Olisin kiinnostunut matkustamaan Kaliningradiin tammikuussa mm. sen mielenkiintoisen historian takia. Olen jo selvittänyt bussireitit jolla pääsisin perille, mutta nyt on ruvennut jotenkin arveluttamaan, kun olen löytänyt paikasta niin paljon negatiivistä tietoa, mm. rikollisuudesta, huumeongelmasta, hiv:stä...
Haluaisinkin tietää, onko joku ollut Kaliningradissa ja millaisena paikkaa piti Oliko turvallinen olo matkatessa ja menikö kaikki hyvin?
Myös matkavinkit ovat tervetulleita...
Kiitos jo etukäteen!
Haluaisinkin tietää, onko joku ollut Kaliningradissa ja millaisena paikkaa piti Oliko turvallinen olo matkatessa ja menikö kaikki hyvin?
Myös matkavinkit ovat tervetulleita...
Kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 8
Vanhimmat
tartu, jos himot ei yllätä niin, ettei edes kondomia muista laittaa ja jätät sen p*llun nuolemisen vähemmälle...
Eikä rikollisusskan ole ongelma, jos et kuljeskele suomalaiskansalliseen tyyliin pelti auki ja lompakko/rahat näkyvillä...
Huumeitakaan ei sun ole pakko käyttää, jos et niitä halua...
Vältä suonensisäisiä huumeita ja maksullista seksiä, niin olettaisin täyspäisen matkailijan pärjäävän. Tätä negatiivista tietoa löytyy joka ainoasta Venäjän kaupungista, mutta avoimin silmin ja järki päässä kulkiessa ei pitäisi suuria ongelmia ilmaantua.
siis ilman sitä toista n:ää ;)
Kaliningradissa pärjää varmaan jos Petterissäkin.
Kaliningradista:
Heti, kun astuin junasta asemalaiturille, niin eikös vaan 3 erittäin näyttävää ja hehkeää sexymissiä ollut vastassa ja he veivät minut oitis hotellihuoneeseensa.
Ensimmäiseks ne tarjos mulle kokaa, (no ei sitä nestemäistä). Epäröin hieman, mutta eikös vaan ne tytöt kaivaneet Venäjän Federaation leimalla varustetun aitoustodistuksen, että kokkeli oli 100% puhdasta ja turvallista käyttää. (Samalla näyttivät muittenkin vauhtitabujen aitoustodistuksen, jonka sisäministeri oli allekirjoittanut.
Muutaman kokkelin ja teknobilepillerin jälkeen meikäläinen olikin jo hapuilemassa tyttöjen erogeenisiä ja genitaalisia alueita, mutta taas epäilys valtasi mielen. Mutta apua tuli taas korkeimmalta taholta, heillä kaikilla oli Venäjän terveysministerin leimaamat ja allekirjoittamat paperit, että puhdasta ja ehtaa oli myös tautien puolesta.
No siinä illan huumassa alkoi mieskuntokin pettää, ajatelkaa itse, kolme alastonta hehkeää naista pörräämässä ympärillä. Mutta taas raotettiin tyttöjen käsilaukkuja. Aitoja alkuperäistodistuksella varustettuja sinisiä tabuja peliin ja homma taas jatkui. Tässä kohtaa alkoi jo muistikin vähän pätkiä, mutta sen minä muistan että hauskaa oli...
No arvatkaas, olinko rättiväsynyt ja tyhjiin pumpattu mutta onnellinen, kun seuraavana aamuna talsin sitten kohti Kaliningradin rautatieasemaa mennäkseni kotiin. Kieli oli poskella, ravatilla oli pyyhitty tyttöjen jalkoväliä, lompakko oli puolittain putoamassa takataskusta...
Niin eikös vaan gangsterijengi tullut asemalla vastaan ja porukka lähestyi uhkaavasti. Siinä paikassa säikähdin kyllä elämäni pahemman kerran, mutta minulta pääsi helpotuksen huokaus, kun porukka tulikin kysymään finski-pojan vointia.
Huonolla englanninkielellä sanoivat lompakkoni olevan tippumaisillaan, laittoivat ravatin suoraan, oikoivat kauluksen ja kohteliaasti kysyivät, oliko väsyneellä matkalaisella edes matkalippua tai rahaa siihen. Isompi korsto työnsi taskuuni vaivihkaa muutaman tuhannen ruplaa sekä 50 euroa, pienemmät seurasivat esimerkkiä vähän pienemillä panoksilla, taluttivat vielä minut oikeaan junaan, toivottivat hyvää matkaa ja laittoivat vielä terveisiä Tarja Haloselle...
Sitten juna olikin jo Helsingin asemalla, kun heräsin kimeään kuulutusääneen...Päässäni jyskytti ja raotin vähän silmiäni...
Koin taas elämäni järkytyksen, olinkin kotona, omassa petissä, vaatteet päällä, kengät jalassa ja eukko huusi kurkku suorana, että mitä siellä firman pikkujoulussa oikein tapahtui, kun tulin kotiin niin myöhään, siivottomassa kunnossa, kravatti likaisena, joka haisi vielä huonosti pestylle naiselle ja olin tullut kotiin ilman lompakkoakin...
tuo huumorinkukka kukkii.. Ü
Grrrr
Vuoden (2003-2004 välillä) Kaliningradissa asustelleena, ainoana suomalaisena vaihto-opiskelijana koko alueella voin sanoa, että kyllä siellä pärjää siinä missä venäjällä yleensäkin. Muuten en osaa sanoa, onko siellä mitään sen arvoista, että vartavasten kannattaisi mennä katsomaan. Luonnon puolesta alue on kuin Baltian maat. Muuten on paljon köyhempää. Tiet ja rakennukset ovat myös huonokuntoisempia. Vähän vanhaa saksalaista rapistuneena on jäljellä, mutta suurin osa kaupungista on neuvostoarkkitehtuuria. Toisaalta alue itsessään on nähtävyys, joka ehkä kerran elämässä kannattaa kokea:-)
Jos aikoo matkustaa Tallinnan kautta Eurolinesin bussilla, kannattaa varoa Kaliningradin linja-autoaseman miliisipartioita, jotka kyttäävät ulkomaalaisia ko. bussin lähtöaikoina iltaisin... Ei kannata mennä yksin seisoskelemaan sen laiturin kohdalle ainakaan ennen kuin voi nousta bussiin. Omalla kohdallani ryöstö jäi kuitenkin onnekseni yritykseksi sillä kertaa.
Hauskaa matkaa Kaliningradiin!
Kokeile paluuta perivanhalla lotjalla Georg Otsilla. Se menee kai pari kertaa viikossa Pietari - Kaliningrad väliä, ilmeisesti pysähtyen Tallinnassa(?). On varmaan kokemisen arvoinen, hintakin kai kohtuullinen.
Samalla pääset siis halutessa helposti käymään Pietarissa.
t:reissaaja