Ikävä on..

Niin siis oltiin perheen kanssa lomalla bulgariassa sunny beachilla nyt kuluneena syksynä.Ja samassa hotellissa oli poika, josta en ollu ensin edes varma onko suomalainen.Noh, siinä kokoloman ajan meillä oli selvää silmäpeliä kun nyt melkein jatkuvasti siinä ohimenen nähtiinkin..Mieli teki mennä monta kertaa juttelemaan, mutta ei sitten ollut tarpeeksi rohkeutta.Siinä sitten loman puolivälillä mulle selvis että se on kanssa suomalainen (uima-altaalla kuulin kun se puhui veljelleen).Ja sitten, viimesenä lomailtana se tuli juttelemaan mulle kun istuin hotellin terassilla..Olin ihan omissa ajatuksissa ja kattelin vaan maailman menoo joten säikähdin ensin koska en osannu oottaa että se tulis.Se kysyin mua pelaamaan bilistä sen veljen kans siinä lähellä olevaan baariin (freshiin) ja mä tietysti suostuin ja sanoin että tulisin siihen hotellin aulaan puolen tunnin päästä.Menin tietysti vähä laittaa itteeni hotellihuoneeseen ym.No sitten menin ja ilta meni mukavasti.Itseasiassa tosi mukavasti ja totta puhuen en oo ikinä kokenu mitää sellasta.Se sen veli siis lähti siinä vähän ajan päästä ja loppuilta oltiin kaksin..Käveltiin rannalla ja käytiin ottaa yhet drinksut yhessä baarissa.:)Siinä sitä sitten tietysti pusuteltiinkin ym pitkin iltaa ja oltiin muutenkin lähekkäin.Vaihdettiin numeroita ja kävi ilmi että sekin oli viimestä iltaa siellä ja et se lähtee aamulennolla, toisin ku mä vasta iltalennolla.Se lupas lähettää mulle viestiä heti kun pääsee suomeen sillon seuraavana päivänä.Mä lupasin mennä vielä aamulla "hyvästeleen" sen kun niiden (sen ja sen perheen) bussi lähtee lentokentälle.Ja tietysti sitten meninkin..:) heti kun se lähti, mulle tuli jo siinä vaiheessa kauhee ikävä.No sillon kun me sitten tultiin 5 aikaan aamuyöllä kotiin niin se oli lähettäny mulle viestin.Ja siitä sitten alko meiän seurustelu.Mutta oli yks asia mistä loppujen lopuks tuli ongelma..se asu aikas kaukana siitä kaupungista missä mä asun.No kuitenkin, me nähtiin aina kun mahollista, eli viikonloppusin koska kummallakin oli koulua.Eikä sillä ollu vielä sillon ajokorttia (eli oli vielä siis 17).Ja mäkin vasta 15.Mutta sitten se vaan alko pikkuhiljaa tulla yhä enemmän selväks miten iso ongelma siitä välimatkasta oli tulossa...kaks kuukautta sitä seurustelua kesti.Yhessä päätettiin lopettaa, mutta kyllä mä vielä siitä pojasta välitän ihan hirveesti.Ei oo yhtäkään päivää sen 3 viikon aikana ku meil meni poikki kulunu, etten ois miettiny sitä.Oon kuitenkin onnellinen et sain kokee jotai niin ihanaa just sen pojan kans.