Ruotsinkieliset ruotsinsuomalaiset
pitää myös hyväksyä vähemmistöön”?
Perustuslakivaliokunta nostaa vähemmistölakiarviossaan esille ruotsinkielisten ruotsinsuomalaisten syrjimisen. Näin toteaa kansanpuolueen Martin Andreasson. Kansanpuolue huomioi tänä vuonna myös vähemmistöaloitteessaan Ruotsissa asuvien suomenruotsalaisten tilanteen.
Ruotsinkieliset vähemmistöloukussa
Joulukuussa 1999 hyväksytyn vähemmistölain muotoilu, jonka mukaan kansalliseen vähemmistöön kuuluvaksi lasketaan sverigefinne, eli suomenkielinen ruotsinsuomalainen, halutaan siis muuttaa niin että myös ruotsinkieliset kuuluvat vähemmistöön. Sverigefinne -sana korvattaisiin sverigefinländare -sanalla, jolloin myös suomea taitamattomat ruotsinsuomalaiset ja Ruotsissa asuvat suomenruotsalaiset laskettaisiin vähemmistöön. Viiden pienemmän puolueen tukiessa Ruotsin suomenruotsalaisten vaatimuksia asia ei ole edennyt, koska kaksi suurinta puoluetta, sosiaalidemokraatit ja moderaatit, eivät ole idealle lämmenneet.
Ruotsin suomenruotsalaiset jäivät keväällä kahden viraston väliseen loukkuun, kun Suomenruotsalaisten keskusliitto Ruotsissa FRIS:iltä evättiin toimintatuki integraatiovirastolta, koska suomenruotsalaisia ei lasketa maahanmuuttajiksi mutta eivät myöskään ole vähemmistö.
Perustuslakivaliokunta on toistaiseksi puuttunut kysymykseen selvittämällä vähemmistölain seurauksia. Puutteita ja korjattavaa on edelleen, sanoo Martin Andreasson.
Perustuslakivaliokunnassa keskustapuoluetta edustava Kerstin Lundgren pitää myös Ruotsin suomenruotsalaisten asiaa tärkeänä tekijänä kun perustuslakivaliokunta nyt arvioi Ruotsin vähemmistöpolitiikkaa.
Toistaiseksi Martin Andreasson kehottaa järjestöjä ja yksityishenkilöitä jatkamaan keskustelua valtiopäiväedustajien kanssa. Henkilökohtaiset kokemukset kasvattavat myös ymmärrystä.
>>Vieköhän ne meitin viimoset vähemmistörahat, kun pithää jakkaa niitä ruottinkielisten kanssa???
pitää myös hyväksyä vähemmistöön”?
Perustuslakivaliokunta nostaa vähemmistölakiarviossaan esille ruotsinkielisten ruotsinsuomalaisten syrjimisen. Näin toteaa kansanpuolueen Martin Andreasson. Kansanpuolue huomioi tänä vuonna myös vähemmistöaloitteessaan Ruotsissa asuvien suomenruotsalaisten tilanteen.
Ruotsinkieliset vähemmistöloukussa
Joulukuussa 1999 hyväksytyn vähemmistölain muotoilu, jonka mukaan kansalliseen vähemmistöön kuuluvaksi lasketaan sverigefinne, eli suomenkielinen ruotsinsuomalainen, halutaan siis muuttaa niin että myös ruotsinkieliset kuuluvat vähemmistöön. Sverigefinne -sana korvattaisiin sverigefinländare -sanalla, jolloin myös suomea taitamattomat ruotsinsuomalaiset ja Ruotsissa asuvat suomenruotsalaiset laskettaisiin vähemmistöön. Viiden pienemmän puolueen tukiessa Ruotsin suomenruotsalaisten vaatimuksia asia ei ole edennyt, koska kaksi suurinta puoluetta, sosiaalidemokraatit ja moderaatit, eivät ole idealle lämmenneet.
Ruotsin suomenruotsalaiset jäivät keväällä kahden viraston väliseen loukkuun, kun Suomenruotsalaisten keskusliitto Ruotsissa FRIS:iltä evättiin toimintatuki integraatiovirastolta, koska suomenruotsalaisia ei lasketa maahanmuuttajiksi mutta eivät myöskään ole vähemmistö.
Perustuslakivaliokunta on toistaiseksi puuttunut kysymykseen selvittämällä vähemmistölain seurauksia. Puutteita ja korjattavaa on edelleen, sanoo Martin Andreasson.
Perustuslakivaliokunnassa keskustapuoluetta edustava Kerstin Lundgren pitää myös Ruotsin suomenruotsalaisten asiaa tärkeänä tekijänä kun perustuslakivaliokunta nyt arvioi Ruotsin vähemmistöpolitiikkaa.
Toistaiseksi Martin Andreasson kehottaa järjestöjä ja yksityishenkilöitä jatkamaan keskustelua valtiopäiväedustajien kanssa. Henkilökohtaiset kokemukset kasvattavat myös ymmärrystä.
>>Vieköhän ne meitin viimoset vähemmistörahat, kun pithää jakkaa niitä ruottinkielisten kanssa???
Vastaukset 2
Vanhimmat
EI VARMASTTI VIE PÄRJÄTTÄÄN ILMAN .terveisiä ruotsista.
Heillä ei ole kotia. Pitää yrittää ymmärtää, joskin heidät pitää sopeuttaa tarvittaessa kovallakin kouralla joko Suomeen tai Ruotsiin. Ikuinen identiteetittömyys riesana.