Jos yksikin tähti tuikkii masennuksen taivaalla, se on sen merkki, että niitä voi tulla lisää. Jos nukkuu paljon, niin siinäkin on mahdollista suorittaa itseanalyysia. Tietysti paras on, jos on joku kaveri. Sen kanssa pääsee masennuksesta, jos lähtee vaikka lenkille. Moni sanoo, että ystäviä on vaikea löytää. Mene kuule valittaja pistäytymään vanhainkodissa. Siellä niitä on semmosia setiä ja tätejä, jotka arvostaa ystävää, vaikka se olis millainen.
Masennus
Hannele Huotari
3360
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niin, itse niitä tähtiä on löydettävä. Jos on "tarpeeksi" masentunut on tunteet ikäänkuin puudutettu. Ei tunne lämpöä, värejä ei rakkautta ei vihaa ei kateutta eikä myötätuntoa. Se on kun rämpisi upottavalla suolla.
ei välttämättä ole hyvä ohje masennuksesta ja yksinäisyydestä kärsivälle. Hän tarvitsee luultavasti aktiivisempaa ja henkilökohtaisempaa apua. Ei ehkä välttämättä ammattiauttajaa, vaan ystävällisen läheisen joka antaisi hetken omaa aikaansa. Yrittäisi nykäistä mukaansa liikkeelle, ottaisi ainakin yhteyttä ja antaisi toiselle tunteen, että hän on edelleenkin tärkeä, rakastettu ja tarpeellinen, että huomisessakin on jotain odottamisen arvoista.
Nykyinen markkanatalous vaatii aktiivisesti työssäkäyviltä aikaa, ja joskus läheisimmätkin unohtuvat siinä kiiressä - elleivät he enää itse jaksa olla aktiivisia. Suurin hätä voi olla hiljaisinta. Toivottavasti sellainen ei jäisi keneltäkään meistä huomaamatta.
Jos ihminen on oikeasti masentunut, siis diagnosoitavasti, niin ammattiapu on aina tarpeen. Ainakin riskien kartoittamiseksi.