Totuusvalhe

Vangitsitko minut sanoihisi,
mutta mikä on totuus,

enkö ollut vain varjo, jota kosketit,
haluamatta viivähtää valoni alla,

valon, jonka sävyt peittyivät harmaaseen,
etkä sinä jaksanut kannatella näitä
pilareita, et tahtonut niitä murtaa,

katsoa syvälle maailmani ääriin,
jossa rakkaus punoo seppeleitä
ruusujen piikeistä,

minä ymmärrän sinun päätöksesi,
älä pelkää, sillä olen sulkenut ovet
ja tilkinnyt ikkunat, maalannut taloni

näkymättömyyden verhoon etkä sinä
muista minua enää, sillä olen vain
valhe, jonka sylkäisit ulos sielustasi,

ymmärtämättä itsekkään, miksi sen teit.
4242
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Muistan sinut
sinun sanasi

sinun hyväilysi
ja kaipaan sinua

muistan hiuksesi kun sivelin niitä
muistan kosketuksesi ja kuristun
kaipuuseeni

nyt mieleni tekee vain itkeä
aika pyyhkii kyyneleet
poistaa kuristavan kaipauksen

mutta siihen on vielä matkaa
monet kyyneleet kihahtavat silmiini ennen sitä

jos toisin olisi määrätty
olisit luonani muussakin muodossa
kuin vain ikuisena kaipuuna

Äänestä
  • Varjojeni kujilla on nimi,
    kyyneliisi kirjoitettu
    ja kaipaus huokaa sanansa
    niistä jokaiseen,

    äärettömyyteen saakka
    taivumme kauaksi toisistamme,
    koskaan ylettymättä todellisuuteemme

    - miten kauaksi näkyvät lyhtysi valot
    vai onko se vain heijastusta,
    kangastusta siitä olemattomuudesta,

    jonka kuvittelin rakkaudeksi.

    Äänestä

  • lumenvarjo kirjoitti:

    Varjojeni kujilla on nimi,
    kyyneliisi kirjoitettu
    ja kaipaus huokaa sanansa
    niistä jokaiseen,

    äärettömyyteen saakka
    taivumme kauaksi toisistamme,
    koskaan ylettymättä todellisuuteemme

    - miten kauaksi näkyvät lyhtysi valot
    vai onko se vain heijastusta,
    kangastusta siitä olemattomuudesta,

    jonka kuvittelin rakkaudeksi.

    totta oli se
    että olimme olemassa
    rakastimme, toisiamme

    Äänestä

  • se oli totta kirjoitti:

    totta oli se
    että olimme olemassa
    rakastimme, toisiamme

    Olet ollut onnellinen saadessasi rakastaa...sinulle rakkaus on ollut totta silloin. Mutta nyt öitä, ja niitä oman kullan kuvia kuviteltuja tai tosia....

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


lumenvarjo kirjoitti:

Vangitsitko minut sanoihisi,
mutta mikä on totuus,

enkö ollut vain varjo, jota kosketit,
haluamatta viivähtää valoni alla,

valon, jonka sävyt peittyivät harmaaseen,
etkä sinä jaksanut kannatella näitä
pilareita, et tahtonut niitä murtaa,

katsoa syvälle maailmani ääriin,
jossa rakkaus punoo seppeleitä
ruusujen piikeistä,

minä ymmärrän sinun päätöksesi,
älä pelkää, sillä olen sulkenut ovet
ja tilkinnyt ikkunat, maalannut taloni

näkymättömyyden verhoon etkä sinä
muista minua enää, sillä olen vain
valhe, jonka sylkäisit ulos sielustasi,

ymmärtämättä itsekkään, miksi sen teit.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu