Pentuni tapasi eilen yhden äärimmäisen villin pennun,melkein puolet pienempi,mutta selvästi johtajatyyppiä. Pentuni juoksi kokoajan karkuun,välillä kyllä yritti pistää hanttiin,etukäpälillä potki pennun kasvoja,tms. Mutta ei siitä mitään tullut. Kuitenkin pentuni oli utelias ihan alusta loppuun saakka tähän toiseen pentuun,uskalsi tulla lähelle haistelemaan kun toisesta pennusta pidettiin kiinni ja se oli sylissä,niin tuli ihan haistelemaan sitä... Mutta nyt kysynkin,että tuliko pennulle traumoja että ei enää uskaltais tavata muita koirii? Unohtaako pennut helposti? Maanantaina olisi tarkoitus lähteä agilitykisoihin,jossa pentu tapaisi vanhempia koiria,jotka ois rauhallisempii. Hyvä idea? Luonteeltaan pentuni on arka,mutta rakastaa vieraita ihmisiä. Ja iältään 3 kuukautta.
ja koiranomistajat,antaisitteko jonkun vieraan rokotetun pennun tulla haistelemaan koiraanne,jos kysyis lupaa? kuinka haluisitte että teiltä kysyis lupaa?
ja koiranomistajat,antaisitteko jonkun vieraan rokotetun pennun tulla haistelemaan koiraanne,jos kysyis lupaa? kuinka haluisitte että teiltä kysyis lupaa?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miten pystyis parantaa pennun itsetuntoo tässä asiassa ettei sen tarvis pelätä toisii koirii?? Tavata muita,rauhallisempii koirii/pentui,vai?
mulla on sellanen idis,sä voisit laittaa sun pennun jonku tutun koiran läheisyyteen, ja annat olla siinä vähän aikaa... pikku hiljaa pidennät aikaa ja katsot miten pentu alkaa suhtautua muihin koiriin....
Tuskinpa siitä traumoja tuli, kun kerta uskalsi niinkin loppuun saakka ottaa kontaktia. Jos toinen pentu oli pienempi, pentusi koki pystyvänsä puolustautumaan. Aralle pennulle on hyvästä, että se tapaa rauhallisia koiria, koiria, jotka eivät pelota sitä. Toisten koirien tapaaminen ylipäätään on hirmuisen tärkeää.
Eivät pennut unohda helposti. Varsinkin traumaattiset kokemukset voivat jäädä iäksi sen mieleen.
Agilitykisojen seuraaminen on ihan hyvä juttu. Pidä huuoli, että pentuisi kokee olevansa turvassa koko ajan. Vaikka sitten jalkojesi juuressa.
Voit kysyä; voivatko pennut tutustua? Oma koirani on rokotettu.
Yhdyn edelliseen siinä, että kontaktit muihin koiriin ovat pennun tulevaisuudelle erittäin tärkeitä. Toinen koiristani, nuorena aikuisena meille tullut, ei ollut juurikaan tavannut muita koiria ennen meille tuloaan. Tästä johtuen muiden koirien tapaaminen edelleenkin tuottaa joskus ongelmia. Koira ei selvästikään ymmärrä tarpeeksi "koirakieltä". Tulee kyllä loistavasti toimeen toisen koiramme kanssa, ovat aivan erottamattomat! Mutta joskus se tulee täysin väärin ymmärretyksi vieraiden koirien kanssa, tai päinvastoin. Eli pointti tässä oli se, että todellakin kannattaa tutustuttaa pentu muihin koiriin ajoissa!
.. kun koirani temmelsi toisen koiran kanssa. Leikki voi näyttää tosi rajulta. Koirani käytöksestä huomaa alistuuko vai alistaako se.
Minulta ainakin voi kysyä saako toinen koira tutustua.
Traumoja voi tulla sellaisessa tilanteessa, jos joku koira hyökkää koirasi kimppuun ja puree sitä kipeästi. Usein koira pelkää sen jälkeen ko. koiran näköisiä koiria.
Tuskimpa tuollaisesta ihan normaalista tilanteesta koirallesi traumoja jää. Koirasihan uskalsi otta kontaktia kaveriin, ja ne olivat tavallaan samanvertaisia, koska molemmat pentuja. Toiset vaan ovat villimpiä kuin toiset, ihan kuin ihmisetkin. Joskus kyllä on totinen paikka, kun joku luonnevikainen aikuinen koira hyökkää avuttoman pennun kimppuun. Meillä kävi juuri näin.
Mäyräkoiran pentu oli juuri tullut meille, eli ihan pikkuinen vasta. Lenkillä tuli vastaan lyhytkarvainan mäyräkoirauros, joka täysin varoittamatta kävi vain pennun päälle kauhealla rähinällä (omistaja sanoi jälkeenpäin, että oli tapahtunut muulloinkin, eli luonnevika)! Pentu säikähti aivan shokkiin ja puri kaikkea, mikä sillähetkellä osui kohdalle, mukaanlukina avuksi tarjottua kättäni. Sille jäin pitkäksi aikaa pelko muita koiria kohtaan - tottakai, koska kokemus oli tuollainen.
Onneksi kaverillani on kaksi saksanpaimenkoiraa, jotka ovat aivan "idioottivarmoja" pennunkin kanssa. Menimme sinne kylään ja aikansa sohvan alta kurkisteltuaan pentumme uskaltautui lähemmäksi ja loppuillasta roikkui jo hännissä kiinni hampaineen =).
Aina se on varovaisempi edelleenkin pienten koirien kanssa, mutta saksanpaimenkoirat ovat sen mielestä aina kivoja, koska yhdistää ne ilmeisesti näihin "hoitotäteihin".
Etsi siis positiivisia kohtaamisia, ja tärkeää pennulle olisi saada kontakteja mahdollisimman paljon. Muista myös, että se ottaa hirveästi mallia ja tukea sinusta. Jos itse arkailet, siitäkin tulee arka. Jos rohkaiset sitä, senkin on helpompi rohkaistua. Suosittelen pentukursseja, joilla voi tavata samanikäisiä kavereita ja mukana on vielä ohjaaja, joka osaa tarvittaessa antaa neuvoa. Koiraihmiset ovat keskenään yleensä hyvin sosiaalisia, eli tarvitsee lenkillä vain kysyä, saako tervehtiä. Meidän jokaisen pitäsi myös tuntea koiramme niin hyvin, että osaamme ennkoida, miten se oma suhtautuu pentuun, ja toimia sen mukaisesti.