Tuli mieleen tosta Eddingse klise jutusta kysyy teiltä, et mitkä on teidän mielestä kliseitä?
1.Mitkä niistä tympivät?
2.Onko jotku niist tarpeellisii?
3.Mikä on toistuvin klise fantasiassa?
Siitä sitte vastailkaa mielipidettänne... :D
1.Mitkä niistä tympivät?
2.Onko jotku niist tarpeellisii?
3.Mikä on toistuvin klise fantasiassa?
Siitä sitte vastailkaa mielipidettänne... :D
Vastaukset 10
Vanhimmat
Niistä tympivistä en tiedä mutta tarpeellinen lienee ainakin Hyvän ja Pahan taistelu... kuvitelkaa nyt kirjaa jossa ei tapahdu mitään...se taitaa olla myös toistuvin:)
... hyvä ja paha ovat niin helposti tunnistettavia, että älyllisyys kärsii. Tämä tosin ei E:n tuotannossa ole niin räikeää kuin jossain muualla.
muutkin kirjailijat osaa sekoittaa hyvän ja pahan aika lahjakkaasti...Tai tehdä niin että pahan tietää kyllä pahaksi mutta..;)
Esimerkiksi kirjat jotka kertoo Tyhjiön Lordista (en valitettavasti muista nimiä) kannattaa lukea koska suunnilleen puolet on kirjoitettu pahan näkökulmasta...
Tyhjiön Lordi on Margaret Weisin ja Tracy Hicmain
"kaikkuden Kivi" sarjassa.
No, niitähän löytyy netistä oikein luetteloita hakusanalla "fantasy cliches"...
Mutta mikäli kolmas kotimainen ei skulaa, tässä pari:
1) orpopoika, jolla on mystinen menneisyys ja/tai jonka vanhemmat eivät olekaan oikeat vanhemmat...
2) päähenkilölle selviää olevansa "valittu", jonka tehtävä on pelastaa maailma/kuningaskunta/naapurin koira... (bonuspisteitä erityistuntomerkeistä, kuten syntymämerkit, kummallisen väriset silmät, tukassa valkoinen raita jne.)
3) erilaisista kliseistä -anteeksi ARKKITYYPEISTÄ koottu porukka (orpo päähenkilö, turkiskalsareihin pukeutuva kirvesbarbaari, kokkauskyvytön kiintiönaissoturi, hapan kääpiö, kahden rodun välillä ahdistuva puolihaltia tai puolimikäikinä, ainakin näennäisesti hajamielinen velho...)
4) mystinen esine (sormus, miekka, kivenpalanen), joka voi väärissä käsissä tuhota maailman/kuningaskunnan/naapurin koiran...
5) kli--arkkityyppiporukalle annettu tehtävä etsiä kyseinen mystinen esine...
6) wanha wiisas, joka antaa kryptisiä vihjeitä tehtävään tai kohtaloon liittyen, mutta ei omista mystisistä syistään ikinä kerro mitään heti käyttökelpoista...
7) laivoja käytetään vain kalastukseen tai merirosvoukseen...
8) sankari/päähenkilö rakastuu saavuttamattomaan naiseen, jonka sitten lopussa saa...
9) joka ainoassa porukassa oleva koominen hahmo, joutuu aina pulaan, yleensä noin metrin pituinen tai karvainen (voidaan yhdistää)...
10) hyvät ovat aina hyviä ja voidaan tunnistaa hyviksi ulkonäöltään (tyyliin nätit haltiat), pahat ovat aina pahoja ja voidaan tunnistaa ulkonäöltään (tyyliin rumat örkit)...
Eikä unohdeta tärkeintä: Paha Lordi/Pimeän Herra/Häijy Valtias pukeutuu AINA mustaan. (Etsikää Evil Overlord-lista, mikäli haluatte tietää lisää.)
Aikas kärkeviä huomioita!
On tullut vastaan ainakin Eddingsillä.
Ihan kätevä lista sitäkin varten, että voi sitten yrittää välttää kun/jos kirjoittelee itse.
Kun lukee jonkun kirjailijan kirjoja
peräkkäin niin kolmannen jälkeen tietää mitä
tapahtuu tai sanotaan seuraavaksi.
Tai kun otat neljännen kirjan käteen tiedät päähenkilöstä minkälainen lemmikki sillä on ja mitä se siitä ajattelee, eli näkee että kirjailijat ei luo uutta vaan toistaa itseään.
Esim kun Dean R. Koontz seuraava kirja julkaistaan:
Niin siinä päähenkilöllä on viisas koira (kultainen noutaja tms)
Se koira pelastaa päähenkilöitä pahiksilta tms..
Pahikset osaa vaikuttaa tai manipuloida ajatuksia.
Jos pahikset on alianeita niin ne ei tule kaukaa vaan rinnakkaisesta ulottuvuudesta ja näitä ulottuvuuksia on sitten monta rinnakkain ja päällekkäin.
Päähenkilö joutuu heti alussa johonkin pulaan tai onnettomuuteen jossa se saa jotain outoja kykyjä tai taitoja.
Osa viranomaisista on pahojen puolella.
oli S1masuun listassa aika pitkälti =)
Jännä juttu tosin on,että on ihan tiedettyä,että fantasia on klisee niin miksi se on niin suosittua. Aika monet haukkuu kirjoja mutta silti lukevat?!
Miusta esim. DL-kirjojen Raistlin on ihana poikkeus pahiksena joka ei aina olekaan paha (vaikka pukeutuukin mustaan ;)
Ja ei kaikki pahikset ole rumia esim. pahat ihmiset ja onhan mustia haltioita...
Fantasiassa hyvä ja paha on aika äärimmäistetty,
mitään väliltä ei oikein ole eli joko olet hyvä tai sitten paha...Eddingsin kirjojen ärsyttävin piirre on se,että sankarilla on yli-omatunto esim. Belgarion ja yleisesti fantasian ärsyttävimpiin asioihin kuuluu se,että naiset on joko mielettömän ärsyttäviä olevinaan kaikentietäviä joka asiaan sekaantuvia nirppanokkia tai sitten naisia ei ole...
Palkinnon antaisin tod. näk. kuitenkin Robert Jordanille ärsyttävimmistä naishahmoista kuvittelisi,että joku yltiö feministi kirjoittaisi tuollaisia naishahmoja...
Toistuvin klisee on tietysti se,että vaikka kaikki onkin helvetin vaikeaa niin aina (tosin poikkeus vahvistaa säännön) kaikki onnistuu,vastoinkäymiset vie voittoon ja kaikki käy hyvin...mutta sen takia me kaiketi luetaankin fantasiaa on hauskaa,että edes jossakin kaikki käy hyvin oikeassa elämässä niin ei kauhean usein käy...
...yhtä hyvin voisi kysyä, miksi ihmiset syövät hampurilaisia. Jokainen meistä haluaa ainakin joskus jotain tuttua ja turvallista, jotain sellaista josta taatusti tietää, mitä se on. Minäkin (vaikka en Eddingsistä tykkääkään). On vain muistettava pitää muutakin "ruokavaliollaan", muuten voi tulla ruoansulatushäiriöitä kun suoli laiskistuu ;) ... Sama koskee aivoja...
Ja muistakaa, että ne, mitä nykyään pidetään kliseinä, eivät olleet kliseitä ennen Tolkienia. J. R. R.-setä vain teki hommat niin hyvin, että sai heti peräänsä lauman kopioijia. Toiset käyttävät samoja aineksia paremmin, toiset huonommin. Vaatikaa laatua :D !
...Hyvää hamppari logiikkaa... :D Onhan se ihan hyvä lukee joskus samoilta pohjilta tehtyjä kirjoja, mutta jos on liikaa nii sillon hampparit pyssäyttää sydämmen ja kuolee.... :D