Päivän viimeiset säteet
-yö laskeutuu Lappiin
Pitkä on kaamoksen valta
hämyä päivän, pimeyttä yön
Hankien hohde taistelee vastaan,
lailla pienten tähtösten tuikkeen
Vastaan pimeyttä, vastaan kaamosta
Kuu-ukonkin nauru on kelmeää
---- ---- ----
Mielen täyttää apeus, ikävä
- niin ikävä
Kylmyys ympärillä, ystävä kaukana
- niin kaukana
Lämmin syli, kaipuuni kohde
päivieni hohde, öitteni valo
Ilo iltojeni, aamujeni aurinko
lämpimien tunteiden vuolas virta
----- ---- ----
Tule, kiiruhda luokseni
ennen kuin tähdet sammuu
Tule tuulen henkäyksen lailla
hellästi poskiani hyväillen
Tuoksuna keväästä, kesästä
päivänsäteiden lailla, valaise
Näytä tieni, kesän valoon
- sielujen harmoniaan
-yö laskeutuu Lappiin
Pitkä on kaamoksen valta
hämyä päivän, pimeyttä yön
Hankien hohde taistelee vastaan,
lailla pienten tähtösten tuikkeen
Vastaan pimeyttä, vastaan kaamosta
Kuu-ukonkin nauru on kelmeää
---- ---- ----
Mielen täyttää apeus, ikävä
- niin ikävä
Kylmyys ympärillä, ystävä kaukana
- niin kaukana
Lämmin syli, kaipuuni kohde
päivieni hohde, öitteni valo
Ilo iltojeni, aamujeni aurinko
lämpimien tunteiden vuolas virta
----- ---- ----
Tule, kiiruhda luokseni
ennen kuin tähdet sammuu
Tule tuulen henkäyksen lailla
hellästi poskiani hyväillen
Tuoksuna keväästä, kesästä
päivänsäteiden lailla, valaise
Näytä tieni, kesän valoon
- sielujen harmoniaan
Vastaukset 4
Vanhimmat
ja kaunis oli runosi. Kaipuun ja kaamoksen nidoit hyvin yhteen. Hyvää Sunnuntaita Sinulle.
Tämä runo kosketti minua, kaipuu, pimeys, ja sitten toive saapumisestaan tuoden valon takaisin
kesän lailla elämääsi
Lapin lumo, kaamoksen tulo
päivä hämyinen, yö tumman sävyinen
kaunis, rauhallinen, jää aika taakse kiireinen
Kuusilla lumipuvut, tähtien tuikkeet luo unikuvat
talvi tulla saa, tonttukin ikkunasta kurkistaa
ei murhe mieltä paina, ollaan iloisia aina
Pakkanen hellittää, jään kylmän taakseen jättää
Kesä valloittava koittaa, suloinen aurinko taas paistaa
lämmön sulle kantaa, tahdon auringonlailla antaa
Syliin lämpimään pää painuu
ajatus lepää, mieli rauhoittuu
Poskea silittäen, hiuksia suudellen
hellyyttä tuntien, hetken kauneuden
Kaipuun kuka maljakossa odottaa
koska rakkaalleen voi sen ojentaa
Kaipuutaan rinnassaan kantaa
etsien kenelle sen antaa
Miten rakkauden tulkitsee, miten kokee
miten sen soveltaa, miten sen toteuttaa
Kaunis oli runosi, ihanasti kirjoitettu, kiitos eerikka!
Kiitoksia Teille kaikille kannustavasta "palautteesta".
Kaikille yhdessä ja jokaiselle erikseen!
Kaamos kaikkineen on elämisen arvoinen.
Olipa se sitten luonnossa olevaa vuodenaikaan liittyvä tai sitten ihmisen sisäinen "olotila"
=)