En yritä tuomita, vaan haluan kysyä.
En kyllä ymmärrä koko tätä eskari-buumia. Itse asiassa en tiedä koko hommasta juuri mitään, koska en ole koskaan tuntenut eskaria käyvää lasta, mutta ilmeisesti esikoulua se tarkoittaa ;-)
Itse aloitin koulunkäyntini 7-vuotissynttäreiden aikoihin, eli osa luokalla oli vielä 6 ja osa oli täyttänyt 7. Esikoulua ei tietääkseni kukaan ollut käynyt, liekkö tuota ollut silloin olemassakaan 80-luvun puolessavälissä.
Osasin koulun alkaessa lukea ja kirjoittaa, joten I-luokka ei tuottanut vaikeuksia (jo 4- ja 5-vuotiaana alkoi olla kirjoitustaito osittain hallinnassa) - ja olin ollut vain vanhempien ja isovanhempien kanssa.
Miksi ihmeessä laittaa lapsi esikouluun? Ymmärrän jollain tavalla, jos se on joku kerhon korvike tai hoitojärjestelyasia, mutta älkää nyt ainakaan lähtökohtaiseksi oletukseksi ottako sen käyttämistä... Minä olen saanut käydä 17 vuotta koulua, ja se on ihan tarpeeksi ilman sitä ylimääräistä eskarivuottakin! Luojan kiitos sain nauttia lapsuudesta vapaasti peruskoulun alkamiseen saakka.
En kyllä ymmärrä koko tätä eskari-buumia. Itse asiassa en tiedä koko hommasta juuri mitään, koska en ole koskaan tuntenut eskaria käyvää lasta, mutta ilmeisesti esikoulua se tarkoittaa ;-)
Itse aloitin koulunkäyntini 7-vuotissynttäreiden aikoihin, eli osa luokalla oli vielä 6 ja osa oli täyttänyt 7. Esikoulua ei tietääkseni kukaan ollut käynyt, liekkö tuota ollut silloin olemassakaan 80-luvun puolessavälissä.
Osasin koulun alkaessa lukea ja kirjoittaa, joten I-luokka ei tuottanut vaikeuksia (jo 4- ja 5-vuotiaana alkoi olla kirjoitustaito osittain hallinnassa) - ja olin ollut vain vanhempien ja isovanhempien kanssa.
Miksi ihmeessä laittaa lapsi esikouluun? Ymmärrän jollain tavalla, jos se on joku kerhon korvike tai hoitojärjestelyasia, mutta älkää nyt ainakaan lähtökohtaiseksi oletukseksi ottako sen käyttämistä... Minä olen saanut käydä 17 vuotta koulua, ja se on ihan tarpeeksi ilman sitä ylimääräistä eskarivuottakin! Luojan kiitos sain nauttia lapsuudesta vapaasti peruskoulun alkamiseen saakka.
Vastaukset 22
Vanhimmat
oli olemassa 80-luvun puolivälissä ja paljon ennen sitäkin. Esikoulun tarkoitus on antaa lapselle pehmeämpi lasku koulumaailmaan ja harjoittaa siellä tarvittavia sosiaalisia taitoja. Varsinkin sellaisille lapsille, jotka eivät ole olleet päivähoidossa ennen koulua, eskari on todella tärkeä. Nykyään eskari on hieman muuttunut entisajoista, eli enemmän opetuksenkaltaisia asioita siellä, mutta yhtäkaikki hyvä juttu.
Itse muistan omalta eskariajaltani, 80-luvun alusta, että opettelimme mm. viikonpäiviä, kuukausia, meillä oli eskarikirja, josta tehtiin päivittäin tehtäviä, leikittiin jne. Osasin myös lukea ja kirjoittaa jo 5-vuotiaana, että sen kanssa ei eskarilla ollut mitään tekemistä. Eskarissa tutustuin tuleviin luokkakavereihin ja kyllä vaan ne, jotka eivät eskarissa olleet, olivat sitten koulussa ulkopuolisia.
Toivottavasti tuo kirjoituksesi oli provo, koska on vaikea uskoa, että noin tietämättömiä ihmisiä on olemassa. Onkohan sinulla itselläsi lapsia.. Toivottavasti ei.
Oma lapseni ei ole vielä eskari-ikäinen, joten varmaan joku äiti/isä, jonka lapsi on eskarissa, osaa vastata tähän paremmin ja tyhjentävämmin.
Onneksi asiallisiakin vastauksia tuli nopeasti, kiitos heille. Sinulle voisi sanoa, että et ilmeisesti lukenut koko tekstiä, kun provoilusta höpiset. Minähän vaan kysyin, kun en ole eskaria käynyttä ihmistä koskaan tuntenut (olen kyllä kuullut nykyisiltä tuttavan tutuilta, että sellaista käyvät). Tiedän kyllä, että "pehmeämpi lasku koulumaailmaan" on se mainoslause jolla tuota kehutaan, mutta ei se mikään kova lasku ole monelle muullekaan, kovempi paikka lapselle voi olla joutua tähän stressipyörään mukaan jo aiemmin - aikaisine nousuineen ym. Tietysti kaikilla ei ole mahdollisuutta kotihoitoon, joten sikäli kai se eskarikin ajaa jonkun muun hoitopaikan aseman.
"joten varmaan joku äiti/isä, jonka lapsi on eskarissa, osaa vastata tähän paremmin ja tyhjentävämmin."
No varmaankin... :-)
minun, kotona olleille lapsilleni eskari teki hyvää. poika, nyt tokaluokkalainen odotti aina innokkaasti, että pääsee taas leikkimään kavereiden kanssa, sillä leikkiähän se on vieläkin. saivat väliin tehtäviä, kun jotkut eskarilaiset halusivat, mutta poika ei tehnyt niitä, "koska ei ollut pakko".
tyttö on nyt eskarissa ja tekee tärkeänä "läksyjä", kun niitä saa. on ollut epäsosiaalinen "minä itse" -tapaus, eli on joutunut kasvamaan siellä. hyvä juttu.
ja tuleehan ne tulevat koulukaverit tutuksi. varsinkin tytöt muodostavat äkkiä kimppoja ja niihin on vaikea päästä myöhemmin mukaan.
Meillä ei ole yksikään lapsi käynyt esikoulua. Olen hoitanut heidät kaikki kotona koulu ikään asti, se on ollut aivan ihana onni.
Kaikki ovat oppineet yhtä lailla muiden kanssa, mitään vaikeuksia ei ole ollut kenenkään kohdalla. Yksi lapsistamme on todellinen nero, vaikkei hänkään ole esikoulua käynyt.
Esikoulu on vain tavallinen piirustus kerho, ei siellä ole tarkoutus oppia, koska koulu on sitä varten.
Se on vain keksitty päiväkodin isommille lapsille siksi, että hoitajilla olisi jotain puuhasteltavaa heidän kanssaan, kun niitä pakollisia päiväunia ei enää nukuta. Onpahan edes jollain hoitsulla jotain tekemistä kuin istua kahvilla.
Se on myös yhteikunnan ohjastamista kaikki perheet samaan muottiin.
Kohta sekin loppuu varmaan säästösyistä, koska mitään hyötyähän siitä ei ole.
Olipa siinä taas fiksu kirjoitus. No, nerouttaan ei lapsesi ole ainakaan perinyt sinulta. Liekö vaihdokki?
Päiväkodeissa lastenhoitajilla on todella hirmuinen tekemisenpuute, ihan vaan heidän päiväntäytteeksi on eskari olemassa. Juujuu.
vaan lastentarhanopettaja, apunaan ehkä lastenhoitaja tai kaksi.
Minä olin eskarissa, ja niin olivat molemmat veljnikin. Menin 2-3 vuotiaana päiväkotiin, ja samassa tilassa, samoilla hoitotädeillä ja samilla kavereilla alkoi eskari. Minun mielestä eskarista on hyötyä Itse opein siellä aakkoset, numerot, viikonpäivät, kuukaudet.. Lisäksi se auttoi minua muutenkin, esim eskarissa syödään alpset yhdessä, pitää olla ruokailutavat ja kaikkea. Koulussa on samanlainen ruokailu, mutta paljon isompi ruokala, enemmän luokkia ja sillätavalla. Jos ei ollut eskaria käynyt, saattoi olla aika outoa yhtäkkiä tulla koluun, ruokailla ilman että äiti laitoi ruuan lautaselle, käyttää isoja ja painavia astioita, ja laittaa syötyään astiat telineisiin tiskausta varten. Ruoka piti syödä, ei saanut leikkiä kavereiden kanssa ruokalassa jne... Jos lapsi ei koskaan ole ollut tarhassa tai eskarissa, voi olla pelottavaa tulla yhtäkkiä paikkaan, jossa lapsia on kamalan paljon, ja ei voi turvata äitiin joka kohdassa. Varsinkin jos kasvatus on kotona ollut vapaata, voi koulun sääntöjä vaikea oppia noudattamaan. eskarissa opitaan noudattamaan sääntöjä, jotka koskee kaikkia oppilaita. Ei eskariin emnnä lukemaan oppimaan, eikä laskemaan, mutta semmoisia kolussa itsestään selviä sääntöjä opiskellaan. Opetellaan ottamaan kaveri huomioon. Eskarissa lapsia valmennetaan koluun, jotta kolussa ei tulisi ongelmia sääntöjen ja sopimusten kanssa.
Joissakin eskareissa (meidän)opetetaan "piirtämään" numerot ja kirjaimet aivan väärällä tavalla, josta on sitten ekaluokalla opeteltava pois. Esim numero 5 aloitetaan piirtämällä ylhäällä olevasta viivasta edeten alaspäin, lopputuloksena kirjain S. Pikkuasioita kai nämä ovat, mutta olisi helpompaa opetella kerralla oikein. Numero yksi taas alhaalta ylöspäin jne.
Aivan, et on tarkkaan vanhempien harkittava. Ja mitä olen kuullut, niin siellä harrastetaan jatkuvaa värityskirjojen värittämistä, ei sillä ole ns. koulun kanssa ole mitään tekemistä. Värityskerho. Naapurin lapsilla on reppu värityskuvia pullollaan.
eihän eskari olekaan koulu, vaan ESIkoulu, missä opetellaan leikin varjolla ns koulun tavoille; ruokailemaan omissa tiloissa, istumaan pulpetissa, ottamaan toiset huomioon. en sano, ettei lapsi pärjäisi ilman eskaria, mutta omani ainakin ovat olleet lopen kyllästyneitä hoitoon vuotta ennen eskaria ja odottaneet sen alkua. hoidossa kuitenkin molemmat ehtivät olla 3 vuotta ja kun ne päikkärit piti nukkua vaikkei nukuttanut ja pienimpien ehdoilla ulkoiltiin, oli molemmille eskari astumista pikkulasten kengistä pois.
Mitä käytännön eroa sillä on kirjoittaako kirjaimet ja numerot "oikein"? Toki jos vitonen aloitetaan yläviivan oikealta, niin saattaa lapsella tulla ässän näköinen. Mutta noin ylipäänsä huomaa miten eri ihmiset kirjoittaa eri kirjaimet aloittaen eri suunnasta, eikä sillä ole lopputuloksen kannalta mitään merkitystä :)
Sillon se ei voi olla koulu loppuinen! Kerho on leikimistä ja värittämistä varten. Koulussa opetellaan muutakin. Tunnit ovat säännöllisiä ja tulokset näkyy. Mutta kerhossa ei ole mitään tavotteita oppimisen suhteen. Se on viihtymis paikka lapselle, jossa puuhastellaan sitä sun tätä.
No jos eskari on kerho, niin sehän on vain hyvä asia. Koulupaineita on todellakin tarpeeksi niissä 9-20 vuodessa, joita ihminen tulee koulussa viettämään.
Minä olen kyllä käynyt esikoulun armon vuonna 1982 joten kyllä se on ollut keksitty :)
Aha. Tiedätkö, että isät ja äidit käyvät töissä. Isät ja äidit joutuvat laittamaan lapsensa hoitoon (usein päiväkotiin) jo pienenä. Tähän johtavista yhteiskunnallisista ja kulttuurisista syistä lienee turha alkaa veivata.
Tiesitkö, että esikoulu sisältyy päiväkotipäivään 6-vuotiailla. Jos lapsi on ollut päiväkodissa esim. 2-vuotiaasta lähtien, olisiko mielestäsi järkevää esikouluasysteemiä uhmatakseen ottaa lapsi pois päiväkodista 6-vuotiaana klo 8-12 -väliseksi ajaksi joka arkipäivä? Ja jättäytyä tietysti samalla pois työelämästä.
Kaikilla vanhemmilla ei VALITETTAVASTI ole mahdollisuuksia hoitaa lapsiaan kotona kouluikään saakka. Aamen.
Jos olisit lukenut viestin kokonaan, olisit varmaan tajunnut, että ei siitä ollutkaan kyse. Juuri tämän halusinkin tietää, eli siis olosuhteiden pakosta eskaria käytetään, se on eri asia kuin vapaaehtoisesti.
Mutta lähtökohtaisesti ei myöskään pidä olettaa, että eskari olisi joku välttämättömyys tai kaikille tarpeellinen. Monilla esim. isovanhemmat hoitavat lapsia vanhempien ollessa töissä. Kaikilla ei näin hyvää mahdollisuutta tietenkään ole, kaikki isovanhemmat voivat olla kuolleita tai onpa jopa sellaisiakin piruja, jotka kieltäytyvät hoitamisesta.
Itse olin päiväkodissa muistaakseni joitakin viikkoja tai kuukauden, kunnes hakijani löysi minut joskus lokakuussa kuumeisena ulkoa kiveltä istumassa sisävaatteissa... Tämän jälkeen minua ei enää koskaan laitettu päiväkotiin, vaan isoäitini huolehti päivähoidosta.
Juu-eskari on piirustuskoulu.Syksyllä alotetaan tutustumalla kynään,sen terottamiseen ym.Ja sit alotetaan opetella piirtämään ihmistä.Keväällä kun eskari päättyy,ollaan päästy jo varpaisiin..
No olisin varmaan ainokaiseni laittanutkin eskariin 6-vuotiaana, mikäli päivähoidon tarvetta ei olisi ollut jo aiemminkin. Perheet toimivat tilanteidensa mukaan. Esimerkiksi ainoat lapset saattavat hyvinkin hyötyä (jopa nauttia) siitä, että pääsevät touhuamaan muiden ikäistensä kanssa ja opettelemaan koulussa tarvittavia taitoja (jakaminen, yhdessä leikkiminen ym. sosiaaliset taidot).
Oma lapseni sai todella lämmintä, asiantuntevaa ja hyvää hoitoa sekä esiopetusta paikallisessa päiväkodissa (mainostan: Järvenpäässä). Opetan itsekin lapselleni asioita, mm. lukeminen, laskeminen, sosiaaliset taidot ym ym. En katso, että se on joko vain vanhempien tai vain esikoulun/yhteiskunnan tehtävä. Yhteistyössä hommat hoituvat hyvin. Minulla ei ole pahaa sanottavaa esikoulusta. Joskus näihin asioihin vaikuttavat enemmän meidän vanhempien omat asenteet, kuin todellisuus. Vaikka olenkin kyllä kuullut, että esim. Helsingissä päivähoidon ja esiopetuksen resurssit ovat todella tiukilla, eikä lapsia voida hoitaa/opettaa lasten tarpeiden mukaan, vaan vain resurssien puitteissa. Se on hälyttävää, mahtaako olla edes laillista.
toi esikoiselleni kavereita. Oli sitten helpompi siirtyä kouluun, kun oli samat eskari kaverit samalla luokalla.
Meillä vanhemman lapsen koulu olisi mennyt aivan päin prinkkalaa, jos ei olisi ollut eskaria pehmentämässä ja ohjaamassa tavoille. Lapsi on erityisen vilkas ja eskarissakin karkaili. Eskarissa hän oppi olemaan ihmisiksi ihmisten ilmoilla ja koulu on mennyt sitten sen jälkeen hyvin. Alkoi jo yläaste.
Nuorin on nyt eskarissa. Samanlaista henkisen psyykkisyyden luomaa tarvetta ei ole, mutta lapsi viihtyy ja oppii.
Eikä siinä vielä kaikki. 70-luvulla keksittiin jokuk ihmeen peruskoulu....
Siskoni kävi eskarin joskus vuonna 70-71
Joten ei se mikään uusi keksintö ole.
Nykyään saa olla vaan tyytyväinen kun se on ilmainen (ollut vasta vuodesta 2000 alkaen).
Aikaisemmin kävivät vain niitten lapset, joiden vanhemmat oli töissä ja joutuivat muutenkin hoidon järjestämään. Sai eskarissa muutkin lapset olla, mutta siitä piti maksaa hoitomaksu.
Mutta eikai se eskari vieläkään pakollinen ole, joten pidä vaan lapsesi kotona.
Mutta ideanahan on vissiinkin se että lapsi oppii työskentelemään ryhmässä ja kartuttaa sosiaalisia taitojaan.