Se oli kuin Emmauksen tiellä
ja minä epäilevä tuomas
uskoin, vaikka en nähnyt,
sillä jotenkin tiesin kaiken,
aistin sen, mitä ei sanottu
ja sen, mitä kertoivat
taustapeiliin katsojien silmät,
vaikka kuinka koettivat
pitää katseensa kaukaisuudessa
ja silloin minä ajattelin, että viimeisen
kerran kuuntelen lauluasi, vaikka se
olisi kuinka kaunista,
sillä en ole koskaan pitänyt peitellystä
totuudesta vaikka sen tarkoitus olisi hyvä,
ja nyt kun tiedät sen, voit painaa
pääsi tyynyysi, sillä en tule painajaisiisi,
sen verran kuitenkin anna myöden,
sen verran kuitenkin rakastan
itseäni.
ja minä epäilevä tuomas
uskoin, vaikka en nähnyt,
sillä jotenkin tiesin kaiken,
aistin sen, mitä ei sanottu
ja sen, mitä kertoivat
taustapeiliin katsojien silmät,
vaikka kuinka koettivat
pitää katseensa kaukaisuudessa
ja silloin minä ajattelin, että viimeisen
kerran kuuntelen lauluasi, vaikka se
olisi kuinka kaunista,
sillä en ole koskaan pitänyt peitellystä
totuudesta vaikka sen tarkoitus olisi hyvä,
ja nyt kun tiedät sen, voit painaa
pääsi tyynyysi, sillä en tule painajaisiisi,
sen verran kuitenkin anna myöden,
sen verran kuitenkin rakastan
itseäni.
Vastaukset 11
Vanhimmat
on tulessa täällä, purkaen sieluaan, purkaen rakkauttaan. Kaikkensa antaen!
luuletko, että itsestäni kirjoitan....vaikka kaikkeni annankin en koskaan kuitenkaan kirjoita itsestäni, ehkäpä kirjoitankin sinusta.....ja siksi
sinua harmittaa....
rakas ystävä :), et kait minusta kirjoita. Ja jos kirjoitat .., ei minua harmita, ihmettelen vaan, varmaan moni muukin täällä! Jatka vaan, ole hyvä. Miten olisi sielunkumppanista runo tai syvästä rakkaudesta yli aikojen. Kiitän jo etukäteen.
Rakkaudestahan nämä runoni kertovat...vaan eivät omastani....ihmettelyä mahtuu maailmaan monenmoista,
joten mitäs siitä, ihmettele rauhassa, pieni ihmettely päivässä pitää aivot virkeänä....tai väännäppä runo, niin ei tarvitse muiden runoja ihmetellä....
runoilija sinä,
täällä on vain, lukija minä.
en runoja väännä, en tekstejä käännä,
en kykene moiseen.
Älä siis suutu sinä,
kirjoita lisää, toivoo minä.
Hengitä ilmaan rakkauden sävel,
joka mieltäsi soittaa,
lailla keväisen käen!
mielummin minä runoilisinkin kuin täällä mieltäni osoittaisin, mutta kenenkään ei mielestäni tarvitse sietää sellaista ilkeilyä, mitä täällä joskus saa osakseen....pitääkö kenenkään runoja lukea, jos niistä menee herne nenään...
kahlitse kielesi.
Anna muiden suuta soittaa,
ne vain kärsivällisyyttäsi koittaa.
Lausu runo aikamoinen,
että jää toiseks jokatoinen.
Kannustan näin minä sua,
älä anna tollojen luovuuteen sotkeutua!
Kiitos!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
luovutan ja hyvää yötä toivotan.
Rauhoittuu nyt kaikki väki,
kännissä kuin ..käki?
Runoilija sinä jatka,.....
joskus muulloin......
unten maille
on nyt mun matka.
Älä sanoissa kompuroi,
ne puukon lailla viiltää voi.
Vaimos luokse nyt jo mee,
ennenkuin runot himmenee!
mukava hyvänyön toivotus, öitä myöskin sinne.
Ennen, kuin lähdet raatoja keräämään, että olet paras nauruterapeuttini pitkään aikaan ja ...että suurella vaivalla tehty hyvä pohjatyö vaatii arvoisensa lopetuksen ja ...että en malttanut olla käyttämättä mustaa riskilläkin ..sori jos se oli sinulle liikaa.
Käyn varmasti jatkossakin lukemassa juttujasi, aina kun ehdin ja kaipaan sielulleni voitelua, mutta näin pitkään sessioon tuskin enää ehdin.
Iloa ja riemua elämääsi ... törmäillään
"isä tahtoi rikasta, äiti toivoi rakasta, minä yksin komiaa kaikista parasta..."
Naapurintyttö