Sinä yönä peltoni liekehtivät verenvärein
ja kuutamo nauroi hulluuttaan silmieni merille
etkä sinä ymmärtänyt äänetöntä kysymystäni,
joka teki ilman raskaaksi ja sai valon
kumartamaan pimeydelle,
jos olisit lukenut huuliltani, huulillasi
juonut sanojeni maljan, olisitko sitten
ymmärtänyt, kuinka harmaa taipui valkoiseen
ja sai punaisen sävyt vain sinun vuoksesi
enkä koskaan ole rakastanut ketään kuin sinua
niin syvään huoannut liljojen viattomuutta
kuin sinun edessäsi, uskonut kaiken tietäen
valheet, joiden kourat silittivät selityksiesi
hiuksia sormukseksi nimettömääni,
toivoen, jos tämän kerran nöyrtyisit,
vaan et kuitenkaan, sillä tiedän
vahvuutesi teräkset, jotka lyövät kipinää,
rautaani vasten eikä meistä kumpikaan anna
myöden ennen kuin on myöhäistä,
ennen kuin kaikki, mikä on murrettavissa,
on murrettu, taivutettu siihen muottiin, jota
ei koskaan valeta.
ja kuutamo nauroi hulluuttaan silmieni merille
etkä sinä ymmärtänyt äänetöntä kysymystäni,
joka teki ilman raskaaksi ja sai valon
kumartamaan pimeydelle,
jos olisit lukenut huuliltani, huulillasi
juonut sanojeni maljan, olisitko sitten
ymmärtänyt, kuinka harmaa taipui valkoiseen
ja sai punaisen sävyt vain sinun vuoksesi
enkä koskaan ole rakastanut ketään kuin sinua
niin syvään huoannut liljojen viattomuutta
kuin sinun edessäsi, uskonut kaiken tietäen
valheet, joiden kourat silittivät selityksiesi
hiuksia sormukseksi nimettömääni,
toivoen, jos tämän kerran nöyrtyisit,
vaan et kuitenkaan, sillä tiedän
vahvuutesi teräkset, jotka lyövät kipinää,
rautaani vasten eikä meistä kumpikaan anna
myöden ennen kuin on myöhäistä,
ennen kuin kaikki, mikä on murrettavissa,
on murrettu, taivutettu siihen muottiin, jota
ei koskaan valeta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
emme mekään, muistakin se
ja silloin se suurin onni saapuu
nimittäin se onni joka tulee toisen ihmisen nöyryyttämisestä, hylkäämisestä
ja sitä kaipuuta joka välillämme oli ei tyydytä mikään
sillä ihminen on toiselle ihmiselle...
Taipuessani murrun onneeni,
sillä kyyneleet avaavat tien
voittaa itsensä ja pelkonsa,
mitä on silloin merkitsee se,
että on hyljätty,
ei toinen voi minua nöyryyttää,
itse nöyryytän itseni
rakkaudelle avoimeksi,
sillä rakkauttani ei voi murtaa,
sen siteet ovat vahvat
mahdottomuudenkin kantavat.
Ihminen voi olla toiselle vaikka mitä, mutta itse olemme itsellemme suurimpia petoja, sen kun muistamme, ehkä opimme nöyrtymisen salaisuuden.
miksi
miksi, kysyn yhä uudelleen
miksi teemme sen toisillemme ja itsellemme
miksi emme voi nöyrtyä ja kumman pitäisi ensin
nöyrtyä
jos tahdot nöyrryn
ja kuten hyvin muistat
sinä jätit minut
ymmärsit väärin sanojani
lopuksi en edes halunnut/viitsinyt oikaista niitä
ylpeyttänikö ?
ehkä ja sitä kadun
tosin väärin ymmärtäneelle ei löydy sanoja
ei ainakaan tyhmän suusta
eli minun suustani
myönnän olin tyhmä välillä
voisitko antaa anteeksi
rakastan sinua
suukot !
kun runoista saa kommentin runoilla tuntemattomilta ihmisiltä, jotka innostuvat kirjoittamaan luettuaan.
Minäkin saan monesti inspiraation luettuani muiden runoja. Joten kaunis kiitos runoistani syntyneistä runoista. Ehkäpä tämäkin runosi saa joskus uuden runon aikaiseksi.
Mutta nyt mukavaa talvea sinulle "rautakaan ei taivu".