Nähtävästi aikaisempi kirjoitukseni herätti enemmänkin mielenkiintoa ja hyviä huomioita. Ettei tuo asiapitoisempi kirjoittelu hukkuisi erilaisten "one-linereiden" joukkoon, koitan tässä kommentoida vastauksia.
Toki aluksi joku voi kysyä, miksi yleensä vaivaudun kirjoittamaan. Syy tuohon on yksinkertainen. Tuntuu yksinkertaisesti käsittämättömän hyvältä. Edelleen. Kai minulla on joku tarve "tuulettaa" onnistumista.
Toisaalta, ehkä näkemykseni voivat nyt olla objektiivisempia kuin aiemmin. Aikaisemmin kun minulla olisi ollut oma lehmä ojassa. Omia toiveita, omia pelkoja. Ehkä nyt pystyn arvioimaan tätä objektiivisemmin. Olen kuitenkin päässyt irti siitä oravanpyörästä, jossa monet viettänevät koko aikuisikänsä. Tietoisesti tai tiedostamatta.
Objektiivisuuden kannalta kirjoittaja "kirjoitelman" vastaus osui kuitenkin asian ytimeen. Kirjoitus kun käsittele asenteellisuutta. Mihin on varmaan syytä mennä ensimmäiseksi.
"Kirjoitelma" on enemmän kuin oikeassa. Mitä hintanäkemykseeni tulee, on varmasti totta, että toivoisin tehneeni oikeat asiat täsmälleen oikeaan aikaan. Ajoituksella, jota parempaan kukaan ei pysty. Toki se tuottaisi mielihyvää vuosienkin kuluttua. Mutta on totta, että voin olla väärässä. Ehkä, ehkä hinnat tosiaan nousevat vielä. Minä en tiedä. Omalta kannaltani kaupoissani oli kuitenkin kyse siitä, että tein tavallaan "cut profit"-liikkeen. Sain sijoitukselle riittävän tuoton ja tuoton, jolla toteutin pidempiaikaisen haaveeni. En ehkä täysin, mutta niin pitkälle kuin kanttini kesti. Ehkä sijoitusmielessä liikkeeni osoittautuu parin vuoden sisällä huonoksi. Sille ei silloin voi mitään. Siitä mielenrauhasta jota liikkeelläni sain, olen kuitenkin valmis maksamaan. Kuten hyvä tapa vaatii, ehkä tuossa taustatiedot. "Kirjoitelma" on asenteestani oikeassa ja oikeastaan avasi minulle omia näkemyksiäni.
"Iloisen vuokralaisen" kirjoitukseen vuosituotoista minun on myönnettävä, etten ole laskenut tarkkaan mikä lopputulema oli. Ostohinta osuu aika hyvin kohdalleen. Vuokra oli kuitenkin suurempi kuin kirjoituksessa mainittu 10€ neliö, sillä aloitin vuokrauksen vähän reilulla 15€ neliöhinnalla. Toki tuohon vaikuttaa se, että ostaessani asunto ei ollut hyvässä kunnossa, mutta remointoimalla tein tuosta itselleni ja vuokralaisille vähintäänkin kelvollisen.
"Iloisen vuokralaisen" kirjoituksessa olennaisin huomio on kuitenkin se, että en jaksa uskoa, että nykyisillä asuntojen hinnoilla ja vuokratasolla päästään koskaan samoihin lukuihin. Ainakin niin uskon.
"Ron von Rommenhauf" jakaa osin näkemykseni. Minä en ostaisi ensiasuntoa nyt. Tosin, en aio myydä nykyistä asuntoani, vaikka taloudellisesti uskoisin sen olevan järkevä liike. Minulle riittää se, että minulla on hyvä katto pääni päällä. Pikemminkin ajattelen niin, että hintojen laskettua siedettävän vuokratuoton takaavalle tasolle, voin hankkia jonkun sopivan vuokrattavaksi tarkoitetun asunnon.
Omassa kirjoituksessaan "Dille" kieteyttää monta asiaa. Asiallinen keskustelu näistä asioista ilman "kirjoitelman" tarkoittamaa asenteellisuutta olisi toivottavaa. Sitä vaan näyttää olevan vaikea saada aikaan.
Tarjousten tekemisen osalta rohkea alle pyynnin menevä tarjoaminen on varmasti järkevää. Kuten sanoin, moni myyjä ajattelee varmasti samoin kuin minä.
"Dillen" mainitsemien uusien kohteiden osalta, en tiedä kun en ole palstaa ihmeemmin seurannut, mutta ehkä "aurinkolahtelaisuus" on ollut täällä keskusteltavana. Tuolla tarkotain usemmaltakin taholta kuulemaani ilmiötä ja termiä, jossa nuori pari ostaa uuden asunnon uudesta lähiöstä virittäen lainanhoitokykynsä äärimmilleen ja toivoo samalla, että urakehitys tekee elämästä siedettävämpää muutamassa vuodessa. Niin ei vain aina käy, mikä sitten johtaa eroihin, itkuun ja hammasten kiristämiseen. Onneksi en lähtenyt mihinkään tuollaiseen. Toivon vaan, ettei moni muukaan olisi lähtenyt. Mutta ehkä onnellisen kodin pahin kirous onkin onnellisen kodin kulisseja esittelevä sisustuslehti, jossa vastavalmistuneet nuoret esittelevät korkojen jälkeen 100€ kuukaudessa lyhennettävää ihannekotiaan. Voi vain arvata mitä tapahtuu, jos ura ei urkene suunnitellulla tavalla, lainojen korkovähennykseen puututaan tai tapahtuu jotain muuta vastaavaa.
Vielä viimeiset sanat tuosta kaupastani. Voi varmaan ajatella, koenko tehneeni erinomaisen sijoituksen. Tietenkin koen. Mutta etteivät tosiasiat hämärtyisi, minun on pakko myöntää, että jälkikäteen tarkasteltuna kaupoissani oli 90% tuuria ja 10% suunnitelmallisuutta. Tuo tuurini varmaan alkoi jo 1970-luvun puolelle osuneella syntymällä, sillä pahimman laman aikana olin "turvassa" opiskeluideni parissa. Se, että satuin hankkimaan omistusasunnon 1996 oli vastaavaa tuuria. Se, että laitoin ensiasuntoni vuokralle oli oikeastaan ainoa suunnitelmallinen elementti. Ajatukseni kun oli saada siitä ajan mittaan keveämmin verotettua pääomatuloa vuokrina. Ei paljoa, mutta kuitenkin hyvä kuukausittainen lisä ansioihini. Ensiasuntoni arvonnousu oli kuitenkin jotain, johon en olisi ikinä uskonut. Niin vain kävi.
Toki aluksi joku voi kysyä, miksi yleensä vaivaudun kirjoittamaan. Syy tuohon on yksinkertainen. Tuntuu yksinkertaisesti käsittämättömän hyvältä. Edelleen. Kai minulla on joku tarve "tuulettaa" onnistumista.
Toisaalta, ehkä näkemykseni voivat nyt olla objektiivisempia kuin aiemmin. Aikaisemmin kun minulla olisi ollut oma lehmä ojassa. Omia toiveita, omia pelkoja. Ehkä nyt pystyn arvioimaan tätä objektiivisemmin. Olen kuitenkin päässyt irti siitä oravanpyörästä, jossa monet viettänevät koko aikuisikänsä. Tietoisesti tai tiedostamatta.
Objektiivisuuden kannalta kirjoittaja "kirjoitelman" vastaus osui kuitenkin asian ytimeen. Kirjoitus kun käsittele asenteellisuutta. Mihin on varmaan syytä mennä ensimmäiseksi.
"Kirjoitelma" on enemmän kuin oikeassa. Mitä hintanäkemykseeni tulee, on varmasti totta, että toivoisin tehneeni oikeat asiat täsmälleen oikeaan aikaan. Ajoituksella, jota parempaan kukaan ei pysty. Toki se tuottaisi mielihyvää vuosienkin kuluttua. Mutta on totta, että voin olla väärässä. Ehkä, ehkä hinnat tosiaan nousevat vielä. Minä en tiedä. Omalta kannaltani kaupoissani oli kuitenkin kyse siitä, että tein tavallaan "cut profit"-liikkeen. Sain sijoitukselle riittävän tuoton ja tuoton, jolla toteutin pidempiaikaisen haaveeni. En ehkä täysin, mutta niin pitkälle kuin kanttini kesti. Ehkä sijoitusmielessä liikkeeni osoittautuu parin vuoden sisällä huonoksi. Sille ei silloin voi mitään. Siitä mielenrauhasta jota liikkeelläni sain, olen kuitenkin valmis maksamaan. Kuten hyvä tapa vaatii, ehkä tuossa taustatiedot. "Kirjoitelma" on asenteestani oikeassa ja oikeastaan avasi minulle omia näkemyksiäni.
"Iloisen vuokralaisen" kirjoitukseen vuosituotoista minun on myönnettävä, etten ole laskenut tarkkaan mikä lopputulema oli. Ostohinta osuu aika hyvin kohdalleen. Vuokra oli kuitenkin suurempi kuin kirjoituksessa mainittu 10€ neliö, sillä aloitin vuokrauksen vähän reilulla 15€ neliöhinnalla. Toki tuohon vaikuttaa se, että ostaessani asunto ei ollut hyvässä kunnossa, mutta remointoimalla tein tuosta itselleni ja vuokralaisille vähintäänkin kelvollisen.
"Iloisen vuokralaisen" kirjoituksessa olennaisin huomio on kuitenkin se, että en jaksa uskoa, että nykyisillä asuntojen hinnoilla ja vuokratasolla päästään koskaan samoihin lukuihin. Ainakin niin uskon.
"Ron von Rommenhauf" jakaa osin näkemykseni. Minä en ostaisi ensiasuntoa nyt. Tosin, en aio myydä nykyistä asuntoani, vaikka taloudellisesti uskoisin sen olevan järkevä liike. Minulle riittää se, että minulla on hyvä katto pääni päällä. Pikemminkin ajattelen niin, että hintojen laskettua siedettävän vuokratuoton takaavalle tasolle, voin hankkia jonkun sopivan vuokrattavaksi tarkoitetun asunnon.
Omassa kirjoituksessaan "Dille" kieteyttää monta asiaa. Asiallinen keskustelu näistä asioista ilman "kirjoitelman" tarkoittamaa asenteellisuutta olisi toivottavaa. Sitä vaan näyttää olevan vaikea saada aikaan.
Tarjousten tekemisen osalta rohkea alle pyynnin menevä tarjoaminen on varmasti järkevää. Kuten sanoin, moni myyjä ajattelee varmasti samoin kuin minä.
"Dillen" mainitsemien uusien kohteiden osalta, en tiedä kun en ole palstaa ihmeemmin seurannut, mutta ehkä "aurinkolahtelaisuus" on ollut täällä keskusteltavana. Tuolla tarkotain usemmaltakin taholta kuulemaani ilmiötä ja termiä, jossa nuori pari ostaa uuden asunnon uudesta lähiöstä virittäen lainanhoitokykynsä äärimmilleen ja toivoo samalla, että urakehitys tekee elämästä siedettävämpää muutamassa vuodessa. Niin ei vain aina käy, mikä sitten johtaa eroihin, itkuun ja hammasten kiristämiseen. Onneksi en lähtenyt mihinkään tuollaiseen. Toivon vaan, ettei moni muukaan olisi lähtenyt. Mutta ehkä onnellisen kodin pahin kirous onkin onnellisen kodin kulisseja esittelevä sisustuslehti, jossa vastavalmistuneet nuoret esittelevät korkojen jälkeen 100€ kuukaudessa lyhennettävää ihannekotiaan. Voi vain arvata mitä tapahtuu, jos ura ei urkene suunnitellulla tavalla, lainojen korkovähennykseen puututaan tai tapahtuu jotain muuta vastaavaa.
Vielä viimeiset sanat tuosta kaupastani. Voi varmaan ajatella, koenko tehneeni erinomaisen sijoituksen. Tietenkin koen. Mutta etteivät tosiasiat hämärtyisi, minun on pakko myöntää, että jälkikäteen tarkasteltuna kaupoissani oli 90% tuuria ja 10% suunnitelmallisuutta. Tuo tuurini varmaan alkoi jo 1970-luvun puolelle osuneella syntymällä, sillä pahimman laman aikana olin "turvassa" opiskeluideni parissa. Se, että satuin hankkimaan omistusasunnon 1996 oli vastaavaa tuuria. Se, että laitoin ensiasuntoni vuokralle oli oikeastaan ainoa suunnitelmallinen elementti. Ajatukseni kun oli saada siitä ajan mittaan keveämmin verotettua pääomatuloa vuokrina. Ei paljoa, mutta kuitenkin hyvä kuukausittainen lisä ansioihini. Ensiasuntoni arvonnousu oli kuitenkin jotain, johon en olisi ikinä uskonut. Niin vain kävi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Onko tuossa tekstissä jotain oikeasti järkevää?
Asuntojen hinnat
Päiväys: 31.10.2005
Asuntojen hinnat nousivat heinä-syyskuussa
Ennakkotietojen mukaan asuntojen hinnat nousivat vuoden 2005 kolmannella neljänneksellä. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna koko maan tasolla. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 1,7 prosenttia ja muualla Suomessa 1,3 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen hintatilastosta, joka perustuu verohallinnon aineistoon. Ennakkotiedot sisältävät noin kaksi kolmasosaa vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kaupoista.
Helsingissä vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat edellisestä neljänneksestä 1,9 prosenttia ja Vantaalla 2,9 prosenttia. Hinnat pysyivät Espoossa lähes ennallaan. Tampereella hinnat nousivat 3,3 prosenttia, Turussa 1,3 prosenttia, Jyväskylässä 2,9 prosenttia, Lahdessa 1,2 prosenttia ja Kuopiossa 0,9 prosenttia. Oulussa hinnat laskivat 1,7 prosenttia.
Vuositasolla vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 6,1 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 6,1 prosenttia ja muualla Suomessa myös 6,1 prosenttia.
Vanhojen kerrostaloasuntojen reaalihintaindeksi vuosineljänneksittäin
I/1970-III/2005, 1970=100 (elinkustannusindeksin mukaan)
Vanhojen kerrostaloasuntojen velattomat neliöhinnat keskimäärin,
indeksi 3. neljänneksellä 2005 sekä muutokset 2. neljänneksestä 2005
ja 3. neljänneksestä 2004. Tiedot ovat ennakollisia.
Alue
Keskihinta,
e/m2
2005/3
Indeksin1
pisteluku
2005/3
Indeksin
muutos, %
2005/2-2005/3 Indeksin
muutos, %
2004/3-2005/3 Kaupat
tilastossa
lkm
2005/3
Koko maa 1 718 129,8 1,5 6,1 9589
Pääkaupunkiseutu 2 558 131,0 1,7 6,1 2973
Muu Suomi 1 279 128,5 1,3 6,1 6616
Uusimaa 2 400 131,0 1,8 6,0 3582
Itä-Uusimaa 1 523 140,7 2,0 6,6 88
Varsinais-Suomi 1 334 134,8 0,3 5,6 1010
Satakunta 1 009 125,5 0,4 5,5 283
Kanta-Häme 1 213 129,3 -0,4 4,8 230
Pirkanmaa 1 543 130,2 3,8 7,8 1002
Päijät-Häme 1 177 131,4 1,3 4,7 496
Kymenlaakso 950 127,3 1,8 8,5 352
Etelä-Karjala 1 260 124,4 2,6 10,9 209
Etelä-Savo 1 040 124,4 0,0 9,6 299
Pohjois-Savo 1 311 133,4 0,2 9,8 423
Pohjois-Karjala 1 278 137,7 2,2 6,8 174
Keski-Suomi 1 283 121,1 1,2 5,2 398
Etelä-Pohjanmaa 963 115,9 -1,1 3,9 72
Pohjanmaa 1 171 114,7 -1,1 1,3 186
Keski-Pohjanmaa 963 123,7 -0,4 10,2 46
Pohjois-Pohjanmaa 1 381 126,5 -1,3 1,7 442
Kainuu 1 053 117,8 4,1 6,0 95
Lappi 942 113,7 -1,6 7,0 202
Helsinki 2 2 809 132,1 1,9 6,6 2015
Helsinki-1 3 845 135,4 2,5 8,6 284
Helsinki-2 2 902 133,4 2,4 6,6 980
Helsinki-3 2 198 127,2 0,2 1,1 357
Helsinki-4 1 903 125,6 0,2 7,7 394
Espoo-Kauniainen 2 156 127,4 -0,1 4,5 537
Vantaa 1 744 127,8 2,9 4,8 421
Kehyskunnat 3 1 458 127,7 1,9 4,1 506
Porvoo 1 751 147,0 -1,4 9,5 69
Tampere 1 748 132,1 3,3 8,4 769
Turku 1 492 141,7 1,3 7,4 699
Pori 1 082 128,8 0,4 10,7 145
Rauma 1 097 131,3 1,0 2,3 91
Lappeenranta 1 409 126,4 2,0 13,2 144
Kotka 1 010 134,2 4,8 11,4 139
Kouvola 985 124,0 0,7 11,2 123
Lahti 1 247 132,7 1,2 5,4 367
Hämeenlinna 1 435 132,2 -1,0 2,4 139
Kuopio 1 537 137,6 0,9 9,5 269
Jyväskylä 1 507 123,7 2,9 5,8 277
Vaasa 1 281 116,6 0,4 3,7 143
Seinäjoki 1 047 117,6 0,0 6,3 47
Kokkola 973 125,7 -0,5 11,0 43
Mikkeli 1 314 135,4 6,4 15,7 133
Joensuu 1 546 150,5 3,8 10,0 131
Oulu 1 476 128,2 -1,7 0,4 376
Kajaani 1 038 121,1 1,9 4,2 75
Rovaniemi 1 080 116,9 0,1 4,8 107
..= Tilastossa alle 20 kauppaa, tietoja ei julkaista
1 Nimellishintaindeksi 2000=100
2 Helsingin aluejako perustuu postinumeroalueluokitukseen. Tarkka aluejako Internetissä osoitteessa tilastokeskus.fi/til/ashi/luo.html
3 Kehyskunnat = Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Riihimäki, Sipoo, Tuusula ja Vihti
Lähde: Asuntojen hinnat 2005, 3. neljännes. Tilastokeskus
Lisätietoja: Mikko Saarnio (09) 1734 3632, Petri Kettunen (09) 1734 3558, [email protected]
Asuntojen hintakehitys -katsaus
Alkusanat
Tilastokeskus julkaisee kaikista tuottamistaan tilastoista tuorein tilasto -tiedotteen, kun tilasto on valmistunut. Näiden tiedotteiden lisäksi Tilastokeskus julkaisee aika ajoin myös katsauksia, joiden tarkoitus on valaista tilaston aihealuetta hieman yleisemmältä kannalta kuin tuorein tilasto -tiedotteissa on mahdollista.
Käsillä olevassa Asuntojen hintakehitys -katsauksessa kuvataan asuntojen hintoja pidemmällä aikavälillä. Hintatiedot perustuvat Tilastokeskuksen asuntojen ja kiinteistöjen hintoja kuvaaviin tilastoihin. Reaalihintoihin ja ansiotasoon suhteutetuissa tarkasteluissa on käytetty Tilastokeskuksen kuluttajahinta- ja ansiotasoindeksejä. Korkotiedot ovat Suomen Pankin tilastoista.
Katsauksen on laatinut yliaktuaari Mikko Saarnio.
1. Asuntojen hintakehitys
1.1. Tuorein neljännes
Asuntojen hintojen nousu pysähtyi
Asuntojen hintojen nousu pysähtyi vuoden 2004 kolmannella neljänneksellä. Kerrostaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,2 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Myös rivi- ja pientaloasuntojen hinnat laskivat koko maassa 0,2 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna.
Omakotitalojen hintatiedot ovat saatavilla vasta toisen neljänneksen osalta. Vielä tuolloin omakotitaloille kirjattiin koko maassa nousua neljännesvuositasolla 3,0 prosenttia.
Asuntojen hintojen nousu näyttää siis pysähtyneen vuoden 2004 kolmannella neljänneksellä. Tähän asti hinnat ovat nousseet yhtäjaksoisesti vuoden 2003 alusta lähtien. Edellisen kerran merkkejä hintojen nousun pysähtymisestä oli vuoden 2002 viimeisellä neljänneksellä, jolloin sekä kerros- että rivitaloasuntojen neljännesmuutos jäi 0,2 prosenttiin.
Omakotitalojen hintojen kehitys vuoden 2004 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä on noudatellut kerrostalojen ja rivi- ja pientalojen hintakehitystä. Suhteellisen vähäisten kauppamäärien takia omakotitalosarjan kehitys on volatiilimpaa kuin kerrostalojen ja rivi- ja pientalojen.
Kuvio 1. Asuntojen hintojen neljännesmuutokset talotyypeittäin Suomessa vuodesta 2000 lähtien
Kerrostaloasuntojen keskineliöhinta lähes 1 600 euroa
Suomen kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli 1 599 €/m2 vuoden 2004 3. neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat ovat yli kaksinkertaiset muuhun Suomen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla keskineliöhinta on 2 385 €/m2 ja muualla Suomessa 1 188 €/m2.
Kuvio 2. Kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat alueittain vuoden 2004 3. neljänneksellä (ennakkotiedot)
1.2. Pitkän aikavälin tarkastelu
Tässä osassa tarkastellaan asuntojen hintakehitystä talotyypeittäin vuodesta 1987 lähtien. Tarkasteluun on otettu mukaan asuntojen hintojen nimelliskehitys, reaalinen hintakehitys elinkustannusten suhteen sekä reaalinen hintakehitys ansiotasokehityksen suhteen.
1.2.1. Asuntojen nimellishinnat
Asuntojen nimellishinnat reilusti yli 1990-luvun vaihteen tason
Asuntojen hintakehitys talotyypeittäin on pitkällä aikavälillä ollut verrattain samankaltaista. Kuviossa 3 on esitetty kerrostalojen, rivi- ja pientalojen sekä omakotitalojen nimellinen hintakehitys Suomessa vuodesta 1987 lähtien.
Kuvio 3. Asuntojen nimellinen hintakehitys Suomessa vuodesta 1987 lähtien
Vuoden 1987 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna* asuntojen nimellishinnat ovat nousseet Suomessa noin 95-115 prosenttia talotyypistä riippuen. Kerrostalojen ja omakotitalojen hintojen nousu on ollut voimakkainta (kerrostaloilla 112 % ja omakotitaloilla 113 %). Rivi- ja pientalojen hintojen nousu on noin 94 prosenttia.
Mikäli talotyyppikohtaista hintojen kehitystä verrataan 1990-luvun vaihteen huipputasoihin (kerrostaloilla 1989, 2. neljännes; muilla 1990, 2. neljännes), niin ripeintä nousu on ollut omakotitaloilla, noin 32 prosenttia. Kerrostaloille nousua on kirjattu noin 21 prosenttia. Rivi- ja pientalojen hinnat ovat puolestaan nousseet kyseisellä aikavälillä noin 22 prosenttia.
1.2.2. Asuntojen reaalihinnat elinkustannusten suhteen
Elinkustannusten kehitykseen suhteutetut asuntojen hinnat lähestyvät 1990-luvun vaihteen tasoa
Kuvio 4. Asuntojen reaalinen hintakehitys* (kuluttajahintojen suhteen) Suomessa vuodesta 1987 lähtien
*Kerrostalot III/2004, rivi- ja pientalot III/2004, omakotitalot II/2004
Asuntojen nimellishintojen tarkastelussa todettiin edellä, että nykyhintataso on korkeammalla kuin 1990-luvun vaihteen huippuvuosien aikoihin. Kun otetaan tarkasteluun reaalinen (elinkustannuksiin suhteutettu) hintakehitys, voidaan tehdä toisensuuntaisia päätelmiä.
Kerrostalojen reaalinen hintakehitys on noin 10 prosenttia edellistä huippua alempana.
Omakotitalojen reaalinen hinta on noussut niukasti plussan puolelle (4 %). Rivi- ja pientalojen osalla hintataso on reaalisesti tarkasteltuna edelleen vajaat 4 prosenttia alempi kuin huippuvuosina.
Kerrostalohintojen edellinen huippuajankohta oli siis vuoden 1989 2. neljännes, mistä johtuen deflaattori eroaa hieman muista talotyypeistä, joiden huippuajankohta oli vuoden 1990 2. neljännes.
1.2.3. Asuntojen reaalihinnat ansiotason suhteen
Ansiotasokehitykseen suhteutetut asuntojen hinnat noin 20-30 prosenttia alempana kuin 1990-luvun vaihteessa
Edellisissä osioissa asuntojen pitkän aikavälin kehitystä on tarkasteltu sekä nimellisenä että reaalisena kuluttajahintojen suhteen. Tässä viimeisessä pitkän aikavälin tarkastelussa lähtökohdaksi on otettu ansiotasokehitykseen suhteutettu asuntojen hintakehitys.
Kuviossa 5 on esitetty ansiotasokehitykseen suhteutettu asuntojen reaalinen hintakehitys talotyypeittäin Suomessa vuodesta 1987 lähtien. Ansiotasokehitykseen suhteutettu tarkastelu ulottuu vuoden 2004 toiseen neljännekseen saakka, jolta viimeisimmät tiedot ansiotasokehityksestä ovat saatavilla.
Kuvio 5. Asuntojen reaalinen hintakehitys (ansiotasokehityksen suhteen) Suomessa vuodesta 1987 lähtien
Ansiotasokehityksen huomioon ottaminen muuttaa huomattavasti tulkintaa asuntojen tämänhetkisestä hintatasosta. Kuviosta 5 voidaan havaita, että hintataso lähestyy vuoden 1987 hintatasoa. Vuosien 1989 ja 1990 huipputasoihin verrattuna ollaan huomattavasti alemmalla tasolla.
Kerrostalojen osalta ollaan vielä noin 30 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuoden 1989 2. neljänneksellä. Myös rivi- ja pientalojen sekä omakotitalojen hinnat ovat selvästi huippuajankohtaa alhaisemmat; rivi- ja pientalot noin 23 % alempana ja omakotitalot noin 17 % alhaisemmat.
Ansioiden suhteen tarkasteltuna asuntojen hintataso on siis edelleen selvästi 1990-luvun vaihdetta alempana. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kokonaan toinen kysymys kuitenkin on, mikä on asuntojen pitkän aikavälin tasopainotilataso. Se ei mitä ilmeisimminkään ole vuoden 1990-luvun vaihteessa vallinnut hintataso.
1.2.4. Keskineliöhintojen tarkastelu
Keskineliöhintojen alueelliset erot suuria
Asuntojen keskineliöhintojen prosentuaalinen ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on kasvanut huomattavasti, kun verrataan ajankohtien 1995, 2000 ja 2004/3 tietoja. Vuonna 1995 pääkaupunkiseudun kerrostaloneliö oli noin 63 % arvokkaampi kuin muun Suomen kerrostaloneliö. Vuonna 2000 ero oli noussut noin 96 prosenttiin. Tämän jälkeen hintojen erkaantuminen on ollut maltillisempaa, mutta eroa on silti tullut lisää. Vuoden 2004 kolmannella neljänneksellä pääkaupunkiseudun keskineliöhinta (2 385 €/m2) oli hieman yli kaksinkertainen verrattuna muuhun Suomeen (1 188 €/m2).
Kuvio 6. Kerrostaloasuntojen keskineliöhinnat alueittain
2. Asuntojen hinnat ja korkotaso
Korkotason lasku pysähtynyt
Kuviossa 7 on esitetty kerrostaloasuntojen hintakehitys sekä korkotasojen (12 kuukauden euribor ja uusien asuntolainojen keskikorko) kehitys vuodesta 2000 lähtien. Korkotiedot perustuvat Suomen Pankin ilmoittamiin lukuihin.
Kuvio 7. Kerrostaloasuntojen hintakehitys ja korkokehitys
12 kuukauden euribor-korko oli vuoden 2004 kolmannella neljänneksellä keskimäärin 2,35 %. Edellisellä neljänneksellä vastaava korko oli 2,29 % ja vuotta aiemmin se oli 2,20 %. Tuorein neljännesvuositieto uusien asuntolainojen koroista on vuoden 2004 toiselta neljännekseltä, jolloin uusien asuntolainojen korko oli 3,18 %.
Kuvaajasta voidaan havaita, että korkotaso oli liikkeessä ylöspäin vuoden 2000 alku-puolella, jolloin myös asuntojen hintataso polki paikallaan. Korkotaso kääntyi kuitenkin laskuun vuoden 2000 viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2002 alkupuolella oli pieni nousupiikki, mutta muuten korkotaso oli laskussa aina vuoden 2003 loppupuolelle.
Asuntojen hintakehityksestä voidaan havaita, että vuoden 2002 alussa palattiin takaisin nouseviin hintoihin. Yleisesti esitetyn mielipiteen mukaan alhainen korkotaso tukee asuntomarkkinoita ja edellä esitetty kuvaaja näyttäisi antavan tukea väitteelle. Nähtäväksi jää, miten asuntojen hintatason käy, jos korkotaso lähtee nousuun, kuten on ennustettu tapahtuvan.
3. Asunto-osakekauppojen lukumäärä
Kaupankäynti alkuvuonna kohtalaisen vilkasta
Vuoden 2004 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana asunto-osakekauppa (tilasto ei sisällä uusia asuntoja = valmistumisvuosi 2003 tai 2004) on ollut vilkkaampaa edelliseen vuoteen verrattuna. Ennakkotietojen mukaan kaupankäyntimäärät ovat kasvaneet kaikissa edellä esitetyn taulukon luokissa.
Koko maan tasolla kaupankäyntimäärä nousi noin 3,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla nousua oli reilut 3 prosenttia, muualla maassa noin 3,5 prosenttia. Kerrostalokauppa on ollut vajaat 4 prosenttia vilkkaampaa kuin edellisvuonna. Rivi- ja pientalojen kauppa on puolestaan vilkastunut vajaat 3 prosenttia. Suurin nousuprosentti on kirjattu muun Suomen kerrostaloasuntokaupoissa.
On kuitenkin huomionarvoista, että vuoden 2004 kolmannella neljänneksellä kaupankäyntimäärä on ennakkotietojen mukaan ollut hieman vähäisempää kuin edellisvuoden vastaavalla neljänneksellä. Eniten on hidastunut pääkaupunkiseudun kerrostaloasuntojen kauppa.
Vanhojen asunto-osakekauppojen (kerrostalot ja rivitalot, rivitaloasuntojen lukumäärä sisältää asunto-osakemuotoisten pientalojen kaupat) lukumääriä alueittain ja talotyypeittäin on vertailtu alla olevassa taulukossa.
Vanhojen asunto-osakekauppojen lukumäärät alueittain ja talotyypeittäin
Ennakkotieto Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi
Yhteensä 2004/3* 44 830 12 154 32 676
2003/3* 43 334 11 772 31 562
ero, kpl 1 496 382 1 114
ero, % 3,5 3,2 3,5
Kerrostalot 2004/3* 30 628 9 952 20 676
2003/3* 29 521 9 651 19 870
ero, kpl 1 107 301 806
ero, % 3,7 3,1 4,1
Rivi- ja pientalot 2004/3* 14 202 2 202 12 000
2003/3* 13 813 2 121 11 692
ero, kpl 389 81 308
ero, % 2,8 3,8 2,6
* = 1., 2. ja 3. neljänneksen kauppojen yhteenlaskettu lukumäärä (ennakkotiedot)
--------------------------------------------------------------------------------
Päivitetty 29.10.2004
--------------------------------------------------------------------------------
Tilastokeskus Vaihde (09) 17 341 Yhteystiedot
Ei muuta kuin hyvää viikonloppua sitten.
Jatkuu ensi viikolla...
Et yhtään ottanut kantaa Wienerleikkeleisiin tai cacher kakkuun?