Erottamattomat!!

Jos haluut lääketieteellistä faktaa, kysy psykolo-
gilta. Voin vain arvella. Alla omia arveluja.
Lapsi aistii vanhempien ( ja lähellä olevien ihmis-
ten ) tunnetilaa, vaikka ei ymmärrä puhetta. Ymmärtää
ehkä ilmeitä, olemusta, äänensävyä yms.
Jos aikuinen on arka, lapsi oppii pelkäämään. Tuon
ikäinen ( ja muuten aikuinenkin ) pelkää kaikkea
outoa, jos ei ole asiasta kokemusta. Aikuisen tapauk-
sessa pelko on usein liian voimakas ilmaisu tai sitä
ei kehdata myöntää.
Pieni lapsi on niin viisas kuitenkin, että ymmärtää
olevansa riippuvainen vanhemman tarjoamasta turvasta
ja siis hyvin luonnollista, että reagoi jos tuo turva
katoaa. Kyllä aikuinenkin reagoi ja alkaa pelkäämään
jos yhteiskunta ajautuu anarkiaan.
Pieni lapsi voi pelästyä kovaa ääntä, mutta kun
se on ajanu ( isin kanssa tietysti ) ruohonleikkuria
tms., on lapsi oppinu, että kova ääni ei oo vaaral-
lista.
Mulla on alle 2 v poika, joka puistossakin vaan
huhuilee isää jos meen leikilläni hetkeks piiloon,
mutta ei säikähdä. Tuollainen äiti tai isä riippu-
vuus ( jos äiti ei oo paikalla ) lisääntyy ihan
selvästi, jos lähelle tulee outoja ihmisiä tai
jotain pelottavaa tai jos lapsi voi jotenkin
huonosti tai on väsyny.
Kyllä munkin poika pienempänä huolestu jos aikuinen
hävis, mutta totuttelu alko siitä, että puhuin lap-
selle koko ajan kun lapsi ei näe minua. Piiloleikit
on juuri tuota varten. Lapsi oppii, että äiti ei
hävinny mihinkään, vaikka sitä ei näy. Voit aloittaa
homman vaikka nostamalla lakanan itsesi ja lapsen
väliin.
Minusta myös lapsen liiallinen varominen ja liian
hento-otteinen käsittely saattaa synnyttää lapsessa
epävarmuutta. Käsittele lasta varmoin ottein ja
vähän poikamaisemmin ( jos isä puuttuu ) ja anna
lapsen olla mukana, kun olet tekemisissä muiden
kanssa.
Poikani tykkää esim. siitä, että sitä tuupitaan
sängyssä nurin. Yhden kaverin penska tekee benji-
hyppyjä isän olkapäiltä kun isä pitää nilkoista
kii.
Varmasti tuolla kahdestaan ololla on iso merkitys
asiassa, MUTTA LAPSEN PITÄÄ LAAJENTAA ELINPIIRI-
ÄÄN TURVALLISEKSI TUNTEMANSA AIKUISEN KANSSA. Älä
siis tuuppaa lasta yksin vaan mene lapsen kanssa
ja ole luonteva ja positiivinen ja anna lapsen
nähdä kun olet itse tekemisissä muiden kanssa.
Älä koskaan sano lastasi araksi tai pelkuriksi.
Pieni lapsi ei pysty arvostelemaan kuulemaansa ja
pitää vanhemman sanomaa totuutena, jos sen ymmärtää.
Eikös lapsen ujosteleminen tule juuri suunnilleen
tuon ikäisenä tai usein vähän nuorempana. Se on
vaan merkki siitä, että lapsi tuntee olonsa tur-
vallisemmaksi oman vanhemman seurassa, joten asioiden
luulisi olevan ihan hyvällä mallilla.

Tuo kuuluu lapsella tuohon ikään, eikä ole sen kummempaa.
Kaikkilla lapsilla oma kehityksessä n.1,5v, tuollainen vaihe.
Lueppa vaikka vauva-lehden äitien keskusteluita niin huomaat muidenkin pohtineen saamaa asiaa.