opintoviikkoa. Nuo koulutukset ovat kestäneet aina yhtä pitkään, opiskelu tapahtui samassa oppilaitoksessa samojen opettajien toimesta. Monessa aineessa, kuten matematiikassa, oppikirjatkin olivat samoja.

Lue lisää

ollut samoja esim. matematiikassa. Opistoaikaan matematiikka ja fysiikka mm. ovat olleet aineita joissa insinööripuolella olisi pitänyt mennä paljon pidemmälle. Jossain vaiheessa on toki voinut olla samoja kirjoja mutta vähintäin niistä on käsitelty eri tasolla elleivät ole olleet ns. inssipuolen ekoja kirjoja.

Periaatteessa vaikka aineet ovat sairaanhoitajakoulutuksessa toki erilailla painotettu, koulutustasollisesti katsottuna ne lienevät suurinpiirtein rinnastettavia.

Onhan insinöörikoulutuksessa aika paljon jo painoarvoa kaikenmaailman "hyvä asia" aineilla missä käsitellään saastumista, terveyttä jne. Kaikki tämä on tehty matemaattisten aineiden kustannuksella.

Kannattaa kuitenkin miettiä että insinööritaidoilla on ollut merkitystä ihan koko suomen kansantaloudelle. Windowsin käyttö ja kopioitaidot eivät valitettavasti riitä sille että syntyy uusia innovaatioita ja tuotekehitystä. Siksi olisin aidosti huolissani suomalaisen insinööritaidon kehityksestä.

Miten lie kirjoitti:

No, siirrettiinhän osa teknikkokoulutuksen aloituspaikoistakin uudistuksen yhteydessä insinööripuolelle. Ajatuksena oli, että tulevaisuudessa AMK-insinöörit tekevät ainankin osan teknikoilta vapautuvista töistä. Laskettiinko siinä sitten insinöörikouluksen tasoa vai nostettiin edesmenneen teknikkokoulutuksen arvostusta?

Itse olen opistoinsinööri. Ihmettelin jo opiskeluaikana miksi insinöörikoulutus arvostettiin korkeammalle ja arvioitiin 160 opintoviikon arvoiseksi, teknikkokoulutus oli 120 opintoviikkoa. Nuo koulutukset ovat kestäneet aina yhtä pitkään, opiskelu tapahtui samassa oppilaitoksessa samojen opettajien toimesta. Monessa aineessa, kuten matematiikassa, oppikirjatkin olivat samoja.

Lue lisää

Suurin ero opistoinssin ja teknikon välillä oli 4v:n opinnoissa juuri tuo kaksi ensimmäistä vuotta siinä missä teknikot pänttäsivät matem,fys,yms...vuoden inssipuolella sama asia oli kaksi vuotta toki alku ja lähtötason oppikirjat olivat samoja mutta tehtävät jonkin verran laajempia vaikeimpia.Toki inssi puolella myös teknikkopuolellakin käytettiin myös paljon T
KK:n materiaalia ja oppikirjoja mutta en kuitenkaan mene väittämään ,että kurssit olisi suoritettu dippi-inssien vaatimusten mukaisesti..

sähkölamppu syttyi kirjoitti:

ollut samoja esim. matematiikassa. Opistoaikaan matematiikka ja fysiikka mm. ovat olleet aineita joissa insinööripuolella olisi pitänyt mennä paljon pidemmälle. Jossain vaiheessa on toki voinut olla samoja kirjoja mutta vähintäin niistä on käsitelty eri tasolla elleivät ole olleet ns. inssipuolen ekoja kirjoja.

Periaatteessa vaikka aineet ovat sairaanhoitajakoulutuksessa toki erilailla painotettu, koulutustasollisesti katsottuna ne lienevät suurinpiirtein rinnastettavia.

Onhan insinöörikoulutuksessa aika paljon jo painoarvoa kaikenmaailman "hyvä asia" aineilla missä käsitellään saastumista, terveyttä jne. Kaikki tämä on tehty matemaattisten aineiden kustannuksella.

Kannattaa kuitenkin miettiä että insinööritaidoilla on ollut merkitystä ihan koko suomen kansantaloudelle. Windowsin käyttö ja kopioitaidot eivät valitettavasti riitä sille että syntyy uusia innovaatioita ja tuotekehitystä. Siksi olisin aidosti huolissani suomalaisen insinööritaidon kehityksestä.

Lue lisää

Matematiikka esimerkki tuli mielleeni, koska myin aina omat matematiikan kirjani vuotta alemmalla luokalla opiskelevalle teknikkotutulleni. Ihan samat kirjat, joita he kävivät läpi. En osaa sanoa, millä tasolla niitä sitten käsiteltiin.

Edelleenkään en ymmärrä, miksi teknikoiden koulutus oli vain 120 ov. Vaikkei matematiikassa olisikaan menty yhtäpitkälle, opiskelivat he todennäköisesti matematiikasta vapautuneen ajan sijasta sitten jotain muuta, noin esimerkkinä. Saman 3 tai 4 vuotta he opiskeluunsa käyttivät kuin me insinööritkin. Teknikoilla oli lisäksi paljon aineita, joita ei insinööreillä ollut ollenkaan.

miten lie kirjoitti:

Matematiikka esimerkki tuli mielleeni, koska myin aina omat matematiikan kirjani vuotta alemmalla luokalla opiskelevalle teknikkotutulleni. Ihan samat kirjat, joita he kävivät läpi. En osaa sanoa, millä tasolla niitä sitten käsiteltiin.

Edelleenkään en ymmärrä, miksi teknikoiden koulutus oli vain 120 ov. Vaikkei matematiikassa olisikaan menty yhtäpitkälle, opiskelivat he todennäköisesti matematiikasta vapautuneen ajan sijasta sitten jotain muuta, noin esimerkkinä. Saman 3 tai 4 vuotta he opiskeluunsa käyttivät kuin me insinööritkin. Teknikoilla oli lisäksi paljon aineita, joita ei insinööreillä ollut ollenkaan.

Lue lisää

Ero oli siinä että sama matikan ensimmäisen kurssin oppikirja käsiteltiin teknikkopuolella oliko se muistaakseni puolen vuoden aikana käsiteltiin inssipuolella yhden kuukauden aikana.

opist-ins kirjoitti:

Ero oli siinä että sama matikan ensimmäisen kurssin oppikirja käsiteltiin teknikkopuolella oliko se muistaakseni puolen vuoden aikana käsiteltiin inssipuolella yhden kuukauden aikana.

Lue lisää

Voi olla, en tunne heidän kurssejaan niin tarkasti.

Kaikki meidän käytössä olleet kirjamme sinne kuitenkin kelpasivat. Kirivätköhän sitten loppua kohden vai kävivätkö läpi pintapuoleisimmin?

Ehkä olisi sittenkin syytä palauttaa tuo teknikkotutkinto takaisin ruotuun. Järkevintä olisi tehdä niin, että Teknikko AMK olisi 210 op. ammattikorkeakoulun perustutkinto ja Insinööri ylempi AMK 300 op. olisi ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Selkeyttäis kentää vähän jumalattomasti ja nostaisi insinööritukinnon arvoa sille kuuluvalle tasolle.

Olisiko syyttävä sormi syytä osoittaa työnantajien suuntaan? Itse olen aina ihmetellyt, millä perusteilla työnantajat palkkaavat saman koulutuksen omaavista ihmisistä ne tietyt. Ensimmäinen rekrytointikriteeri on suhteet yritykseen tai sen työntekijöihin (varmaa tietoa), toinen lienee aikaisempi kokemus, kolmas asia on kai yleinen olemus. Mutta ei työnantajille/rekrytointivastaaville missään vaiheessa ole pälkähtänyt mieleen laatia vaikkapa rekrytoinnin alla olevasta tehtävästä lista teknisistä asioista, joita kysyä hakijalta? Mikä voisi olla parempi tapa tietää, mitä hakija osaa? Mahdollisuuksien niin salliessa, voisi järjestää vaikka jonkin kokeen useammalle hakijalle aina kerrallaan.

Nykyään tuntuu olevan tärkeintä osata puhua haastattelussa vakuuttavasti omista taidoistaan. Jos haettu tehtävä ei esim. pidä sisällään suurempia vaatimuksia sosiaalisista taidoista, niin miksi helvetissä työnantajat palkkaavat ne "parhaat puhujat"? Sitten kadutaan päätöstä, kun hakija ei mitään osaakaan. Ei voi työnantaja syyttää ketään muuta, kuin itseään! Tämä siis tapauksissa, joissa pitää valita saman koulutuksen ja saman kokemuksen omaavien henkilöiden välillä. Joskus ehkä edes kokemus ei meinaa mitään, jos osaa puhua vakuuttavasti.

Jos itse joskus perustan yrityksen (hyvin epätodennäköistä), aion menetellä juuri edellä kuvaamallani tavalla. Tällöin saan yritykseeni vain huippuosaajia.

mutta totta kirjoitti:

Olisiko syyttävä sormi syytä osoittaa työnantajien suuntaan? Itse olen aina ihmetellyt, millä perusteilla työnantajat palkkaavat saman koulutuksen omaavista ihmisistä ne tietyt. Ensimmäinen rekrytointikriteeri on suhteet yritykseen tai sen työntekijöihin (varmaa tietoa), toinen lienee aikaisempi kokemus, kolmas asia on kai yleinen olemus. Mutta ei työnantajille/rekrytointivastaaville missään vaiheessa ole pälkähtänyt mieleen laatia vaikkapa rekrytoinnin alla olevasta tehtävästä lista teknisistä asioista, joita kysyä hakijalta? Mikä voisi olla parempi tapa tietää, mitä hakija osaa? Mahdollisuuksien niin salliessa, voisi järjestää vaikka jonkin kokeen useammalle hakijalle aina kerrallaan.

Nykyään tuntuu olevan tärkeintä osata puhua haastattelussa vakuuttavasti omista taidoistaan. Jos haettu tehtävä ei esim. pidä sisällään suurempia vaatimuksia sosiaalisista taidoista, niin miksi helvetissä työnantajat palkkaavat ne "parhaat puhujat"? Sitten kadutaan päätöstä, kun hakija ei mitään osaakaan. Ei voi työnantaja syyttää ketään muuta, kuin itseään! Tämä siis tapauksissa, joissa pitää valita saman koulutuksen ja saman kokemuksen omaavien henkilöiden välillä. Joskus ehkä edes kokemus ei meinaa mitään, jos osaa puhua vakuuttavasti.

Jos itse joskus perustan yrityksen (hyvin epätodennäköistä), aion menetellä juuri edellä kuvaamallani tavalla. Tällöin saan yritykseeni vain huippuosaajia.

Lue lisää

Eli koko rekrytointitouhu on mennyt päin honkia.Henkilöt valitaan jonkin palikkatestejä tekevän rekrytrointifirman kautta ja kyllä ihmettelen jos osaamisen mittarit on jotkut mustetahrakuviot.

sylttytehtaaseen kirjoitti:

Eli koko rekrytointitouhu on mennyt päin honkia.Henkilöt valitaan jonkin palikkatestejä tekevän rekrytrointifirman kautta ja kyllä ihmettelen jos osaamisen mittarit on jotkut mustetahrakuviot.

Lue lisää

En ymmärrä mitä tarkoitit ja miten se liittyy siihen, mitä kirjoitin.

"Opistoinsinöörin" koulutuksellinen/teoreettinen tieto,- taitotaso on valovuosien päässä insinöörin (AMK) tasosta. Jos opistoinssi haluaa samalle tasolle AMK-inssin kanssa, tietää se jatko-opintoja noin 1-2 vuotta (matematiikkaa, fysiikkaa jne.)
Teknikot ovat vielä kauempana tästä teoreettisesta sivistyksestä!

Alla yhteenveto suomen koulutusjärjestelmän tasoista:

Mitkä ovat koulutason-, opistotason-, ammatillisen korkea-asteen- ja korkeakoulun tutkintoja?

1. Kouluasteen tutkinto (taso 3) vastaa tasoltaan nykyistä ammatillista perustutkintoa.
Kouluasteen tutkintoja ovat mm. perushoitaja, mielenterveyshoitaja, mekaanikko, asentaja, maalari,
leipuri, merimies, kokki, tarjoilija, kodinhoitaja, artesaani, nuoriso-ohjaaja, merkantti, ylioppilas.

2. Opistotason tutkinnot (taso 3-4) ovat kouluasteen tutkintoja laajempia ja näitä ovat mm. teknikko,
sairaanhoitaja, hammashuoltaja, sosiaaliohjaaja, erikoiskosmetologi, suurtalousesimies,
kulttuurisihteeri, artenomi, datanomi, merkonomi.

Huom! Työteknikon tutkinto ei ole opistotason tutkinto, vaan se on erikoisammattitutkinto (taso 3)

Huom! Opistoasteen merkonomin ja datanomin tutkinnot ovat eri asia kuin ammatillisen
perustutkinnon merkonomin ja datanomin tutkinnot. Mikäli olet epävarma, kumpi
tutkinto sinulla on kannattaa tutkintotodistus lähettää hakutoimistoon tarkistettavaksi.
Tutkintotodistuksessa lukee perustutkinto-sana, mikäli kyse on ammatillisesta perustutkinnosta
(taso 3).

3. Ammatillisen korkea-asteen tutkinto (taso 4) on kaikkia edellä olevia laajempi ja esim.
”opistoinsinöörin” tutkinto on ammatillisen korkea-asteen tutkinto.

4. Korkeakoulututkintoja (taso 5) ovat esim. Diplomi Insinöörin ja Insinöörin (AMK)-tutkinnot.

5. Korkeakoulututkintoja (taso 6) ovat tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot.

Kouluja käynyt kirjoitti:

"Opistoinsinöörin" koulutuksellinen/teoreettinen tieto,- taitotaso on valovuosien päässä insinöörin (AMK) tasosta. Jos opistoinssi haluaa samalle tasolle AMK-inssin kanssa, tietää se jatko-opintoja noin 1-2 vuotta (matematiikkaa, fysiikkaa jne.)
Teknikot ovat vielä kauempana tästä teoreettisesta sivistyksestä!

Alla yhteenveto suomen koulutusjärjestelmän tasoista:

Mitkä ovat koulutason-, opistotason-, ammatillisen korkea-asteen- ja korkeakoulun tutkintoja?

1. Kouluasteen tutkinto (taso 3) vastaa tasoltaan nykyistä ammatillista perustutkintoa.
Kouluasteen tutkintoja ovat mm. perushoitaja, mielenterveyshoitaja, mekaanikko, asentaja, maalari,
leipuri, merimies, kokki, tarjoilija, kodinhoitaja, artesaani, nuoriso-ohjaaja, merkantti, ylioppilas.

2. Opistotason tutkinnot (taso 3-4) ovat kouluasteen tutkintoja laajempia ja näitä ovat mm. teknikko,
sairaanhoitaja, hammashuoltaja, sosiaaliohjaaja, erikoiskosmetologi, suurtalousesimies,
kulttuurisihteeri, artenomi, datanomi, merkonomi.

Huom! Työteknikon tutkinto ei ole opistotason tutkinto, vaan se on erikoisammattitutkinto (taso 3)

Huom! Opistoasteen merkonomin ja datanomin tutkinnot ovat eri asia kuin ammatillisen
perustutkinnon merkonomin ja datanomin tutkinnot. Mikäli olet epävarma, kumpi
tutkinto sinulla on kannattaa tutkintotodistus lähettää hakutoimistoon tarkistettavaksi.
Tutkintotodistuksessa lukee perustutkinto-sana, mikäli kyse on ammatillisesta perustutkinnosta
(taso 3).

3. Ammatillisen korkea-asteen tutkinto (taso 4) on kaikkia edellä olevia laajempi ja esim.
”opistoinsinöörin” tutkinto on ammatillisen korkea-asteen tutkinto.

4. Korkeakoulututkintoja (taso 5) ovat esim. Diplomi Insinöörin ja Insinöörin (AMK)-tutkinnot.

5. Korkeakoulututkintoja (taso 6) ovat tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot.

Lue lisää

Ja ennenkuin kukaan ehtii säikähtää ja ihmetellä, opistoasteen tutkintoja on aiemmin ollut esim. sairaanhoitaja. Ja nykyisin se sijoittuu tuonne myöhempään vaiheeseen. Tästä erotuksena käyttävät monet sairaanhoitaja (AMK) nimitystä. Useat heistä ovat päivittäneet tutkintonsa "korkeammaksi".

Kouluja käynyt kirjoitti:

"Opistoinsinöörin" koulutuksellinen/teoreettinen tieto,- taitotaso on valovuosien päässä insinöörin (AMK) tasosta. Jos opistoinssi haluaa samalle tasolle AMK-inssin kanssa, tietää se jatko-opintoja noin 1-2 vuotta (matematiikkaa, fysiikkaa jne.)
Teknikot ovat vielä kauempana tästä teoreettisesta sivistyksestä!

Alla yhteenveto suomen koulutusjärjestelmän tasoista:

Mitkä ovat koulutason-, opistotason-, ammatillisen korkea-asteen- ja korkeakoulun tutkintoja?

1. Kouluasteen tutkinto (taso 3) vastaa tasoltaan nykyistä ammatillista perustutkintoa.
Kouluasteen tutkintoja ovat mm. perushoitaja, mielenterveyshoitaja, mekaanikko, asentaja, maalari,
leipuri, merimies, kokki, tarjoilija, kodinhoitaja, artesaani, nuoriso-ohjaaja, merkantti, ylioppilas.

2. Opistotason tutkinnot (taso 3-4) ovat kouluasteen tutkintoja laajempia ja näitä ovat mm. teknikko,
sairaanhoitaja, hammashuoltaja, sosiaaliohjaaja, erikoiskosmetologi, suurtalousesimies,
kulttuurisihteeri, artenomi, datanomi, merkonomi.

Huom! Työteknikon tutkinto ei ole opistotason tutkinto, vaan se on erikoisammattitutkinto (taso 3)

Huom! Opistoasteen merkonomin ja datanomin tutkinnot ovat eri asia kuin ammatillisen
perustutkinnon merkonomin ja datanomin tutkinnot. Mikäli olet epävarma, kumpi
tutkinto sinulla on kannattaa tutkintotodistus lähettää hakutoimistoon tarkistettavaksi.
Tutkintotodistuksessa lukee perustutkinto-sana, mikäli kyse on ammatillisesta perustutkinnosta
(taso 3).

3. Ammatillisen korkea-asteen tutkinto (taso 4) on kaikkia edellä olevia laajempi ja esim.
”opistoinsinöörin” tutkinto on ammatillisen korkea-asteen tutkinto.

4. Korkeakoulututkintoja (taso 5) ovat esim. Diplomi Insinöörin ja Insinöörin (AMK)-tutkinnot.

5. Korkeakoulututkintoja (taso 6) ovat tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot.

Lue lisää

"Opistoinsinöörin" koulutuksellinen/teoreettinen tieto,- taitotaso on valovuosien päässä insinöörin (AMK) tasosta. Jos opistoinssi haluaa samalle tasolle AMK-inssin kanssa, tietää se jatko-opintoja noin 1-2 vuotta (matematiikkaa, fysiikkaa jne.)
Teknikot ovat vielä kauempana tästä teoreettisesta sivistyksestä!"

Höpö höpö. Itse opiskelen insinööriksi, ihan päivisin, vaikka olenkin aikuinen. Aikoinaan jäi tekninen opisto kesken, koska se oli liian vaikeaa. Nykyisin on paljon helpompia tentttejä - opettajatkin sanovat samaa, että tasoa on pitänyt laskea koska oppilasaines on heikentynyt eikä erikoisemmin viitsi käyttää aikaa opiskeluun. Puolisoni on teknikko. Kun painiskelin fysiikan tehtävien kanssa, niin ellei muuten selvinnyt, teknikkopuolisoni neuvoi. Hänelle ne asiat olivat itsestään selviä. Ainoastaan integrointi ja derivointi eivät olleet tuttuja puolisolleni, mutta kun neuvoin ne, hän tajusi heti. Itsellä matikka on ollut aina helppoa, mutta fysiikka vähän vaikeampaa. Samoin monessa muussa asiassa olen saanut puolisoltani neuvoja, sellaisissakin, mitä hän ei ole opiskellut mutta tajuaa heti. Teknikkokoulutuksellaan puolisoni tekee vaativia ohjelmistosuunnittelijan tehtäviä, yksi opiskelukavereistaan on omassa saman alan yrityksessään toimitusjohtaja ja alaisenaan amk- ja dippainssejä.

Amk-insinöörin heikompi taso verrattuna entisajan teknikoihin ja insinööreihin on kyllä lähinnä työnantajien syytä. Ennen jo kouluun päästessään piti olla alan työkokemusta. Kun meillä oli työharjoittelujakso, niin osa oli työtehtävissää leikannut ruohoa ja rakenellut varastohyllyjä. Oma harjoitteluni oli hyvää alan harjoittelua, mikä ilmeisesti on harvinaista. Kesätöitäkään ei nykyään anneta. Nykyään odotetaan heti valmista. Koulussa opittiin ennenkin vain puolet asioista ja loput töissä, nykyään niitä kunnollisia alaan liittyviä kesätöitä saa vain harva.

Rea Listi kirjoitti:

"Opistoinsinöörin" koulutuksellinen/teoreettinen tieto,- taitotaso on valovuosien päässä insinöörin (AMK) tasosta. Jos opistoinssi haluaa samalle tasolle AMK-inssin kanssa, tietää se jatko-opintoja noin 1-2 vuotta (matematiikkaa, fysiikkaa jne.)
Teknikot ovat vielä kauempana tästä teoreettisesta sivistyksestä!"

Höpö höpö. Itse opiskelen insinööriksi, ihan päivisin, vaikka olenkin aikuinen. Aikoinaan jäi tekninen opisto kesken, koska se oli liian vaikeaa. Nykyisin on paljon helpompia tentttejä - opettajatkin sanovat samaa, että tasoa on pitänyt laskea koska oppilasaines on heikentynyt eikä erikoisemmin viitsi käyttää aikaa opiskeluun. Puolisoni on teknikko. Kun painiskelin fysiikan tehtävien kanssa, niin ellei muuten selvinnyt, teknikkopuolisoni neuvoi. Hänelle ne asiat olivat itsestään selviä. Ainoastaan integrointi ja derivointi eivät olleet tuttuja puolisolleni, mutta kun neuvoin ne, hän tajusi heti. Itsellä matikka on ollut aina helppoa, mutta fysiikka vähän vaikeampaa. Samoin monessa muussa asiassa olen saanut puolisoltani neuvoja, sellaisissakin, mitä hän ei ole opiskellut mutta tajuaa heti. Teknikkokoulutuksellaan puolisoni tekee vaativia ohjelmistosuunnittelijan tehtäviä, yksi opiskelukavereistaan on omassa saman alan yrityksessään toimitusjohtaja ja alaisenaan amk- ja dippainssejä.

Amk-insinöörin heikompi taso verrattuna entisajan teknikoihin ja insinööreihin on kyllä lähinnä työnantajien syytä. Ennen jo kouluun päästessään piti olla alan työkokemusta. Kun meillä oli työharjoittelujakso, niin osa oli työtehtävissää leikannut ruohoa ja rakenellut varastohyllyjä. Oma harjoitteluni oli hyvää alan harjoittelua, mikä ilmeisesti on harvinaista. Kesätöitäkään ei nykyään anneta. Nykyään odotetaan heti valmista. Koulussa opittiin ennenkin vain puolet asioista ja loput töissä, nykyään niitä kunnollisia alaan liittyviä kesätöitä saa vain harva.

Lue lisää

Siis lisätäänpä vielä tähän viestiin, että puolisoni ei ole opiskellut minun suuntaumisvaihtoehtoni mukaisia aineita, jotta viestini ei vaikuttaisi liian ristiriitasilta. Joitakin aineita on toki lisättykin, esimerkiksi nettiä ei ollut 20 vuotta sitten ja siihen liittyviä juttuja ei silloiset insinöörit/teknikot ole opinnoissa opiskelleet. Työssä kuitenkin oppii tarvitsemansa sitä mukaa kun kehitys kehittyy, joka luulee olevansa koulusta valmis mihin tahansa on ammattitaidoton pässi, eikä kehittymishalutonta tyyppiä töihin oteta.

Minä tiedän mistä puhun, koska on ihan omakohtaista kokemusta molemmista kouluista. Sitä paitsi, jos työnantajat sanovat, että entisajan insinöörit osasivat enemmän valmistuessaan, niin uskon mieluummin heitä kuin opiskelijoita mutu-mielipiteineen. Joitain yksittäisiä poikkeuksia on puolin ja toisin, mutta se on pääsääntöisesti työkokemuksesta ja henkilökohtaisesta osaamisesta kiinni enemmän kuin siitä, mitä koulussa opetetaan.

Rea Listi kirjoitti:

"Opistoinsinöörin" koulutuksellinen/teoreettinen tieto,- taitotaso on valovuosien päässä insinöörin (AMK) tasosta. Jos opistoinssi haluaa samalle tasolle AMK-inssin kanssa, tietää se jatko-opintoja noin 1-2 vuotta (matematiikkaa, fysiikkaa jne.)
Teknikot ovat vielä kauempana tästä teoreettisesta sivistyksestä!"

Höpö höpö. Itse opiskelen insinööriksi, ihan päivisin, vaikka olenkin aikuinen. Aikoinaan jäi tekninen opisto kesken, koska se oli liian vaikeaa. Nykyisin on paljon helpompia tentttejä - opettajatkin sanovat samaa, että tasoa on pitänyt laskea koska oppilasaines on heikentynyt eikä erikoisemmin viitsi käyttää aikaa opiskeluun. Puolisoni on teknikko. Kun painiskelin fysiikan tehtävien kanssa, niin ellei muuten selvinnyt, teknikkopuolisoni neuvoi. Hänelle ne asiat olivat itsestään selviä. Ainoastaan integrointi ja derivointi eivät olleet tuttuja puolisolleni, mutta kun neuvoin ne, hän tajusi heti. Itsellä matikka on ollut aina helppoa, mutta fysiikka vähän vaikeampaa. Samoin monessa muussa asiassa olen saanut puolisoltani neuvoja, sellaisissakin, mitä hän ei ole opiskellut mutta tajuaa heti. Teknikkokoulutuksellaan puolisoni tekee vaativia ohjelmistosuunnittelijan tehtäviä, yksi opiskelukavereistaan on omassa saman alan yrityksessään toimitusjohtaja ja alaisenaan amk- ja dippainssejä.

Amk-insinöörin heikompi taso verrattuna entisajan teknikoihin ja insinööreihin on kyllä lähinnä työnantajien syytä. Ennen jo kouluun päästessään piti olla alan työkokemusta. Kun meillä oli työharjoittelujakso, niin osa oli työtehtävissää leikannut ruohoa ja rakenellut varastohyllyjä. Oma harjoitteluni oli hyvää alan harjoittelua, mikä ilmeisesti on harvinaista. Kesätöitäkään ei nykyään anneta. Nykyään odotetaan heti valmista. Koulussa opittiin ennenkin vain puolet asioista ja loput töissä, nykyään niitä kunnollisia alaan liittyviä kesätöitä saa vain harva.

Lue lisää

Kun näitä juttuja lukee ei voi olla huomaamatta sitä suunnatonta kateutta, katkeruutta ja pelkoa, joita ihmisillä on. Itse olen valmistunut insinööriksi (AMK) ja nyt opiskelen DI:ksi TKK:lla.
Voin omakohtaisesti kertoa, että ei se opiskelu AMK:ssa ja TKK:lla kovin paljoa poikkea toisistaan, erot ovat lähinnä marginaalisia!

Teknikon ja "opistoinsinöörin" koulutuksesta väittäisin, että opetuhallituksessa on sen verran osaavaa ja korkeasti koulutettua väkeä, että he ovat osanneet määritellä eri koulutusasteet ja tasot sisältöineen oikeiksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että teknikot ja "opistoinsinöörit" ovat alemmalla tasolla joka suhteessa verrattuna insinööreihin (AMK) ja diplomi insinööreihin. Tämä tosiasia on tietysti harmillista teknikoille ja "opistoinsinööreille".

Näyttää siltä, että koska ihmisillä on luontainen tarve vertailla ja mitata asioita toisiinsa ja jotenkin suhteuttaa itsensä niihin, niin helposti syntyy "kotiinpäin vetämistä". Totuushan on, että sitä saa mitä mittaa! Tähän voisikin todeta, että totuuden tunnustaminen on viisauden alku! Ei se teknikon ja "opistoinsinöörin" koulutustaso nouse suuta soittamalla, vaan lisäopiskelulla.

Lähes kaksinkertainen insinööri kirjoitti:

Kun näitä juttuja lukee ei voi olla huomaamatta sitä suunnatonta kateutta, katkeruutta ja pelkoa, joita ihmisillä on. Itse olen valmistunut insinööriksi (AMK) ja nyt opiskelen DI:ksi TKK:lla.
Voin omakohtaisesti kertoa, että ei se opiskelu AMK:ssa ja TKK:lla kovin paljoa poikkea toisistaan, erot ovat lähinnä marginaalisia!

Teknikon ja "opistoinsinöörin" koulutuksesta väittäisin, että opetuhallituksessa on sen verran osaavaa ja korkeasti koulutettua väkeä, että he ovat osanneet määritellä eri koulutusasteet ja tasot sisältöineen oikeiksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että teknikot ja "opistoinsinöörit" ovat alemmalla tasolla joka suhteessa verrattuna insinööreihin (AMK) ja diplomi insinööreihin. Tämä tosiasia on tietysti harmillista teknikoille ja "opistoinsinööreille".

Näyttää siltä, että koska ihmisillä on luontainen tarve vertailla ja mitata asioita toisiinsa ja jotenkin suhteuttaa itsensä niihin, niin helposti syntyy "kotiinpäin vetämistä". Totuushan on, että sitä saa mitä mittaa! Tähän voisikin todeta, että totuuden tunnustaminen on viisauden alku! Ei se teknikon ja "opistoinsinöörin" koulutustaso nouse suuta soittamalla, vaan lisäopiskelulla.

Lue lisää

Ryhmässäni on työttömäksi jäänyt opistoinsinöörikin päivittämässä tietojaan. Hän saa vitosen joka ikisestä tentistä, koska asiat ovat ennestään tuttuja. Entisaikaan verrattuna on myös yksi selkeä ero: silloin istuttiin koulussa pitkät päivät syksystä kevääseen ja läksyt tehtiin lisäksi. Nyt on opintoviikkoja ja ajallisesti sitä koulussa istumista on oikeastaan saman verran, kun opintoviikkoihin sisältyy ns. itsenäistä opiskelua. Määrällisesti opetusta ei ole kyllä enempää, vaan kurssi loppuu sitten kun tietty tuntimäärä on istuttu ja usein jakson lopussa ei ole mitään muuta kuin tenttejä, ennen ne tentit tehtiin ja istuttiin muilla tunneilla täysi koulupäivä kevääseen saakka. Jos minä ennen en saanut mistään seiskaa parempaa ja nyt en saa mistään kolmosta huonompaa, niin olen sitä mieltä, että kyllä vaatimutaso on laskenut. Itsellä siis jäi kesken opisto, kun en osannut ja nyt opiskelen amk:ssa, ihan oikeasti. Kyse voi olla toki siitäkin, että koulu ja paikkakunta kuten myös alakin on eri.

Miksei amk-insinöörit sitten muutamia yksittäispoikkeuksial lukuunottamatta osaa oikein mitään työnantajien mielestä? Työkokemuksen puutteesta luultavasti.

no enpä tiedä.. kirjoitti:

Ryhmässäni on työttömäksi jäänyt opistoinsinöörikin päivittämässä tietojaan. Hän saa vitosen joka ikisestä tentistä, koska asiat ovat ennestään tuttuja. Entisaikaan verrattuna on myös yksi selkeä ero: silloin istuttiin koulussa pitkät päivät syksystä kevääseen ja läksyt tehtiin lisäksi. Nyt on opintoviikkoja ja ajallisesti sitä koulussa istumista on oikeastaan saman verran, kun opintoviikkoihin sisältyy ns. itsenäistä opiskelua. Määrällisesti opetusta ei ole kyllä enempää, vaan kurssi loppuu sitten kun tietty tuntimäärä on istuttu ja usein jakson lopussa ei ole mitään muuta kuin tenttejä, ennen ne tentit tehtiin ja istuttiin muilla tunneilla täysi koulupäivä kevääseen saakka. Jos minä ennen en saanut mistään seiskaa parempaa ja nyt en saa mistään kolmosta huonompaa, niin olen sitä mieltä, että kyllä vaatimutaso on laskenut. Itsellä siis jäi kesken opisto, kun en osannut ja nyt opiskelen amk:ssa, ihan oikeasti. Kyse voi olla toki siitäkin, että koulu ja paikkakunta kuten myös alakin on eri.

Miksei amk-insinöörit sitten muutamia yksittäispoikkeuksial lukuunottamatta osaa oikein mitään työnantajien mielestä? Työkokemuksen puutteesta luultavasti.

Lue lisää

Opiskelumenestys on yksilöllistä ja siihen vaikuttaa varsin moni asia. Meilläkin oli AMK:ssa useita teknikoita ja "opistoinsinöörejä" nostamassa opintotasoaan korkeakoulutasoiseksi ja voin sanoa, että aika moni heistä oli hätää kärsimässä etenkin matikan ja fysiikan tenteissä.

Osaamisesta voisi sanoa yleisesti, että on sitten kyseessä teknikko, "opistoinsinööri" tai melkeinpä mikä vaan tekninen ammatti, niin ilman lisäopintoja (ammattia täydentäviä, päivittäviä, jne.) tippuu kelkasta aika pian. Jos mietitään teknikoita ja "opistoinsinöörejä", niin heidän koulutuksesta on varsin pitkä aika ja varmuudella voidaan sanoa, että aika on ajanut heidän koulutuksessa saatujen tietojen ohi aikavuosia sitten! Oppilaitoksissa annetaan valmiudet, joita työelämässä täydennetään!
Tämä on syytä muistaa.

Lähes kaksinkertainen insinööri kirjoitti:

Kun näitä juttuja lukee ei voi olla huomaamatta sitä suunnatonta kateutta, katkeruutta ja pelkoa, joita ihmisillä on. Itse olen valmistunut insinööriksi (AMK) ja nyt opiskelen DI:ksi TKK:lla.
Voin omakohtaisesti kertoa, että ei se opiskelu AMK:ssa ja TKK:lla kovin paljoa poikkea toisistaan, erot ovat lähinnä marginaalisia!

Teknikon ja "opistoinsinöörin" koulutuksesta väittäisin, että opetuhallituksessa on sen verran osaavaa ja korkeasti koulutettua väkeä, että he ovat osanneet määritellä eri koulutusasteet ja tasot sisältöineen oikeiksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että teknikot ja "opistoinsinöörit" ovat alemmalla tasolla joka suhteessa verrattuna insinööreihin (AMK) ja diplomi insinööreihin. Tämä tosiasia on tietysti harmillista teknikoille ja "opistoinsinööreille".

Näyttää siltä, että koska ihmisillä on luontainen tarve vertailla ja mitata asioita toisiinsa ja jotenkin suhteuttaa itsensä niihin, niin helposti syntyy "kotiinpäin vetämistä". Totuushan on, että sitä saa mitä mittaa! Tähän voisikin todeta, että totuuden tunnustaminen on viisauden alku! Ei se teknikon ja "opistoinsinöörin" koulutustaso nouse suuta soittamalla, vaan lisäopiskelulla.

Lue lisää

"Teknikon ja "opistoinsinöörin" koulutuksesta väittäisin, että opetuhallituksessa on sen verran osaavaa ja korkeasti koulutettua väkeä, että he ovat osanneet määritellä eri koulutusasteet ja tasot sisältöineen oikeiksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että teknikot ja "opistoinsinöörit" ovat alemmalla tasolla joka suhteessa verrattuna insinööreihin (AMK) ja diplomi insinööreihin. Tämä tosiasia on tietysti harmillista teknikoille ja "opistoinsinööreille"."

Asia ei ole aivan noin yksioikoinen. Esimerkiksi opistosairaanhoitaja rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin. Turun yliopistossa on tehty tutkimus opisto- ja AMK-hoitajien osaamisesta:

http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html

Kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti lauseeseen: "Ammattikorkeakouluista valmistuneet hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoasteelta valmistuneet."

Mikäli kehitys on ollut tekniikan puolella samanlainen tarkoittaa se, että AMK-insinöörit hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin teknikot!

aare- kirjoitti:

"Teknikon ja "opistoinsinöörin" koulutuksesta väittäisin, että opetuhallituksessa on sen verran osaavaa ja korkeasti koulutettua väkeä, että he ovat osanneet määritellä eri koulutusasteet ja tasot sisältöineen oikeiksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että teknikot ja "opistoinsinöörit" ovat alemmalla tasolla joka suhteessa verrattuna insinööreihin (AMK) ja diplomi insinööreihin. Tämä tosiasia on tietysti harmillista teknikoille ja "opistoinsinööreille"."

Asia ei ole aivan noin yksioikoinen. Esimerkiksi opistosairaanhoitaja rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin. Turun yliopistossa on tehty tutkimus opisto- ja AMK-hoitajien osaamisesta:

http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html

Kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti lauseeseen: "Ammattikorkeakouluista valmistuneet hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoasteelta valmistuneet."

Mikäli kehitys on ollut tekniikan puolella samanlainen tarkoittaa se, että AMK-insinöörit hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin teknikot!

Lue lisää

Hei

Tutkimuksia on hyvin monen tasoisia. Tässä on hyvä esimerkki tutkimuksesta, joka on tehty pelkällä kyselyotannalla. Ihmettelen, jos tämmöinen tutkimus läpäisee väitöstutkimuksen kriteerit! Mielestäni kattavaan tieteelliseen tutkimukseen tulisi sisältyä osaamista selkeästi mittaavat osiot. Tässä tutkimuksessa ei ole mitattu mitään konkreettisesti eikä tieteellisesti!

"Tutkimusaineisto koottiin opiskelijoilta ja opettajilta otantaan perustuvana kyselynä". "Opiskelijaotannan koko oli seuraava: opisto: n = 659/1131, vastanneet n = 531 / 81% amk: 508/659, vastanneet n = 328 / 65 %. Opettajien vastausprosentti oli 84 % (n = 94) / opisto ja 34 % (n = 34) / amk".

"tukija" kirjoitti:

Hei

Tutkimuksia on hyvin monen tasoisia. Tässä on hyvä esimerkki tutkimuksesta, joka on tehty pelkällä kyselyotannalla. Ihmettelen, jos tämmöinen tutkimus läpäisee väitöstutkimuksen kriteerit! Mielestäni kattavaan tieteelliseen tutkimukseen tulisi sisältyä osaamista selkeästi mittaavat osiot. Tässä tutkimuksessa ei ole mitattu mitään konkreettisesti eikä tieteellisesti!

"Tutkimusaineisto koottiin opiskelijoilta ja opettajilta otantaan perustuvana kyselynä". "Opiskelijaotannan koko oli seuraava: opisto: n = 659/1131, vastanneet n = 531 / 81% amk: 508/659, vastanneet n = 328 / 65 %. Opettajien vastausprosentti oli 84 % (n = 94) / opisto ja 34 % (n = 34) / amk".

Lue lisää

"Tutkimuksia on hyvin monen tasoisia. Tässä on hyvä esimerkki tutkimuksesta, joka on tehty pelkällä kyselyotannalla. Ihmettelen, jos tämmöinen tutkimus läpäisee väitöstutkimuksen kriteerit! Mielestäni kattavaan tieteelliseen tutkimukseen tulisi sisältyä osaamista selkeästi mittaavat osiot. Tässä tutkimuksessa ei ole mitattu mitään konkreettisesti eikä tieteellisesti!"

Tutkimuksen pohjalta tehty väitös on kuitenkin hyväksytty, joten eiköhän tuo jonkinlaiset tieteelliset kriteerit täyttäne.

On tietysti helppoa pyrkiä leimaamaan tutkimuksen tekotapa virheelliseksi, ellei tulos vastaa omia ennakkokäsityksiä tai -luuloja.

aare. kirjoitti:

"Tutkimuksia on hyvin monen tasoisia. Tässä on hyvä esimerkki tutkimuksesta, joka on tehty pelkällä kyselyotannalla. Ihmettelen, jos tämmöinen tutkimus läpäisee väitöstutkimuksen kriteerit! Mielestäni kattavaan tieteelliseen tutkimukseen tulisi sisältyä osaamista selkeästi mittaavat osiot. Tässä tutkimuksessa ei ole mitattu mitään konkreettisesti eikä tieteellisesti!"

Tutkimuksen pohjalta tehty väitös on kuitenkin hyväksytty, joten eiköhän tuo jonkinlaiset tieteelliset kriteerit täyttäne.

On tietysti helppoa pyrkiä leimaamaan tutkimuksen tekotapa virheelliseksi, ellei tulos vastaa omia ennakkokäsityksiä tai -luuloja.

Lue lisää

Hei

Mitä mieltä olette työteknikon koulutuksesta? Olen kuullut muutamilta kyseisen koulutuksen saaneilta, että sijoittuu vaatimuksiltaan entisen teknikon ja "opistoinsinöörin" välimaastoon, ellei peräti "opistoinsinööri"-tasoon.

Työteknikoksi kirjoitti:

Hei

Mitä mieltä olette työteknikon koulutuksesta? Olen kuullut muutamilta kyseisen koulutuksen saaneilta, että sijoittuu vaatimuksiltaan entisen teknikon ja "opistoinsinöörin" välimaastoon, ellei peräti "opistoinsinööri"-tasoon.

Lue lisää

Minäkin olen kuullut saman tasoisia väitteitä eräältä tuon koulutuksen saaneelta. Tosin vastaukset ovat aivan erilaisia mikäli saman kysymyksen esittää oppilaitokselle, tilastokeskukselle, työkavereille tai työnantajille...

Hauskin teknikko-rinnastus, johon olen törmännyt, oli erään kynsiteknikon väite oman muutaman viikon koulutuksensa rinnastamisesta hammasteknikon koulutukseen.

Vakavasti ottaen olen sitä mieltä, ettei koulutuksien eroja ja merkittävyyttä työelämässä pitäisi liikaa korostaa. Ammattitaito ja osaaminen koostuu monesta muustakin asiasta ja tärkeintä kai olisi saada oikea ihminen oikealle paikalle ja ymmärtää, että sopivuuden tehtävään voi saavuttaa muutakin kautta kuin opiskelemalla jonkin muodollisen tittelin...

Työteknikoksi kirjoitti:

Hei

Mitä mieltä olette työteknikon koulutuksesta? Olen kuullut muutamilta kyseisen koulutuksen saaneilta, että sijoittuu vaatimuksiltaan entisen teknikon ja "opistoinsinöörin" välimaastoon, ellei peräti "opistoinsinööri"-tasoon.

Lue lisää

kaveri käy itseään työteknikoksi ja monesti olen auttanut hänen kotitehtävissään. Tehtävät ovat suhteellisen helppoja verrattuna, mitä oli AMK:ssa kun kävin. Mielestäni työteknikon taso on suurin piirtein päivitetty amis.

määtierän kirjoitti:

kaveri käy itseään työteknikoksi ja monesti olen auttanut hänen kotitehtävissään. Tehtävät ovat suhteellisen helppoja verrattuna, mitä oli AMK:ssa kun kävin. Mielestäni työteknikon taso on suurin piirtein päivitetty amis.

Lue lisää

On porukkaa, jotka eivät oikein koulutehtävistä selviä. Mutta heillä on työkokemuksen kautta saatua käytännön tietoa paljon enemmän ja osa asioista, joita minä joudun pänttäämään, on heille itsestäänselvyyksiä.

Ei tasoja voi verrata, kun se on täysin henkilökohtaisista ominaisuuksista kiinni. Joku saa kiitettäviä pänttäämällä tuntikausia, jotkut toiset osaavat asioita luonnostaan ja saavat kiitettäviä siksi. Jotkut eivät pärjää työelämässä vaikka todistus olisi hyväkin, kun pitää osata vähän muutakin kuin mitä kirjoissa lukee, soveltamistaitoa. Jotkut heikot oppilaat taas saattavat yllättää. En tarkoita, etteikö hyvät oppilaat osaisi mitään jne, mutta tarkoitan vaan, että osalla motivaatio on parempi töissä kuin opiskeluun ja osalla lahjakkuus ei ole luontaista. Tekniikan alalla pitäiskin vähän olla luonnonlapsi, koulutushan on vain muodollinen pätevyysmittari.

tuleva koneinssi kirjoitti:

On porukkaa, jotka eivät oikein koulutehtävistä selviä. Mutta heillä on työkokemuksen kautta saatua käytännön tietoa paljon enemmän ja osa asioista, joita minä joudun pänttäämään, on heille itsestäänselvyyksiä.

Ei tasoja voi verrata, kun se on täysin henkilökohtaisista ominaisuuksista kiinni. Joku saa kiitettäviä pänttäämällä tuntikausia, jotkut toiset osaavat asioita luonnostaan ja saavat kiitettäviä siksi. Jotkut eivät pärjää työelämässä vaikka todistus olisi hyväkin, kun pitää osata vähän muutakin kuin mitä kirjoissa lukee, soveltamistaitoa. Jotkut heikot oppilaat taas saattavat yllättää. En tarkoita, etteikö hyvät oppilaat osaisi mitään jne, mutta tarkoitan vaan, että osalla motivaatio on parempi töissä kuin opiskeluun ja osalla lahjakkuus ei ole luontaista. Tekniikan alalla pitäiskin vähän olla luonnonlapsi, koulutushan on vain muodollinen pätevyysmittari.

Lue lisää

Hei

Työteknikoksi käydään kirjekurssilla ja koulutuksen taso on korkeintaan ammatikoulu (taso 3).

Katso koulutustasot alla:

Mitkä ovat koulutason-, opistotason-, ammatillisen korkea-asteen- ja korkeakoulun tutkintoja?

1. Kouluasteen tutkinto (taso 3) vastaa tasoltaan nykyistä ammatillista perustutkintoa.
Kouluasteen tutkintoja ovat mm. perushoitaja, mielenterveyshoitaja, mekaanikko, asentaja, maalari,
leipuri, merimies, kokki, tarjoilija, kodinhoitaja, artesaani, nuoriso-ohjaaja, merkantti, ylioppilas.

2. Opistotason tutkinnot (taso 3-4) ovat kouluasteen tutkintoja laajempia ja näitä ovat mm. teknikko,
sairaanhoitaja, hammashuoltaja, sosiaaliohjaaja, erikoiskosmetologi, suurtalousesimies,
kulttuurisihteeri, artenomi, datanomi, merkonomi.

Huom! Työteknikon tutkinto ei ole opistotason tutkinto, vaan se on erikoisammattitutkinto (taso 3)

Huom! Opistoasteen merkonomin ja datanomin tutkinnot ovat eri asia kuin ammatillisen
perustutkinnon merkonomin ja datanomin tutkinnot. Mikäli olet epävarma, kumpi
tutkinto sinulla on kannattaa tutkintotodistus lähettää hakutoimistoon tarkistettavaksi.
Tutkintotodistuksessa lukee perustutkinto-sana, mikäli kyse on ammatillisesta perustutkinnosta
(taso 3).

3. Ammatillisen korkea-asteen tutkinto (taso 4) on kaikkia edellä olevia laajempi ja esim.
”opistoinsinöörin” tutkinto on ammatillisen korkea-asteen tutkinto.

4. Korkeakoulututkintoja (taso 5) ovat esim. Diplomi Insinöörin ja Insinöörin (AMK)-tutkinnot.

5. Korkeakoulututkintoja (taso 6) ovat tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot.

Asioista selvillä kirjoitti:

Hei

Työteknikoksi käydään kirjekurssilla ja koulutuksen taso on korkeintaan ammatikoulu (taso 3).

Katso koulutustasot alla:

Mitkä ovat koulutason-, opistotason-, ammatillisen korkea-asteen- ja korkeakoulun tutkintoja?

1. Kouluasteen tutkinto (taso 3) vastaa tasoltaan nykyistä ammatillista perustutkintoa.
Kouluasteen tutkintoja ovat mm. perushoitaja, mielenterveyshoitaja, mekaanikko, asentaja, maalari,
leipuri, merimies, kokki, tarjoilija, kodinhoitaja, artesaani, nuoriso-ohjaaja, merkantti, ylioppilas.

2. Opistotason tutkinnot (taso 3-4) ovat kouluasteen tutkintoja laajempia ja näitä ovat mm. teknikko,
sairaanhoitaja, hammashuoltaja, sosiaaliohjaaja, erikoiskosmetologi, suurtalousesimies,
kulttuurisihteeri, artenomi, datanomi, merkonomi.

Huom! Työteknikon tutkinto ei ole opistotason tutkinto, vaan se on erikoisammattitutkinto (taso 3)

Huom! Opistoasteen merkonomin ja datanomin tutkinnot ovat eri asia kuin ammatillisen
perustutkinnon merkonomin ja datanomin tutkinnot. Mikäli olet epävarma, kumpi
tutkinto sinulla on kannattaa tutkintotodistus lähettää hakutoimistoon tarkistettavaksi.
Tutkintotodistuksessa lukee perustutkinto-sana, mikäli kyse on ammatillisesta perustutkinnosta
(taso 3).

3. Ammatillisen korkea-asteen tutkinto (taso 4) on kaikkia edellä olevia laajempi ja esim.
”opistoinsinöörin” tutkinto on ammatillisen korkea-asteen tutkinto.

4. Korkeakoulututkintoja (taso 5) ovat esim. Diplomi Insinöörin ja Insinöörin (AMK)-tutkinnot.

5. Korkeakoulututkintoja (taso 6) ovat tohtorin ja lisensiaatin tutkinnot.

Lue lisää

Heh, hauska lukea näitä viestejä, kun itel on tutkinnot sekä amiksest (asentaja), amis-korkeakoulust (amk-inssi) että teknisest korkeakoulust (DI). Totuus on kuitenkin se, että koulutus ei sinänsä kerro ihmistä paljoakaan, eikä koulutustaso vaikuta mitenkään ihmisen arvoon. Dippainssiks luin yksinkertisesti siksi, että amis-inssin papereilla ei tiettyihin hommiin pääse, oli nuo edellisissä viesteissä luetellut tasot mitä tahansa. Osaaminen ei varmaan paljoa lisääntynyt, mut olipa ainakin kiva viettää teekkarielämää.

aare- kirjoitti:

"Teknikon ja "opistoinsinöörin" koulutuksesta väittäisin, että opetuhallituksessa on sen verran osaavaa ja korkeasti koulutettua väkeä, että he ovat osanneet määritellä eri koulutusasteet ja tasot sisältöineen oikeiksi. Tämä tarkoittaisi sitä, että teknikot ja "opistoinsinöörit" ovat alemmalla tasolla joka suhteessa verrattuna insinööreihin (AMK) ja diplomi insinööreihin. Tämä tosiasia on tietysti harmillista teknikoille ja "opistoinsinööreille"."

Asia ei ole aivan noin yksioikoinen. Esimerkiksi opistosairaanhoitaja rinnastetaan koulutustasoltaan teknikkoon ja AMK-hoitaja insinööriin. Turun yliopistossa on tehty tutkimus opisto- ja AMK-hoitajien osaamisesta:

http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/c/annaalit/C178.html

Kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti lauseeseen: "Ammattikorkeakouluista valmistuneet hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin opistoasteelta valmistuneet."

Mikäli kehitys on ollut tekniikan puolella samanlainen tarkoittaa se, että AMK-insinöörit hallitsevat lähes kaikki toiminnot huonommin kuin teknikot!

Lue lisää

Mollatkaa vain teknikkoja,onneksi koulutus lopetettiin

joo kansakoulun käyneet vastaa entistä kiertokoulua peruskoulu kansakoulua...
sulla ei varmasti ole päästötodistusta mistää, tai ehkä apukoulusta.

opistokouluamk kirjoitti:

joo kansakoulun käyneet vastaa entistä kiertokoulua peruskoulu kansakoulua...
sulla ei varmasti ole päästötodistusta mistää, tai ehkä apukoulusta.

Näin on,mutta sain apukoulusta stipendin ,apukoulun priimuksena.Senjälkeen menin teknilliseen opistoon.

opistokouluamk kirjoitti:

joo kansakoulun käyneet vastaa entistä kiertokoulua peruskoulu kansakoulua...
sulla ei varmasti ole päästötodistusta mistää, tai ehkä apukoulusta.

taidat olla HOMO.

deshj kirjoitti:

taidat olla HOMO.

En ,vaan naisten raiskaaja

Haloo hei! Yritysten toimitusjohtajina on myös pelkän kansakoulun käyneitä! On kuitenkin aivan selvää, että opistoinsinöörien koulutustaso ei ole lähelläkään tämän päivän koulutustasoa on sitten kyse koulutuksen vaativuudesta tai vaadittavasta osaamisesta! Tämän päivän insinöörien (AMK/DI) osaamisvatimukset ovat huomattavasti korkeammat tasolla verrattuna tasoon 10-20 vuotta sitten. Uskomatonta, että joku edes viitsii väittää jotain muuta.

Tietoa on kirjoitti:

Haloo hei! Yritysten toimitusjohtajina on myös pelkän kansakoulun käyneitä! On kuitenkin aivan selvää, että opistoinsinöörien koulutustaso ei ole lähelläkään tämän päivän koulutustasoa on sitten kyse koulutuksen vaativuudesta tai vaadittavasta osaamisesta! Tämän päivän insinöörien (AMK/DI) osaamisvatimukset ovat huomattavasti korkeammat tasolla verrattuna tasoon 10-20 vuotta sitten. Uskomatonta, että joku edes viitsii väittää jotain muuta.

Lue lisää

Olen asiasta eri mieltä. Jo pelkästään työkokemusta vaaditaan murto-osa entisestä. Minä olen käynyt molemmissa, fysiikka ei ole muuttunut miksikään, matikka helpommaksi. Ruotsi ei ollut ennen pakollista. Miksi niitä osaavia insinöörejä on sitten nykyään niin harvassa? Itse hyvä esimerkki, vanhan ajan todistuksessa keskiarvo alle seiskan, amk:ssa päälle nelosen. Eikä hyväksilukuja, koska tutkintoni oli liian vanha, eli samat kurssit on käyty kuin mitkä nuorisokin.

Tietoa on kirjoitti:

Haloo hei! Yritysten toimitusjohtajina on myös pelkän kansakoulun käyneitä! On kuitenkin aivan selvää, että opistoinsinöörien koulutustaso ei ole lähelläkään tämän päivän koulutustasoa on sitten kyse koulutuksen vaativuudesta tai vaadittavasta osaamisesta! Tämän päivän insinöörien (AMK/DI) osaamisvatimukset ovat huomattavasti korkeammat tasolla verrattuna tasoon 10-20 vuotta sitten. Uskomatonta, että joku edes viitsii väittää jotain muuta.

Lue lisää

Lisään vielä, että pomoni ei ole toimitusjohtaja, vaan yksikön päällikkö ja ei siinä hommassa ilman alan osaamista pärjää. Meillä on myös suunnittelijoina paljon opistoinssejä ja jos joku vastavalmistunut luulee osaavansa enemmän, niin tervetuloa vaan näyttämään, paikka on auki!

itse olen molemmat kirjoitti:

Lisään vielä, että pomoni ei ole toimitusjohtaja, vaan yksikön päällikkö ja ei siinä hommassa ilman alan osaamista pärjää. Meillä on myös suunnittelijoina paljon opistoinssejä ja jos joku vastavalmistunut luulee osaavansa enemmän, niin tervetuloa vaan näyttämään, paikka on auki!

Lue lisää

tulipahan mieleen, että ei kai kukaan ole niin dorka, että kuvittelee, että vanhoilla opeilla missään töitä enää tehdään? Jos kuvittelen sen nykyisen amk-tutkintosi riittävän eläkeikään, niin onnea ja menestystä, ne jotka päivittävät osaamistaan menee ohi. Työpaikkakoulutukset on tehokkaampia ja enemmän asiaa kuin mitkään koulut - jos et ole valmis töissä ollessasi opiskelemaan suunnilleen koko ajan lisää, niin silloin olet työmarkkinoilla arvoton aika nopeasti.

Tietoa on kirjoitti:

Haloo hei! Yritysten toimitusjohtajina on myös pelkän kansakoulun käyneitä! On kuitenkin aivan selvää, että opistoinsinöörien koulutustaso ei ole lähelläkään tämän päivän koulutustasoa on sitten kyse koulutuksen vaativuudesta tai vaadittavasta osaamisesta! Tämän päivän insinöörien (AMK/DI) osaamisvatimukset ovat huomattavasti korkeammat tasolla verrattuna tasoon 10-20 vuotta sitten. Uskomatonta, että joku edes viitsii väittää jotain muuta.

Lue lisää

Kyllähän AMK-insinöörien taso ei ole lähelläkään vanhaa Opistoinsinööriä.

Muistakaa aina, että matematiikka, fysiikka ja kemia ovat olleet samanlaisia kauan, kauan aikaa ja nykyään AMK-insinöörien matikan määrää on supistettu ja tilalle on tullut huilun ja hanurin soittoa.

Tiedän useita, jotka aikanaan aloittivat opistoinsinöörin koulutuksen ja lopettivat kesken..ja jatkoivat koulun hyvin paperein loppuun valmistuen AMK-insinööriksi.

engineerininini kirjoitti:

Kyllähän AMK-insinöörien taso ei ole lähelläkään vanhaa Opistoinsinööriä.

Muistakaa aina, että matematiikka, fysiikka ja kemia ovat olleet samanlaisia kauan, kauan aikaa ja nykyään AMK-insinöörien matikan määrää on supistettu ja tilalle on tullut huilun ja hanurin soittoa.

Tiedän useita, jotka aikanaan aloittivat opistoinsinöörin koulutuksen ja lopettivat kesken..ja jatkoivat koulun hyvin paperein loppuun valmistuen AMK-insinööriksi.

Lue lisää

Kyllä.Säkkijärven polkka soi .

Koulutus kuin koulutus vanhenee suunnilleen 7 vuodessa. Siksi pitääkin tietoja päivittää koko ajan. AMk-insinöörejä alkoi valmistua joskus 90-luvulla, eikä heidän koulutuksensakaan enää ajantasaista ole. Mitä muuten koulutukseen tulee, niin monessa asiassa koulutus oli työelämästä jälkeenjäänyttä. Paras oli ehkä tyyppi, joka vuonna 2008 toi luokan eteen pokkana ohjelmoitavan logiikan suoraan 80-luvulta. Nuoriso ei tajua, että se oli silloin jo, kun he leikkivät hiekkalaatikolla. Ei nuo opetkaan ole aina hirveästi tietojaan päivittäneet ja nuorisoon menee mikä tahansa täydestä. Aika paljon työelämässä olleet korjaavat opettajien tietoa ja virheitä. Myös oppikirjoissa on virheitä, sitäkään ei nuoriso tajua, kuten ei sitäkään, että tieto on usein jo mennyt vanhaksi ennen kuin se ehtii painoon. 80-luvullahan ei oppikirjoja edes käytetty juuri tästä syystä.

Eräs turhin koulutus oli kun piti teknikoiden suorittaa in tutkinto jos opetti ammattikoulussa sen voi silloi suorittaa ns kelpo koulutuksena ajttelin 30v työtä tehneenä että en minä mikään kelpo ole. Menin amk insinööri koulutukseen ns monimuoto jossa aiemmat opinnot huomioitiin
kun aloitin hakeuduin heti autocad kurssille koska 12 versio oli tullut. piirteli tunnin alussa jotain kun opettaj tuli ja sanoi mistä nuo löysit ,olin jo vuosia kouluttanut vanhemmilla versiolla.
Sanoi jos tulet seuraavalle tunnille joudut opettamaan tämä esimerkkinä ei koulutus aina auta.
mutta opettaa oli fiksu. arvosan 5 todistuksessa. 4 vuoden amk tutkinto meni kahdessa vuodessa järkevää

Käsittääkseni vertailua on haluttu tehdä näiden kahden koulutuken välillä, eikä sitä, ovatko joskus saadut opit vanhentuneet. Kaikki varmaan tajuaa, että kyse on kahdesta aivan eri asiasta!

Ero ovat lyhyesti seuraavat;
-amk-insinöörit saavat koulutuksen korkeakoulutasoisesti
-opistoinsinöörit ovat saaneet koulutuksen "opistotasoisesti"

Erot näiden kahden tason,opintojen sisällön ym suhteen ovat luonnollisesti selkeät.

Opistoinsinöörit voivat jatkaa opintoja saaden amk-tasoisen insinööritutkinnon noin kahden vuoden jatko-opinnoilla.

1+1,5= 2,5 kirjoitti:

Käsittääkseni vertailua on haluttu tehdä näiden kahden koulutuken välillä, eikä sitä, ovatko joskus saadut opit vanhentuneet. Kaikki varmaan tajuaa, että kyse on kahdesta aivan eri asiasta!

Ero ovat lyhyesti seuraavat;
-amk-insinöörit saavat koulutuksen korkeakoulutasoisesti
-opistoinsinöörit ovat saaneet koulutuksen "opistotasoisesti"

Erot näiden kahden tason,opintojen sisällön ym suhteen ovat luonnollisesti selkeät.

Opistoinsinöörit voivat jatkaa opintoja saaden amk-tasoisen insinööritutkinnon noin kahden vuoden jatko-opinnoilla.

Lue lisää

Paitsi että "jatko-opinnot" ovat suurimmaksi osaksi kertausta vanhasta. Mitä siihen tulee, että osa ei tajua matikkaa tai fysiikkaa, niin unohtuuhan ne vuosien kuluessa keltä tahansa jos ei käytä. Eikä iso osa nuorisostakaan niitä näytä tajuavan.

teknikko+ins(amk) kirjoitti:

Paitsi että "jatko-opinnot" ovat suurimmaksi osaksi kertausta vanhasta. Mitä siihen tulee, että osa ei tajua matikkaa tai fysiikkaa, niin unohtuuhan ne vuosien kuluessa keltä tahansa jos ei käytä. Eikä iso osa nuorisostakaan niitä näytä tajuavan.

Lue lisää

Lisään vielä, että ero on siinä, että tentti vain pitää tehdä amk:ssa, että saa amk-tutkinnon. Itse muuten sain teknikkokoulutuksessa fysiikasta ehdot, jotka suoritin hyväksytyksi. Nykykielellä tarkoittaa uusintaa, paitsi ennen piti uusia koko vuosi ja kaikki aineet jos yhdessä reputti ehdotkin. Kolmesta nelosesta luokalle jäänti arvoasteikolla 4-10). Amk:ssa fysiikan numeroni olivat 3-4. Ainahan niitä on, joille jotkut aineet ovat vaikeita. Tuskin ne, jotka tulevat kertaamaan eivätkä pärjää tietyissä aineissa, ovat hyviä niissä olleet ennenkään. Varsinkin kun ennen kokeet olivat vaikeampia. Nuoriso sanoo päinvastaista, mutta oma kokemus ja opettajat taas sanovat, että tasoa on pitänyt laskea, että porukka selviää. Itse pelkäsin fysiikkaa, mutta turhaan. Tahti oli hidas ja kokeet helppoja, samanlaisia kuin tehtävät, eli itse ei tarvinnut soveltaa. Joissain kouluissa kuulemma on jopa menty siihen, että fysiikassa on teoriatehtäviä, kun popula ei selviä läpi jos on pelkkiä laskuja. Joissain toisissa on taas laskuja helpotettu.

Ei mulla olis rahkeita opistoinssiksi ollut enkä edes päässyt koulutukseen. Amk:ssa pärjäsin kohtalaisesti verrattuna entiseen, teknikkokoulutuksen keskiarvo 7,0; amk:ssa 3,9.

Ei tarvitse lukea lisää, vaan lukea samat asiat uudestaan, mutta vain eri koulussa. Mikään muu ei ole muuttunut, kuin raporttien määrä. sillä erolla, että osa on helpompaa. Yhtä opistoinssiä, joka on ollut huippu molemmissa, nauratti, kun nykyään pitää käydä helpommat kokeet tekemässä kuin ennen saadakseen amk-tutkinnon. Tosin epäili, että ero on myös koulussa.

Olipas tyhmä kommentti. Tottakai AMK on korkeakoulu, sehän lukee laissa. Jos katsot opetussuunnitelmia ja vertaat niitä muihin eurooppalaisiin korkeakouluihin niin huomaat, että ei ole eroja. Jos itse opetat huonosti, niin se on sinun ongelmasi. Katso peiliin ja opeta paremmin! Ja menkää vanhat parrat ja opettajat muutenkin muualle laukomaan mielipiteitänne, vaikka tuonne työpaikat-osioon.

Korkeakoulu ei tod. tarkoita että pitäisi olla samanlainen kuin TKK (joka on sitä paitsi jo kuopattu). Olen itse valmistunut Metropoliasta ja opiskelen tällä hetkellä Aalto-yliopistossa. Molemmat ovat mielestäni erinomaisia opiskelupaikkoja.

Niin se on. On koulutus mikä tahansa, niin osaaminen ja se todellinen tietotaito syntyy koulutuksen ja kokemuksen kautta. Koulutuksella (teoria käytäntö) ja työkokemuksella on siis suuri merkitys asioiden ymmärtämisen ja hahmottamisen kanssa.

Huonomman koulutuksen voi korvata hyvällä ja arvokkaalla kokemuksella tiettyyn rajaan asti. Sama pätee myös toisten päin tiettyyn rajaan asti, eli hyvä koulutus antaa hyvät eväät työelämään, mutta se todellinen tietotaito syntyy teoriasta ja käytännöstä.

Jos tehtävä edellyttää alan erikoisosaamista, tarvitaan siihen hyvän koulutuksen lisäksi alan työkokemusta. Nämä molemmat ovat tärkeitä ja toisiaan tukevia!

Jos on terve ja motivoitunut niin ikärjaa ei ole kun vasta päälle 90 nimittäin kolutan tiettokniikkaa ihmisille jotka on yli 65 vanhin oppilas oppi tekstiviestin sähköposti pankkihommat ym se on vain motivaatiosta kiinni. Niinkuin nuoremillakin.

Täysin samaa mieltä "kandi-inssin" kanssa! Kehitys menee vääjäämättä eteenpäin, ja siinä on ihan turha alkaa vertailemaan koulutuksia ja niiden eroja eri aikakausilta! Tämän päivän vaatimukset ja maailma kun on aivan toinen, kun kaksikymmentävuotta sitten, kun oli "teku", josta valmistuivat teknikot ja opistoinsinööri.

Jos kyseiseen vertailuun on jotain mielenkiintoa, niin ihan vaan vinkkinä, että tätä samaa aikavertaluahan voidaan tehdä toki pitempäänkin historiaan!
Tällöin havaitaan hyvin nopeasti ne huimat erot kasvaneissa tietomäärissä ja vaatimuksissa, mitä tänä päivänä vaaditaan verrattuna aikaan menneeseen!

HUOM! Tässä on tärkeää havaita, että tämä pätee kaikkeen koulutukseen, kaikilla eri tasoilla! Lyhyesti voidaan todeta, että vaatimukset ovat kasvaneet huimasti! Se, joka väittää jotain muuta, on kyllä totaalisesti pihalla!

Hieman kärjistäen voidaan todeta, että tämän päivän peruskoululainen hakkaa tietomäärässä mennen tullen 50-luvun yliopistotutkinnon suorittaneen!

Kyllä, valistunut työnantaja tietää, mistä tämän päivän teknologiaosaajat tulee!
He tulevat nykyaikaisista oppilaitoksista valmistuneina, alansa huippuosaajina, valmiina oppimaan ja kehittämään uutta!

amk-insinööri kirjoitti:

Täysin samaa mieltä "kandi-inssin" kanssa! Kehitys menee vääjäämättä eteenpäin, ja siinä on ihan turha alkaa vertailemaan koulutuksia ja niiden eroja eri aikakausilta! Tämän päivän vaatimukset ja maailma kun on aivan toinen, kun kaksikymmentävuotta sitten, kun oli "teku", josta valmistuivat teknikot ja opistoinsinööri.

Jos kyseiseen vertailuun on jotain mielenkiintoa, niin ihan vaan vinkkinä, että tätä samaa aikavertaluahan voidaan tehdä toki pitempäänkin historiaan!
Tällöin havaitaan hyvin nopeasti ne huimat erot kasvaneissa tietomäärissä ja vaatimuksissa, mitä tänä päivänä vaaditaan verrattuna aikaan menneeseen!

HUOM! Tässä on tärkeää havaita, että tämä pätee kaikkeen koulutukseen, kaikilla eri tasoilla! Lyhyesti voidaan todeta, että vaatimukset ovat kasvaneet huimasti! Se, joka väittää jotain muuta, on kyllä totaalisesti pihalla!

Hieman kärjistäen voidaan todeta, että tämän päivän peruskoululainen hakkaa tietomäärässä mennen tullen 50-luvun yliopistotutkinnon suorittaneen!

Kyllä, valistunut työnantaja tietää, mistä tämän päivän teknologiaosaajat tulee!
He tulevat nykyaikaisista oppilaitoksista valmistuneina, alansa huippuosaajina, valmiina oppimaan ja kehittämään uutta!

Lue lisää

Kehitys menee eteenpäin ja lapset, kehityksesssä pitää pysyä mukana. Nykyään ihmiset kouluttautuvat aikuisenakin, nyt näyttää siltä taas että nuoriso ajattelee, että kerran koulutus ja sitten ei enää opiskella, eli taantumaa ikäihmisten osaamistulossa tuolla asenteella 20 vuoden päästä.

amk-insinööri kirjoitti:

Täysin samaa mieltä "kandi-inssin" kanssa! Kehitys menee vääjäämättä eteenpäin, ja siinä on ihan turha alkaa vertailemaan koulutuksia ja niiden eroja eri aikakausilta! Tämän päivän vaatimukset ja maailma kun on aivan toinen, kun kaksikymmentävuotta sitten, kun oli "teku", josta valmistuivat teknikot ja opistoinsinööri.

Jos kyseiseen vertailuun on jotain mielenkiintoa, niin ihan vaan vinkkinä, että tätä samaa aikavertaluahan voidaan tehdä toki pitempäänkin historiaan!
Tällöin havaitaan hyvin nopeasti ne huimat erot kasvaneissa tietomäärissä ja vaatimuksissa, mitä tänä päivänä vaaditaan verrattuna aikaan menneeseen!

HUOM! Tässä on tärkeää havaita, että tämä pätee kaikkeen koulutukseen, kaikilla eri tasoilla! Lyhyesti voidaan todeta, että vaatimukset ovat kasvaneet huimasti! Se, joka väittää jotain muuta, on kyllä totaalisesti pihalla!

Hieman kärjistäen voidaan todeta, että tämän päivän peruskoululainen hakkaa tietomäärässä mennen tullen 50-luvun yliopistotutkinnon suorittaneen!

Kyllä, valistunut työnantaja tietää, mistä tämän päivän teknologiaosaajat tulee!
He tulevat nykyaikaisista oppilaitoksista valmistuneina, alansa huippuosaajina, valmiina oppimaan ja kehittämään uutta!

Lue lisää

alansa huippuosaajina,

Vastavalmistunut alansa huippuosaaja? hihihi. Itse olen ollut vuoden töissä ja ehkä 10 vuoden kuluttua alan olla huippuosaaja. Työantajat TIETÄÄ, että huippuosaajaksi kehitytään vain työn teon kautta.

gdggdfg kirjoitti:

alansa huippuosaajina,

Vastavalmistunut alansa huippuosaaja? hihihi. Itse olen ollut vuoden töissä ja ehkä 10 vuoden kuluttua alan olla huippuosaaja. Työantajat TIETÄÄ, että huippuosaajaksi kehitytään vain työn teon kautta.

Lue lisää

Kun ei tiedä vielä paljon mitään, luulee olevansa huippuosaaja. Työssä sitten tulee koko ajan vastaan uutta mitä pitää opetella ja mitä enemmän osaa, sitä enemmän osaamisessaan tietää olevan puutteita. Meille tuli vuosi sitten vastavalmistunut ja nyt sen voi antaa jo tehdä ilman ohjaustakin jotain. Ihan pätevä kaveri, mutta kokematon.

keskitasoinen kirjoitti:

Kun ei tiedä vielä paljon mitään, luulee olevansa huippuosaaja. Työssä sitten tulee koko ajan vastaan uutta mitä pitää opetella ja mitä enemmän osaa, sitä enemmän osaamisessaan tietää olevan puutteita. Meille tuli vuosi sitten vastavalmistunut ja nyt sen voi antaa jo tehdä ilman ohjaustakin jotain. Ihan pätevä kaveri, mutta kokematon.

Lue lisää

Höpö höpö! Koulutus on kaiken A ja O. Sitä eivät koulutttamattomat vain tahdo hyväksyä! Koulutuksen kautta ymmärretään suuri kokonaisuuksia ja syy/seuraus-suhteet asioihin!

Käytännön työt oppii kohtuu nopeasti ja koulutetuilla on myös se etu, että he myös ymmärtävät niistä töistä syvällisemmin jotain! Kouluttamattomat vain tekevät sen mekaanisen työn, ymmärtämättä sitä syvällisemmin! Nyt en siis puhu mistään siivoustyöstä tai vastaavasta!

Hyvin oppinut kirjoitti:

Höpö höpö! Koulutus on kaiken A ja O. Sitä eivät koulutttamattomat vain tahdo hyväksyä! Koulutuksen kautta ymmärretään suuri kokonaisuuksia ja syy/seuraus-suhteet asioihin!

Käytännön työt oppii kohtuu nopeasti ja koulutetuilla on myös se etu, että he myös ymmärtävät niistä töistä syvällisemmin jotain! Kouluttamattomat vain tekevät sen mekaanisen työn, ymmärtämättä sitä syvällisemmin! Nyt en siis puhu mistään siivoustyöstä tai vastaavasta!

Lue lisää

Koulussa saadaan perustaidot siihen, että voi oppia työelämän systeemit. Vain kokematon keltanokka luulee, että koulussa opitaan kaikki. Minä valmistuin insinööriksi reilu vuosi sitten ja kyllä minä nyt vuoden töissä oltuani olen oppinut enemmän. Siis koeta nyt lapsi ymmärtää, että minulla on amk-insinöörin koulutus itsellänikin, mutta en vaan ole ihan nuori enää tietoni riittää sentään siihen, että kukaan ei ole huippuosaaja eikä asiantuntija ilman työkokemusta, vaikka teitä niin kuvittelevia on paljon.

Hyvin oppinut kirjoitti:

Höpö höpö! Koulutus on kaiken A ja O. Sitä eivät koulutttamattomat vain tahdo hyväksyä! Koulutuksen kautta ymmärretään suuri kokonaisuuksia ja syy/seuraus-suhteet asioihin!

Käytännön työt oppii kohtuu nopeasti ja koulutetuilla on myös se etu, että he myös ymmärtävät niistä töistä syvällisemmin jotain! Kouluttamattomat vain tekevät sen mekaanisen työn, ymmärtämättä sitä syvällisemmin! Nyt en siis puhu mistään siivoustyöstä tai vastaavasta!

Lue lisää

Millähän kurssilla nämä suuret kokonaisuudet käsitellään?

oikeassa olet

mitä siinä paljastetaan?
oma tyhmyytesi, jos sinä sen kirjoitatDD

Hei, maailma on muuttunut sitten tekuaikojen todella paljon! Senkin ajan olen elänyt, joten tiedän mistä puhun. Nyt opiskelen AMK:ssa inssiksi ja voin tekulaisille kertoa, että ICT-opinnot, jos sitä nyt silloin olikaan, on jatkuvasti kehittyvää ja ajan hermolla uusiutuvaa, opetusmenetelmät ja -tekniikka ovat modernisoituneet ja tehostuneet. Opiskelu ei ole enää ahteri pulpetissa istumista pakolla, vaan opiskelijalle on annettu mahdollisuus, jota toiset ymmärtävät käyttää ja toiset taas eivät. Ilman kunnollista englannin kielen taitoa ei ole mitään asiaa hankkia globaalisti tietoa, mikä ennen rajoittui oppikirjoihin ja kirjaston hyllyille. Inssiopetuksessa huomioidaan vahvasti myös liike-elämän tarpeet ja kansainvälisyyssekä globaalit SCM:t. Ei jaksaisi vääntää kaikkia rautalangasta. Tekulaiset päivittävät Meillä opintojaan ja ihmettelevät modernia maailmaa. Itse olen painanut opintoja niskalimassa AMK:ssa ja ei voi kun ihmetellä kommenttiasi. Tämä on faktaa.

Kaikkia kitupiikkejä manipuloijahuijareita.

"Eivät ne turhaan työnantajat napise etteivät nykyiset "insinöörit" osaa koulusta tultuaan mitään vaan työpesti pitää aloittaa kahden vuoden koulutuksella."

Nyyh Nyyh Nyyh!

102015698 kirjoitti:

Nyyh Nyyh Nyyh!

Niih, ennen oli paremmin kun oli opistoinssejä, oli Suomen markkoja ja Neuvostoliitto. Nyt on vaan kaiken maailman AMK-inssejä, ja keskioluttakin myydään R-kioskissa. Voi tätä maailman menoa!

Kehitystä jarruttavat juuri tuollaiset kaltaisesti vanhat opistoinssi-DI:t, jotka uskovat Suomen viennin ongelmien poistuvat sillä että aletaan kouluttaa enemmän tekijöitä ja pitämällä enemmän labroja. Ovat ressut niin kiinni vanhassa teollisuusyhteiskunnasa että eivät näe globalisaation tumaa muutosta ja uusia haasteita, puhumattakaan että osaisivat vastata niihin haasteisiin millään tavoin. Haikailevat vain vanhan perään.

AMK-insinööriä ei kannata verrata entiseen opistoinsinööriin, koska se on eri koulutus. Piste. Nykyinen koulutus on kehitetty nykyaikaa varten eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa mitä Suomessa oli Kekkosslovakian aikaan.

Suomen lama tai viennin vetämättömyys ei todellakaan johdu nuorista ja ahkerista AMK-insinööreistä vaan teistä vanhoista jarruista, jotka ette osaa kääntää kelkkaa oikeaan suuntaan silloin kun pitäisi. Painukaa eläkkeelle!

Samalle tasolle on luokiteltu ammatillinen korkea-aste (opistoinssi) ja AMK-inssi.
Maisteri ja DI vastaavasti ylempi 6.

ISCED 5A/6 KORKEA-ASTE

Ammatillisen korkea-asteen tutkinnot, esim. opistoinsinöörit (koulutus poistunut)
Ammattikorkeakoulututkinnot
Yliopistotutkinnot

Voi dziisus! Entiseen opiston inssikoulutukseen nyky-ylioppilailla ei olisi mitään mahista. Ehkä jotkut e:n tai l:n ylioppilaat voisivat joskus päästä sisälle.

Ei ne nyt niin vaikeat olleet vaikka lukiota en ole käynytkään. Riippuu tietenkin mihin linjalle hakee. Kokeita on helpotettu nykyisin ja laskinta ei saa edes käyttää. Jo se kertoo tasosta jotakin jos tehtävät on tehtävä ilman laskinta.

Tässä esim. viime kevään pääsykoe: http://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Hakutoimisto/Vanhat_kokeet/Tekniikan.Valtakunnallinen.Valintakoe.Kysymykset.260516.pdf

Insinööriksi ei pitäisi päästää ollenkaan, jos ei osaa laskea ympyrän alaa.

Se on todella tärkeää että on hieman työkokemusta

Kyrvän kovuus ja insinööriosaaminen eivät vätttämättä satu samaan persoonaan.

Tietysti riippuu siitä, kumpaa kaivataan.

Ai siellä AMK:ssa on trollaus-kurssikin - montako opintopistettä siitä saa?

Mielenkiintoista ja samalla surkuhupaisaa. Valmistuin vanhan koulukunnan opistoinssiksi -90 luvun puolivälissä. Tuolloin ennakkoharjoittelu oli vielä pakollista ja muu syventävä harjoittelu tehtiin 4. Vuoden välikesinä. Insinöörin kovia laskennallisia perusaineita jynssättiin tuskaan asti. Viimeistään 3. Vuoden aikana loppui lukion pitkän matematiikan oppi, kun käytiin kaikille pakollisena korkeamman kertaluvun diff.yhtälöt ja niiden muunnoslaskennat. Osa jätti pyyhkeen kehään ja jatkoi 2000 luvun puolella AMK tutkinnolla loppuun muilla korvaavilla suoritteilla. Itse selvitin myös 2000-luvun alussa mitä tuolloin edellytettiin lisää AMK ins. Tutkintoon. Yhdestä kolmesta isoimmasta AMKista sain vertailuselvityksen jälkeen tiedon, että kielipuoli vaati yhden englannin täydentävän kurssin ja ruotsi ns. Virkamies tasokokeen suorittamisen. Opiston lopputyö täytti täysin AMK vaatimuksen. Mistään matematiikan ja fysiikan puuttumisesta ei edes keskusteltu. Suositeltiin lisäksi jotakin yleistä AMK- aineryhmän kirjallisuustutkimusta ja sen raportointia. Tuli melko turhautunut olo. Totesin, että palaan asiaan, kun aihetta tulee. Tuolloin tulin siihen tulokseen, että paperin makuista ja kannattaa päivittää isommalla vaivalla oikeaan korkeakoulun ylempään tutkintoon. Se jäi elämän kiireiden vuoksi tekemättä. Muutoin vanhoissa opistoissahan oli( itselläni ainakin) jo tuolloin tohtoritason opettajat matematiikassa ja lisuri fysiikassa, joten velttoilemalla kursseja ei saanut läpi. Nykyisestä AMK menosta en tiedä, mutta kovasti sitä korostetaan.

Jos opistoinsinöörien aloituspaikkoja oli viisi kertaa vähemmän kuin nykyään AMK-insien aloituspaikkoja, niin ei kai se aines voi yksinkertaisesti olla patempaa kuin ennen.

Yllä onnistuu mutta esim teknikoksi kouluttauduin hakijoita oli 180 30 otettiin Amk insinööriksi 50v sinne oli 80 hakijaa