Runonkirje
Marraskuu pitelee sylissään koivuja,
puristaa ne harmauteensa,
suutelee niiden rinnat laulamaan tuulta,
minä kirjoitan kirjettä runonmitalla,
kaipauksestani, jonka kourat kuristavat
sisintäni pisaran voimalla,
jossakin sinä huokaat päivääsi,
teet arkisia askareitasi minusta tietämättä,
ehkä kuitenkin yhtä äkkiä kuulet
muuttolintujen kaukaiset kaiut
ja ihmettelet, kuinka rauha asuttaa sydämesi,
kuinka muistat jotakin tiedostamatonta
kuin aavistuksena tulevasta,
silloin tiedän hymyni saapuneen perille,
kyyneleideni savuttaneen sielusi
kaukaisen hahmon
ja hengitän vihdoinkin tuulenkevyesti,
suljen silmäni tähtien taakse,
onnesta unta nähden.
Marraskuu pitelee sylissään koivuja,
puristaa ne harmauteensa,
suutelee niiden rinnat laulamaan tuulta,
minä kirjoitan kirjettä runonmitalla,
kaipauksestani, jonka kourat kuristavat
sisintäni pisaran voimalla,
jossakin sinä huokaat päivääsi,
teet arkisia askareitasi minusta tietämättä,
ehkä kuitenkin yhtä äkkiä kuulet
muuttolintujen kaukaiset kaiut
ja ihmettelet, kuinka rauha asuttaa sydämesi,
kuinka muistat jotakin tiedostamatonta
kuin aavistuksena tulevasta,
silloin tiedän hymyni saapuneen perille,
kyyneleideni savuttaneen sielusi
kaukaisen hahmon
ja hengitän vihdoinkin tuulenkevyesti,
suljen silmäni tähtien taakse,
onnesta unta nähden.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kaunista ja herkkää.
Tiedostamaton.
Saapuvan.
Rauha sydämessä.
Hymy.
Onni.
kiitokset!!! Ja mukavaa marraskuuta.
tuulahduksen sinun ajatuksestasi