Miten jaetaan.
Kaksi leskeä meni naimisiin runsaat 20 vuotta sitten.
Kummallakin oli omat talot ja omaisuutta.
Nainen oli kaksikertaa varakkaampi, kuin hänen uusi miehensä.
Naimisiin mentyään he tekivät keskinäisen sopimuksen, jossa määriteltiin
vanhuuden vara siten, että jäljelle jääneellä on asumis ja omaisuuden käyttöoikeus toistensa omaisuuteen elämänsä loppuun asti.
Näkisinkin, että tällainen sopimus on tarpeeton, koska leskellä on tuo oikeus muutenkin.
Nyt nainen kuoli ja hänen puolen sukulaiset oli teettäneet hänellä viimeisillä elinviikoillaan testamentin, jossa aviomies jätettiin osattomaksi
ja edunsaajina oli vaimon siskon pojat.
Aiempi vanhuudenvara sopimus on kadonnut,varastettu, hävitetty, eikä siitä ole edes oikeaksitodistettua jäljennöstä.
Onko tilanne nyt näin, että leskellä on molempien omaisuuteen täysi oikeus ilman mitään erillisiä sopimuksia ja kuolinvuoteella tehdyllä testamentilla ei voi jakaa sivullisille avioipulisoiden yhteistä omaisuutta.
Minä sivullisena näkisin, että 20 vuoden naimisissa olon aikana on omaisuus muuttunut yhteiseksi, eli ei olisi erikseen miehen omaisuutta ja vaimon omaisuutta.
Kaksi leskeä meni naimisiin runsaat 20 vuotta sitten.
Kummallakin oli omat talot ja omaisuutta.
Nainen oli kaksikertaa varakkaampi, kuin hänen uusi miehensä.
Naimisiin mentyään he tekivät keskinäisen sopimuksen, jossa määriteltiin
vanhuuden vara siten, että jäljelle jääneellä on asumis ja omaisuuden käyttöoikeus toistensa omaisuuteen elämänsä loppuun asti.
Näkisinkin, että tällainen sopimus on tarpeeton, koska leskellä on tuo oikeus muutenkin.
Nyt nainen kuoli ja hänen puolen sukulaiset oli teettäneet hänellä viimeisillä elinviikoillaan testamentin, jossa aviomies jätettiin osattomaksi
ja edunsaajina oli vaimon siskon pojat.
Aiempi vanhuudenvara sopimus on kadonnut,varastettu, hävitetty, eikä siitä ole edes oikeaksitodistettua jäljennöstä.
Onko tilanne nyt näin, että leskellä on molempien omaisuuteen täysi oikeus ilman mitään erillisiä sopimuksia ja kuolinvuoteella tehdyllä testamentilla ei voi jakaa sivullisille avioipulisoiden yhteistä omaisuutta.
Minä sivullisena näkisin, että 20 vuoden naimisissa olon aikana on omaisuus muuttunut yhteiseksi, eli ei olisi erikseen miehen omaisuutta ja vaimon omaisuutta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
//Minä sivullisena näkisin, että 20 vuoden naimisissa olon aikana on omaisuus muuttunut yhteiseksi, eli ei olisi erikseen miehen omaisuutta ja vaimon omaisuutta.//
Ei omaisuus ole miksikään muuttunut. On vaimon omaisuutta, miehen omaisuutta ja yhteistä omaisuutta. Yhteistä on se, mikä on yhteisesti molempien nimiin hankittu. Jos jotain esinettä ei voida osoittaa toisen omistamaksi, se katsotaan yhteiseksi (osuudet 50/50).
Varakkaamman puolison kuoltua toimitetaan ensin omaisuuden ositus, missä varat tasataan: leski saa vaimovainajansa varoista tasinkoa niin paljon, että kumpaisenkin omaisuus tämän jälkeen on yhtä suuri.
Sitä omaisuutta, mikä osituksen jälkeen jää vainajan kuolinpesään (= vainajan jäämistö), koskee vainajan testamentti. Ilman testamenttia eloon jäänyt puoliso olisi tuon jäämistön perinyt. Nyt jäämistöomaisuus siirtyy perintönä testamentinsaajille. Leskellä ei ole siihen lakiosaoikeutta (kuten rintaperillisillä olisi ollut).
Leskellä on yhteiseen asuntoon ja siinä olevaan tavanmukaiseen asuntoirtaimistoon (huom! ei muuhun omaisuuteen) kysyjän mainitsema elinaikainen hallintaoikeus. Tämä kuitenkin sillä edellytyksellä, ettei lesken omaan varallisuuteen sisälly hänen kodikseen sopivaa asuntoa. Lesken mainittu hallintaoikeus menee testamentinsaajien oikeuden edelle.
Kuolinvuoteellakin tehty testamentti voi olla täysin pätevä. Jos leski katsoo, että testamentti ei ole pätevä, hänen tulee nostaa moitekanne kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu hänen tiedokseen antamalla hänelle siitä oikeaksi todistettu jäljennös. Testamentin moiteperusteet on esitetty PK 13 luvun 1 §:ssä.