uudistamiskypsä

Metsikkö suositellaan uudistettavaksi, kun se puuston järeyden tai iän perusteella on uudistuskypsä (kumpi vain ehdoista ensiksi täyttyy). Uudistuskypsässä metsässä puun kasvu on hidastunut niin paljon, että taloudelliselta kannalta se on edullisempi uudistaa kuin jatkaa kasvatusta. Ikääntynyt puusto alkaa myös rappeutua, esim. kuusikko tai koivikko alkaa vähitellen lahota ja taloudelliset menetykset kasvavat suuremmiksi kuin jatketusta kasvatuksesta saatu hyöty. Jos kasvatuksen näkökohdat ovat muut kuin taloudelliset, silloin uudistaminen ns. 'katsojan silmässä' eikä sellaista määrettä voi välttämättä edes esittää kuin uudistuskypsyys: metsää kun ei ole pakko uudistaa lainkaan. Jos uudistetaan, seuraa myös vastuu uuden metsän kasvuun saattamisesta.

Viljavammalla kasvupaikalla puustoa kannattaa tietysti kasvattaa mahdollisimman järeäksi (puiden kunto huomioiden). Toisaalta metsikkö voidaan huonon kasvun tai heikon tuoton vuoksi uudistaa aiemminkin kuin virallisten uudistuskypsyyden rajojen mukaan. Uudistamiselle täytyy tällöin kuitenkin olla hyvät perusteet.

Uudistamiskypsyyden tunnusmerkit vaihtelevat eri osissa maata. Tapion taulukoiden mukaan mänty voidaan uudistaa Etelä-Suomessa tuoreella kankaalla, kun puuston keskiläpimitta on 29-31 cm tai ikää 80-90 v., ja Pohjois-Suomessa 27-29 cm keskiläpimitassa tai 90-100 v. iässä. Kuivahkolla tai kuivalla kankaalla läpimittavaatimukset alenevat, mutta ikäraja nousee. Rauduskoivulla ja kuusella vastaavat rajat ovat tuoreella kankaalla 26-28 cm tai ikää 70-80 v (koivu)/ 90-100 v. (kuusi).

Tarkemmat tiedot eri puulajien ja kasvupaikkojen osalta saat Tapion taulukoista.