Yleissivistys

Yleissivistys... Kaikille hyödyllistä ja ehkä myös historiallisesti kiinnostavaa matskua siis haetaan.

Ensimmäisenä tuli mieleen Cervantesin Don Quijote, joka on (lähestymistavasta riippuen) ensimmäinen nykyaikainen romaani.
Ja sitten toinen aika vahvalla oleva on Boccaccion Decamerone. Se taas on novellikokoelman perikuva ja muutenkin erään novellityypin "perusta".
Kafka taasen on tyypillinen esimerkki modernista kerronnasta, vaikkapa Oikeusjuttu.
Siitä välistä sitten Tolstoita / Dostojevskia. Tuleepahan Venäjä mukaan kaanoniin ja yksi kirjallinen aikakausi, nimittäin realismi.

Tässä nyt on EUROOPPALAISESTA näkökulmasta. Tämä nyt on aika traditionaalinen asetelma ja valikoima, mutta eikös sitä tässä haettukin.

Albert Camus, Sivullinen. Kirkas, selkeä, älykäs ja musta kirja, jonka lukee päivässä ja joka ravistelee vielä vuosienkin kuluttua. Tämän voi lukea noin kymmenen vuoden välein uudelleen, jos kestää.

Eeva-Liisa Manner, Kuolleet vedet. Melankolisia, syksyisen tummia runoja luettavaksi ekokatastrofia odotellessa.

Christer Kihlman, Kallis prinssi. Röyhkeä ja sekopäinen romaani Suomen historiasta ja oudon takinkääntäjän menestyksellisestä elämästä.

Christa Wolf, Medeia. Antiikin myytin huikea uudelleentulkinta. Kuka olikaan lapsenmurhaaja?

Erno Paasilinna, Rohkeus. Arndt Pekurisen elämä ja teloitus (ilman oikeudenkäyntiä jatkosodan viimeisinä päivinä). Suomen tunnetuimman toisinajattelijan tosi ja kamala tarina. Suomen historia sivistysvaltiona on lyhyempi kuin haluaisimme muistaa.

jos siis ollaan realisteja. taskukirjat ovat se aikalaisia yhdistävä tekijä, josta jokatoinen suomalainen ammentaa tietoa päivittäiseen elämäänsä.