Moi, mä oon nyt seurustellu muutaman kuukauden ja juttu on ihan vakava. Olin ihan hiljattain Hercussa ja huomasin todella useita "surullisia" sinkku miehiä jotka vikosta viikkoon epätoivoisena etsii seuraa...
Mulle tuli semmonen olo että mä ainakin haluun tulevaisuuden jonku yhden rakkaan kanssa. Onko se mahdollista? Käyke sellaista paljon että vietetään loppu elämä yhdessä (homo suhteissa)?
Joo, mut sitten ku tähän tulee jotain typerii kommentteja... älkää vaivautuko vastaamaan siihen (t:star) =)
Mulle tuli semmonen olo että mä ainakin haluun tulevaisuuden jonku yhden rakkaan kanssa. Onko se mahdollista? Käyke sellaista paljon että vietetään loppu elämä yhdessä (homo suhteissa)?
Joo, mut sitten ku tähän tulee jotain typerii kommentteja... älkää vaivautuko vastaamaan siihen (t:star) =)
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen ite seurustellu vasta 4kk mutta juttu on tosi vakava ja olen onneni kukkuloilla. Olen tavannu pareja (siis ihan kaverin kautta, en siis seksin merkeis), jotka on olleet yhdessä jopa reilu kymmenen vuotta), että jos tarpeeksi fiksun ihmisen löytää niin eiköhän pitempiaikainen suhdekki ole mahdollinen :-). Tsemppiä sulle vaan jutussa ja hyvää "kesän" jatkoa.
Hei! Pitkä parisuhde on mahdollinen. Itse olen ollut yhdessä poikaystäväni kanssa kohta lähes neljä vuotta. Parisuhteen pitkän iän salaisuus:
1)keskustelu
2)rehellisyys
3)toisen kunnioittaminen ihmisenä
Näillä pääsee jo pitkälle! Sinulle ja poikaystävällesi toivotan kaikkea hyvää tulevaa syksyä ajatellen. Yksin on ikävä olla!
Terveisin, Thomas :)
Itsekin olen seurustellut nyt reilu kolme vuotta. Thomasin neuvot ovat mielestäni mitä parhaat, mutta erään kohdan vielä lisäisin: Pitäkää yhdessä hauskaa ja nauttikaa toisistanne. Mikään ei ole parantavampaa kuin yhteinen nauru ja ilo.
Jos olette rehellisiä toisianne kohtaan ja ettekä liian mustasukkaisia niin kyllä suhde kestää. Alussa kyllä tietenkin on vaikeaa,mutta suurella joustavuudella ja rakkaudella kenties pääsette yhtä pitkälle kuin minä kaverini kanssa.(26v.)Se tunne vain syvenee vuosien myötä.Ne kriittiset vuodet tuntuvat tulevan joka seitsemäs vuosi.On sellaisiakin ihmisiä joille jopa kuukausi on pitkä aika , mutta niinhän se on tavallisempien parien suhteen.Ei meitä erota muista mikään muu kuin se, että satumme olemaan samaa sukupuolta.Se normaali perhe-elämäkin on ihan prikulleen samanlaista.
"Se normaali perhe-elämäkin on ihan prikulleen samanlaista."
Vai NORMAALI PERHE-ELÄMÄ!!!
No huh huh!!!
Sairaita mielikuvia vai ? Minä tietenkin tarkoitin jokapäiväistä perhe-elämää.Enkä mitään muuta.Töihin-kotiin-syömään-TV-nukkumaan-ylös-töihin -kotiin-jne,jne.
Kuten kirjoitin, aino ero on, että olemme samaa sukupuolta.Kerrostalossa jossa asumme , on viisi samankaltaista pariskuntaa.Miehiä, ja naisia.Että emme ole kovinkaan harvinaisia.
Takerruin tekstisi viimeiseen lauseeseen: "Yksin on ikävä olla". Olen yksin, enkä haluakaan sitoutua. Tykkään tästä elämäntavasta ainakin tällä hetkellä, enkä vaihtaisi sitä vakisuhteeseen.
Yksi tykkää yhdestä tavasta, toinen toisesta. Arvostan tosiaan niitä, jotka ovat synkkaavassa vakituisessa parisuhteessa. Se on jokaisen oma halu ja valinta.
Elin toistakymmentä vuotta etsien, kokeillen, nauttienkin. Välillä olin pitkiä aikoja aivan yksinkin (selibaatissa). Seurustelusuhteeni kestivät maksimissaan puoli vuotta.
Olin tyytyväinen elämääni tuolloin, mutta nyt - 11 vuoden suhteen jälkeen - olen vieläkin onnellisempi. Pysyvä ihmissuhde tuo turvaa ja henkistä rauhaa. Lohduttaja ja tukija löytyy viereltä aina kun sellaista tarvitsee.
Pitkä parisuhde ei ole itsestäänselvyys, vaan sen eteen täytyy tehdä työtä. Pitää luottaa toiseen ja antaa toiselle elintilaa. On tärkeää keskustella, joustaa ja kuunnella. Kestävää ihmissuhdetta ei synny ilman aitoa välittämistä ja kykyä empatiaan.
Olen siis elänyt yksitoista vuotta mieheni kanssa ja olemme aivan tavallinen suomalainen pariskunta. Eroamme aivan tavallisista suomalaisista heteropariskunnista vain siinä, että satumme olemaan samaa sukupuolta.
itse olen ollut vasta 11 vuotta yhteen putkeen saman miehen kanssa. että silleen