Mitä mieltä porukat on. Olisiko syytä laittaa lääkärit uudelleenkoulutukseen ravitsemuslääketieteen ja luontaislääkinnän osalta. Nytkän heillä on näitä aiheita vain pari tuntia koko 6v koulutuksen aikana. On hieman noloa, että potilaat tietävät enemmän asiasta kuin lääkärit. Voisi ottaa esimerkkiä esimerkkiä Saksan ja Italian lääkärikoulutuksesta.
Lääkärit uudelleenkoulutukseen ?
tepa
934101
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 93
Vanhimmat
Eivätköhn he ole saaneet sellaisen koulutuksen, että siihen ei enää uudelleenkoulutukset paljon tehoa eikä vaikuta!
Eihän ole ollenkaan uutta, että mm. lääketehtaat ovat osaltaan huolehtineet heidän "koulutuksestaan", ja muustakin hyvästä, jo koulutuksen aikana, ja sen jälkeenkin, että taitaa olla turhaa rahan haaskausta koko homma!
Jos jotain muutosta nykyisiin käytäntöihin, koulutuksen kautta halutaan, tarvitaan uudet koulutettavat, ja nähtävästi myös kouluttajatkin!
En ole tässä muutaman vuoden aikana ollut oikeastaa missään tekemisissä lääkäfirmojen kanssa, joten väitteesi on niin väärä kuin vain olla voi.
Alkuperäiseen viestiin sen verran, että kyllä meille huomattavasti enemmän opetetaan ravitsemuksesta ja luontaistuotteista kuin pari tuntia.
Ok, ehkä enemmän kuin pari tuntia, olet kandi joten tiedät paremmin, mutta opetetaanko sinun mielestä kuitenkin tarpeeksi?
No siitä opetetaan kyllä perusteet mielestäni ihan kriittävästi. Jos sitä opetettaisiin enemmän, niin mistä se olisi pois? Kenties endokrinologiasta, kardiologiasta vai infektiotaudeista?
No kerropa sitten, miksi lääkärien ravitsemustietämys tuntuu vastaanottotyössä hupenevan vastaanottotilan tuuletussysteemeistä pihalle? Lääkettä lykätään jo pienimmästäkin diabetesoireen ilmaantumisesta tai lievästä kolesterolin noususta, kun voitaisiin puuttua esim metabolisen oireyhtymän kokonaisuuteen. Miksi lääkärit eivät halua auttaa ihmistä vaan määrätä lääkkeitä, jotka ovat haitallisempia esim maksalle kuin niistä saatavat hyödyt?
Paha sanoa, mutta veikkaisin ajanpuutetta ainakin osasyyksi. Jos on potilaan kanssa 10 minuuttia aikaa, niin ei siinä mistään ravinnosta ehdi puhua. Ajanpuutteeseen taasen on syypäitä vallan muut tahot kuin lääkärit.
No tuo 10 minuuttia koskee varmaan Terveyskeskuksen potilaita. Sairaalassa kyllä on liiennyt lähes joka käynnilla 30-60 minuuttia.
Sanoisin, että yksityisellä ei ole kiire syynä. En ole sitä ainakaan huomannut, kun käytän 90 % yksityislääkäripalveluja.
Paljon, paljon syytä on myös tässä asiakasaineistossakin. Ei tarvitse, kuin vilkaista näitä Vaihtoehtoisia keskustelupalstoja, niin saa kyllä läpileikkauksen, missä kytee tuhon pommi, suuri syntipukki. Asenteet ovat hirveän ennakkoluuloisia ja hyökkäävän vastustavia.
Lääkäreiden vastustava asenne on enimmäkseen taakse jäänyttä elämää, ainakin nuorempien lääkäreiden osalta.
25 vuotta sitten lääkäri kyllä juoksi valkotakin helmat hulmuten pakoon jättäen potilaan kesken vastaanoton, jos kävi ilmi, että potilas osallistuu elämntavoillaan ja ravitsemuksellisin keinoin omaan hoitoonsa, mutta ei enää tänäpäivänä.
Ja mikä ettei, ravintolisiä, minä ainakin olen käyttänyt niitä kauan, ja olen kertonut niistä lääkärille. Olen tavannut kyllä happamasti katsovia, mutta se on heidän häpeänsä, luen sen heidän tietotaidon tasoa laskevaksi.
Pääsääntöisesti olen saanut positiivista suhtautumista. Ehkä siitä syystä etten anna pienintäkään epäilyksen häivää, joten siihen on lääkärin aika paha lähteä rettelölimään poikkiteloin. Joku vanhempi lääkäri on yrittänyt puuttua asiaan, mutta huomannut, että hän jää heikommalle tietotaidossa, ja asia on jäänyt sikseen. Tosin en ole palannut pyydettäessäkään hänen vastaanotolleen.
Suomessa ollaan ajauduttu siihen pisteeseen, että asiakas on passiivinen, ja kuvittelee, että lääkäri tekee heidän puolestaan päätökset ja sanelee, mitä tehdä, miten jne.
Olen sitä mieltä, että parannus, ja muutos pitää lähteä täältä asiakkaan puolelta.
Haaste ja vastuu on asiakkaalla itsellään. Toisaalta Kelan purkavat korvauspäätöksetkin tulevat tukemaan vuosi vuodelta tätä linjaa että asiakkaat ottavat enemmän vastuuta itsestään ja elämäntavoistaan kun korvausperusteistä pudotetaan vuosi vuodelta enemmän lääkkeitä pois, tai toisaalta lukuja kuunnellessa, tulee tunne, ettei se sittenkään ole vaikuttanut. Toivotaan, että leikkaukset vaikuttavat.
Julkista tarkoitin, itselläni ei ole yksityisestä juuri minkäänlaista tietoa/kokemusta, joten siitä en tiedä.
Eikös ne tavalliset viat tässä "oikeassa" terveydenhoidossamme ole ne kaksi puutetetta, jotka ovat ne AIKA ja RAHA!
Kolmas meinasi vallan unohtua, sehän on se RESURSSIPULA!
Nehän on ne vakituiset puutteet mihin aina vedotaan, kun tästä terveydenhoidosta puhutaan!
Puutostauti on RAHAN-, AJAN-, ja RESURSSIEN PUUTE!
Mitä sitten EI puutu?
POTILAITA EI puutu!
Missähän mättää???
Potilasaineistossa on vika. Joka hemmetin asiassa hypätään lääkärille. Ei osata enää vastustaa ende infetktiotauteja. Pikkusen flunssasta kuumetta, jo syöksytään terkkariin.
Hemmeti soikoon, sakki on niin saamtaonta, ettei osaa vastustaa edes tavallisia infektiotauteja.
Järki käteen, ja elämäntavat arvoasteikolla uusiksi. Kaupan tarjoustuotteet roskakoriin. Herneet, mungpavut likoon, ja idätykseen. Raastinkoneet käyntiin, mehulinko ulisemaan.
Joka armas päivä vähintään 2-3 juomalasillista vihannesmehua. Joka päivä 0,5 litraa idätettyä ravintoa raasteet yms. lisäksi.
Ranskanleipää ei kuuluisi löytyä ainoastakaan kassista kaupan tiskillä. Makkaroille ei ole sijaa, ne on kaatopaikkatavaraa. Niissä on vain muutama laatu, joka jotenkuten läpäisee juuri ja juuri ravinnoksi kelpaavan kriteerit.
Kokolihaa pakettiin, jos sitä ylipäätään tarvitsette. Siitä siivuja leivälle.
Juokaa vettä, vettä ja vettä. Sekin on liian hapanta, joten panostakaan hankkimaan kunnon laitteet, jolla saatte juomakuntoista emäksistä vettä.
Limpparit ovat suoraan sanottuna sairauden tilaus.
Kevyjuomat samoin. Tehkää mehunne itse, lingotkaa alkuperäisaineksista. Loppuu se terkkarissa hypppääminen ja valittelu.
Mustaherukkamehu arvoon arvaamattomaan.
No, pitihän se jo arvata!
POTILAISSAHAN se vika sitten on, kun ei arvaus-, eikä muistakaan keskuksista, ja niiden tutkimukseista eikä hoidosta? sairas potilas sitä apua kipuihinsa, eikä muihinkaan vaivoihinsa saa, eikä löydä!
Järjestelmä, ja hoidot ovat kyllä niin hyviä, ja suorastaan erinomaisia, kuten niitä jaksetaan mainostaa, ja muistuttaakin, mutta vika on siinä POTILAASSA, ja useinkin siellä sen "korvien välissä", kuten asia ilmaistaan, kun toistuvatkaan käynnit eivät kuitenkaan tuota mitään positiivista tulosta potilaan ongelmiin!
Aina seuraavia maksujakaan unohtamata!
Kyllä kipuihin on löydettävissä tehokkaampiakin keinoja, kuin mitä niiden terveyskeskusovien takaa voitaisiin Sinulle mahdollisesti tarjota.
Kerro, mitä olet tehnyt kipujesi eteen ?
Jos kysyt mitä olen tehnyt niska, takaraivokipujen syiden selvittelyjen eteen, niin eipä sitä potilas itse tutkimuksiin paljoakaan voi vaikuttaa!
Enimmäkseen sitä on vain kuljettava niitä polkuja, joita hänelle annetaan, ja minne lähetetään!
Mieleeni tulee esim. runsaita röntgenkuvauksia, lämpöhoitoja, hierontoja, niskan venytyksiä, puudutuksia, möhäisemmässä vaiheessa myös magneettikuvauksia.
Myös hammaspuolelta olen pyytänyt selvityksiä.
Pillereitähän on tietenkin määrätty, jotka sitten nähtävästi on tarkoitettukin tärkeimmäksi osaksi tässä tapahtumassa!
Olin kärsinyt pari vuotta ankarista niska-takaraivokivuista, niin että monia päiviä en jaksanut kuin oksentaa kovien kipujen takia.
Kaikki kuvattiin, ei mitään löydöksiä. Neurologi luokitteli migreeniksi, kun pään pintakin siinä alkoi aristaa. Ei mitään apua senkään lääkkeistä ja hoidoista. Fysioterapiasta ei mitään apua.
Sitten sattui televisiosta tulemaan ohjelma, jossa asiakas oli käynyt suunnilleen saman ruletin, kuin minä apua saamatta ja meni kiropraktikolle, ja vaiva jäi siiten. Siltä istuimelta otin puhelinluettelon käteeni, ja soittamaan kiropraktikolle, jonka nimi osui silmään. Ensimäisellä käynnillä särky katosi. Sanoi, että ennenkuin ehdit kotiin se voi tulla takaisin. Mutta kolmen kerran jälkeen tuskin päänsärkyä enää on.
Päänsärkyä ei ollut enää toisenkaan kerran jälkeen. Kolme kertaa kävin, ja takaraivosärky sekä niska-hartiakivut jäi siihen.
Jotkut nikamat olivat jääny jumiin, niin yksinkertainen asia.
Oletko itse käynyt kiropraktikolla ? Hän myös pehmittää lihakset hieronnalla ensin, ennenkuin ryhtyy toimenpiteisiin.
Ei sitä kannata niin mielipuolen kiilto silmissä jahdata syyn selviämistä tutkimustuloksin. Ei tällaiset missään kuvissa näy.
>En ole tässä muutaman vuoden aikana ollut oikeastaa missään tekemisissä lääkefirmojen kanssa,......
Jos sinä et ole ollut tekemisissä muutaman vuoden aikana, toimijoitahan on paljon muitakin!
Kerrotaanhan, että jopa lääkefirmojen tutkimuksiin tarkoitettuja rahojakin olisi eksynyt
lääkäreiden omille tileille.
Kuinka paljon potilaiden etujen toteutumista estävät, enemmän tai vähemmän käytetyt, ainakin puhutut, lääkäriden kollegialisuusohjeet, siis kolegan virheiden ymmärtäminen, potilaan ongelmista välittämättä?
Miksi se potilaan etu ei vain tahdo toteutua näissä ympyröissä?
kardiologia tarve vähenisi jos ihmiset käyttäisivät tarpeeksi rasvaista kalaa ja jättäisvät pitkälle jalostetut elintarvikkeet pois.
Mieheni ja minun kolestrolit laskivat puolella ja hyvät tuplaantuivat kun aloimme käyttää kalaa ja kalaöljyä tarpeeksi sekä punaista riisiä kolestroliin. Lisäksi ruokaremontti. Pyatyimme jättämään vastenmielisiä sivuoireita aiheuttavat kolestrolilääkkeet pois.Tulee halvemmaksi ja tuntee olonsa terveemmäksi. Miksikä ei.
HYvä etten uskonut lääkäriä kun hän naama punaisena haukkui mieheni tottelemattomuudesta häntä kohtaan.Luotto meni kerrasta. Triglyserinit alle yhden. Kokonaiskolestrolit alle neljän ja hyvä kolestroli puolet kokonaiskolestrolista molemmilla.
Lipitorilla mieheltäni hävisi libido melkein kokonaan ja testosteroiniarvot laskivat.
kuitenkin niin, että heidän varsinainen tehtävänsä, tässä markkinataloudessa onkin erilaisten tutkimusten, ja tuotteiden myynti?
Sehän se tulee aina eteen, se ajan-, ja (tai)rahan puute kun tästä ns. "oikeasta" terveydenhoidosta puhutaan.
Kovin on tullut tutuksi tuo virsi!
Senkö verran sitten vast. otolla on aikaa, että hätäisesti ehtii, ne reseptit kirjoittamaan?
Nekin voisi kirjoitella jo vaikkapa etukäteenkin, ja sitten jaella, heti kun asiakas ovesta änkee sisään, ja adjö, sekä seuraava!
Kyllä homma hoituisi, ja jonotkin lyhenisivät ihan silmissä!
http://www.crohnjacolitis.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=suolistovaivat_area;action=print;num=1096010058
Sinulla olisi ilmiselvästi asiaa tuonne pään ruukkauspuolelle. Olet jumalattoman katkera ja kylvet oikein vihassasi ja katkeruudessasi. Mietippä, miten paljon se vaikuttaa kehoosi tilannetta pahentaen ?
Kyllähän potilaat itsekkin voisivat paljon enemmän ottaa vastuuta oman terveyden vaalimisesta. Tietoa valtakunnassa on saatavana. Mutta aika nahkeaa sen vastaanottaminen tuntuu olevan. Olisko sittenkin kyse myös potilaiden perusnegatiivisuudesta. Negativisuushan lisää myös fyysisiä vaivoja.
En ollenkaan käsitä, miksi pitäisi keksiä vielä jotain lääkettä, kun sellaiset tiedot on jo olemassa, mitkä auttavat hoitamaan taudit kuntoon. Sellaisia lääkettä kun reumaan yksinkertaisesti ei kyetä keksimään. Reuma on siinä määrin niin monisyinen tautiyhteisö.
Ravitsemuspuolelta tiedetäänkin jo, että siellä on keinoja kyllä, josko potilaskunnalla haluja vain riittää. Tässä kohdin palaammekin sitten koko yhteiskunnan rahankäyttöön. Ruokavalio, joka reumassa tuntuu auttavan ja parantavan kehoa, on hyvin samanlainen, kuin mikä pätee moniin muihinkin sairauksiin.
Elintarviketeollisuus siinä heikoille jää, kun sen tuotteet jää kaupan hyllyille. Parhaan tuloksen kun saa alkuperäismuodossa olevilla ruoka-aineilla, käsittelemättöminä. Minun reumassani kasvis-
r a a k a r a v i n t o
sekä idätetyt siemenet. Tämä tarkoittaa sitä että EMÄSYLIJÄÄMÄINEN ravinto, tuntuu tehoavan lähes useimpiin sairauksiin.
Tästä tulee mieleen, että sairauksin syy löytyy siis ravinnosta. Tietenkin siellä on taustalla perinnöllinen alttius, joka heikentää kehon kykyä käsitellä happoa tuottavia ruoka-aineita.
Ja sitten vielä, juomateollisuus on se, joka häviää tässä kisass, mutta piankos se kehittäisi meille terveellisiä, emäsylijäämäisiä ja varaukseltaan negatiivisia juomia ? Sillä lähes kaikki kaupan tarjoamat juomat ovat happoylijäämäisiä, ja eivät näin ollen sovi henkilöille, jotka haluavat hoitaa luontaisin keinoin tautinsa pois päiviltä.
Kahvi etunokassa. Kuinka moni " k a h v i k i s s a " on valmis luopumaan päivittäisestä kahvistaan ? Se vaan reumassa on niitä pahimmasta päästä olevia juomia, samoin Light-tuotteet, limpparit, cola-tuotteet yms..
Niin että ei tässä kisassa lääketeollisuus ole ainoa rohmu ja vastarannan kiiski.
Vähittäiskaupalla on paljon parantamisen varaa. Tuoretavaran kohdalla vähittäiskauppa ei ole edes kehittynyt vielä sitä vertaa, että se ei pilaisi tuottajilta ykkösluokkana lähteviä elintarvikkeita neljännen luokan kaatopaikkatavaraksi.
Kauppa on siis yksi ketjun musta lammas. Tuoretavara ei kuulu olla huoneen lämmössä, avoin näyttämö, jossa tuotteista haihtuu jo heti neste, ja niistä tulee nopeasti kuin kumipalloja.
Taidatpa olla ihan oikein "asiantuntija", kun nämä ohjeesi vaikuttavat niitä käytettyjä ohjeita kovin hyvin seurailevan!
Näitä ehdottamiasi reseptejäkin voisi sitten jaella niille, jotka jo useampiakin kertoja änkeävät paikalle, eivätkä ole olleet tyytyväisiä heti siihen ensimmäiseen saamaansa!
Kyllä jonot siitä taas lyhenisivät!
Niin sanotaanpa suoraan, että mahtkaakohan kyse olla yhteistyökyvyn puute ? En ole tuollaisia ongelmia kokenut, vaikka vetoa uskallan lyödä, että enemmän olen niitä palveluja käyttänyt.
Enhän minäkään ihan outo näissä ympyröissä ole!
Kerrot lyöväsi vaikka vetoa, että enemmän olet siellä käynyt!
Minkälaisia määriä esität?
Lääkärienhän on kai tarkoitus ehkäistä ja parantaa sairauksia nojautuen parhaaseen mahdolliseen objektiiviseen tietoon, mitä alalta on kussakin tapauksessa olemassa. Jos olet sitä mieltä, että ravitsemuslääketiede ja luontaislääkintä kaipaisi enemmän huomiota heiltä, tulisi ensin osoittaa, että se on sen arvoista. Muuten se on suunnilleen yhtä järkevää kuin pistää formulakuskeja opettelemaan polkuautolla ajamista.
siis väitätkö, ettei ravitsemuslääketieteellä ole juurikaan annettavaa sairauksien ennaltaehkäisyssä ja tukihoidossa, oletko ihan tosissasi. Esimerkiksi Harvardin Yliopiston huippututkijoiden mukaan suurin osa länsimaisista rappeumasairauksista olisi ehkäistävissä oikealla ravitsemuksella ja liikunnalla, miten asia pitäisi rautalangasta oikein vääntää. Koululääketieteen hoitojen voisi sanoa perustuvan viiden eri tason näyttöön, vain noin 25 % perustuu tiukkoihin kaksoissokkotutkimuksiin (luokka 1) siinä välissä on kaikenlaista ja viidenneksi (luokka 5) tulee asiantuntijalausunnot. Jos koululääketieteessä hyväksytään luokkaa 2-5 olevat näytöt niin miksei sitten ravitsemuslääketieteessä ja luontaislääketieteessä. Tarkoitan tässä lähinnä sitä, että on esim. mahdotonta tutkia jonkin dieetin vaikutusta 10.000 ihmisellä 60 vuoden ajan, ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.
Lääkärin vala muuttui 70 luvulla aika erikoisin osin, muistaako kukaan miten se silloin meni, nythän se kuuluu seuraavasti:
Vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta pyrkiväni lääkärintoimessani palvelemaan lähimmäisiäni ihmisyyttä ja elämää kunnioittaen. Päämääränäni on terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä sairaiden parantaminen ja heidän kärsimystensä lievittäminen.
Työssäni noudatan lääkärin etiikkaa ja käytän vain lääketieteellisen tutkimustiedon tai kokemuksen hyödyllisiksi osoittamia menetelmiä. Tutkimuksia ja hoitoja suositellessani otan tasapuolisesti huomioon niistä potilaalle koituvan hyödyn ja mahdolliset haitat.
Pidän jatkuvasti yllä korkeaa ammattitaitoani ja arvioin työni laatua.
Suhtaudun kollegoihini kunnioittavasti ja annan heille apuani, kun he potilaita hoitaessaan sitä pyytävät. Rohkaisen potilaitani kysymään tarvittaessa myös toisen lääkärin mielipidettä.
Kunnioitan potilaani tahtoa. Pidän salassa luottamukselliset tiedot, jotka minulle on potilaita hoitaessani uskottu. Täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä uhkauksestakaan käytä lääkärintaitoani ammattietiikkani vastaisesti.
järkevää ja maalaisjärkistä ajatella, että terveys lähtee ravitsemuksesta? Missä tutkimuksessa on osoitettu, ettei ravinnolla ole merkitystä terveyteen. WHO tutki eri kulttuurien ravintotottumuksia ja ihmisten terveenä pysymistä mahdollisimman iäkkääksi. Todettiin, että kreetalainen ruokakulttuuri on terveellisin maailmassa. Älä nyt vaan väitä, ettet ole koskaan kuullut osoitettavan tutkimuksella, miten ravinto vaikuttaa terveyteen. Hippokrates totesi, että ruoka olkoon lääkkeemme. Hemmetin fiksu mies.
Ja käytännössä tehdään näin:
Maineeni pakottaa minut lääkärintoimessani pitämään ihmistä laatikkona, johon syydetään kalliita lääkkeitä josku jopa kohtalokkain sivuvaikutuksin. Lähimmäistä lääkärille ei ole eikä elämää voi kunnioittaa´, koska tulot jäisivät pienemmiksi. Päämääränä on useimmiten sairaan nöyryyttäminen. Sairaiden parantaminen ei ole pääasia.
Työssä olen kuin kuka tahansa muukin lääkäri, joka kulkee laput silmillä ja valikoi ne tutkimukset, joita haluaa edes vilkaista. Vaikka luontaisalalta tulleesta valmisteesta tehtäisiin mikä tutkimus, en lue siitä, sillä muut lääkärit nauraisivat minulle. Näin pidän yllä korkeaa ammattitaitoani. Myös potilas huomaa ammattitaidon määrän, koska virnuilen hänelle merkitsevästi, jos hän kysyy jostakin luontaistuotteesta. En tietenkään kerro potilaalle, etten ole halukas ottamaan selvääkään. Näin potilas arvostaa minua enemmän ja työni laatu arvioi itse itseään.
Suhtudun kollegoihin niin kunnioittavasti, että kun luokseni tulee selkeästi hoitovirheestä kärsivä potilas, en auta häntä, sillä virheenhän on tehnyt toinen virheetön. Näin potilas ei saa mistään apua epätoivoonsa ja lääkäri kohoaa yhä ylemmäs arvoasteikossa.
Kunnioitan potilaani tahtoa, joka on minun tahtoni. Laki potilaan oikeuksista on tehty matoksi lääkäriaseman käytävälle. Jos hän ei ota MÄÄRÄÄMIÄNI lääkkeitä, kiellän häneltä hoidon jatkossa. Näin täytän lääkärin velvollisuuteni jokaista kohtaan ketään syrjimättä enkä ota vastaan uhkauksia vaan jaan ne itse.
Luontaislääketieteen arvo todellisten sairauksien hoidossa on käytännössä pyöreä nolla. Lääkäreillä riittää töitä niissä sairauksissa, joissa ravitsemuksella ei ole mitään tekemistä (vammat, tulehdukset ym) tai joissa ravitsemusmuutokset ovat auttamatta myöhässä kunkin yksilön kohdalla. Ravitsemuslääketiedettä hyödynnetään terveyskasvatuksessa ja vaikkapa koulu- yms ruokailun suunnittelussa. Ne lääkärit, jotka tuntevat vetoa ravitsemuslääketieteeseen voivat erikoistua siihen kuten muihinkin erikoisaloihin. On turha tuhlata resursseja kaikkien lääkäreiden ylenpalttiseen ravitsemuskoulutukseen. Riittää kun tietää kunkin sairauden kohdalla onko tarvetta ohjata potilas vaikkapa ravitsemusneuvojalle ja missä kohtaa sairauden hoidon marssijärjestystä tällainen neuvonta pitää järjestää.
Niin kaunista tekstiä ettei ole tosikaan. Mikä on saanut sinut katkeroitumaan noin pahasti? Etkö pidä minua ollenkaan ihmisenä?
Miten esimerkiksi kirurgit, anestesialääkärit, synnytyslääkärit, laboratoriolääkärit, patologit, radiologit, hammaslääkärit, kliinisen fysiologian lääkärit, tutkijalääkärit, hallintolääkärit jne pystyisivät soveltamaan työssään kaikkia noita periaatteita?
Siis mielestäsi lääkärin työhän kuuluu vain akuutti tilojen, vammojen ja infektioiden hoito ja kirurgia, miten sitten kroonisissa sairauksien eikö niissä ravitsemuksella ole mitään tekemistä, onko yhdentekevää mitä esimerkiksi reumapotilas syö.
Totta, ei kaikkien lääkärien tarvitse opiskella ravitsemusta, turha kirurgin on siihen hommaan alkaa, mutta pitäisi ainakin ymmärtää ja tietää sen verran että milloin ohjata potilas ravitsemusneuvontaan, ja tietää ainakin perustason asioita.
Tulehdukset reagoivat varsin hyvin esimerkiksi omega-3 öljyihin (DHA, EPA) tämä on erittäin hyvin dokumentoitu. Tiedoissasi on varsin paljon puutteita.
Ymmärrän hyvin moisen katkeroitumisen sen verran olen joutunut kohtaamaan lääketieteen pimeitä puolia. Parhaimmillaan lääketiede toimii kuitenkin erinomaisesti akuuteissa sairauksissa ja kirurgiassa, moni ystävä ja tuttava saa kiittää nykylääketiedettä henkensä pelastamisesta, mutta sitten taas löytyy niitä mokia erityisesti kroonisten sairauksien osalta. Ja vika ei ole välttämättä lääkäreissä vaan esim. täysin tehottomassa terveyskeskus-systeemissä.
se on kaikkien niiden kokemusten jälkeen, kun lääkärit eivät ole pitäneet minua edes alkuihmisenä. Koska sinä alat pitää minua, joka tarvitsisin apuasi, ihmisenä?
Mitä jos lukisit ensin tekstin johon vastaat ennen kuin kiirehdit esittelemään ajatuksenrientoasi. Tiedoissani ei ole paljoa puutteita. Luulopuolella on kylläkin aika hiljaista.
Taitaa hermosi nyt reistata, miksi olet noin hapan ja ilkeä ?
Olen vastauksistasi ymmällä. Kerro ihmeessä miten sinut on laiminlyöty ?
Kuka sen viimeisimmän oikeina tiedon valitsee ja määrittelee ?
Olet aikalailla ummessa kasvanut. Saman aikaisesti on monia arvokkaita hoitomuotoja, mukaan lukien myös nämä ravitsemukselliset hoidot, jotka jopa paikoin ohiittavat lääketieteelliset hoitomahdollisuudet.
vai ei ole tiedoissasi puutteita, missähän olet koulutuksesi saanut, olisi mielenkiintoista kuulla, mikähän lienee pohjakoulutus jatkokoulutus ja missä olet saanut ravitsemustieteiden koulutusta tai luontaislääketieteen koulutusta?
Lyhyesti sanottuna hävyttömiä hoitovirheitä, potilaan omien tuntemuksien väheksyntää, hulluksi leimaamista kunnes tutkimukset, joihin lopulta pääsin, osoittivat minun olevan oikeassa.
Melko kovien kokemusteni vuoksi.
Justiinsa on kuin potilaan terveydenhoidon arkipäivää, tämä "kipukipinän" näkemys!
Tämä kirjoitettu, valateksti taas on sitä julapuhetekstiä, jolla kovin harvoin on yhtymäkotia siellä vastaanotoilla, ja potilastyössä.
Mainostarkoituksiin se varmaankin on tarkoitettukin, ainakin se POTILASTA koskeva osa!
>Mikä on saanut sinut katkeroitumaan noin pahasti?
Eikö Lääk yo vielä tiedä, mikä voi saada ihmisen, potilaan katkeroitumaan?
Onpa outoa.
Yleensä tämmöisen reaktion syntymisen koodit saamme jo "äidinmaidossa", mutta alaa opiskeleville, siellä toimivillekin, jopa ko. potilaita hoitavillekin, näyttäisi tämä olevan kovin uutta ja outoa? Miksiköhän?
Onko kysymys siitä, että sitä on niin vaikea kuvata, mitata, todentaa, saattaa vaadittavaan konkreettiseen muotoon, kuten tässä, näyttöön perustuvassa toiminnassa, muutenkin on lähtökohdat! Vai mistä on kysymys?
Voin sinulle kertoa, jos ei kukaan ole aikaisemmin kertonut, eikä sitä koulutuksessakaan tehdä, että se on se KOKEMUS, KOKEMUKSET, NEGATIIVISET KOKEMUKSET joita on kohdannut ao. toiminnassa, jotka voivat saada katkeroitumaan pahastikkin!
Voinpa vielä kertoa syynkin, koska sekin on varmaankin aivan utopiaa, vaikka
se on tullut tässä jo esillekkin.
Koska näiden edellä esiin tulleiden KIRJOITETTUJEN ohjeiden, ja KÄYTÄNNÖSSÄ toteutetun toiminnan ero on kovinkin huomattava, kuten "kipukipinä" tästä käytännössä tapahtuvasta, toteutuneesta puolesta hyvin kertoi!
Onko tällainen alkuperäisten ohjeiden toteutus sitten ihmisen toteutusta?
Sinulla Lääk Yo on oivallinen tilaisuus kertoa näkemyksesi niin tälle katkeroituneelle, kuin kovin monelle muullekin samanlaiselle toimintaan pettyneelle näkemyksesi!
harvinaisen täydellinen sinun tietovarastosi!
Mistä tällaisen täydellisen varaston, ja varmuuden saa?
Kerrot, että luontaislääketieteen arvo todellisten sairauksien hoidossa on käytännössä pyöreä nolla.
Perustuuko tietosi, väitteesi johonkin tutkimukseen, vai onko se vain jokin "lonkalta heitto", joita myös tuntuu riittävän, täältä tutkimusten, ja pillerien myyntiin erikoistuneelta puolelta?
Itse en ole luontaishoitoihin vihkiytynyt, mutta olen joutunut käymään myös heidänkin tietoihin, ja hoitoihin tutustumassa, koska tämän "oikean" hoitomuodon, kovinkin hyviksi mainostetut tulokset, eivät sitten sattuneetkaan toteutumaan, ainakaan minun kohdallani!
Kyse oli jo täysin sietämättömiksikin kehittyneistä takaraivo, niska, ja selkäkivuista.
Kuulemani mukaan, siellä taas hoidettiin myös näitä lääkäreiden määräämien hoitojen seurauksia!
Että silleen!
Jos olen oikein ymmärtänyt tämän luontaispuolen mukaan, ehkäisevä, ennakolta suoritettu hoito on sitä tehokkainta hoitoa!
Kun taas tällä "oikealla" terveydenhoidon puolella pitää olla dokumentit viasta nähtävissä, ja monin tavoin varmannettu, se näyttö, ennenkö asialle voidaan mitään tehdä!
Siis vika, ongelma, sairaus jo siinä pisteessä, että se voidaan konkreettisesti, siihen näyttöön perustuen todentaa!
Kumpi sitten parempi?
"Sinulla Lääk Yo on oivallinen tilaisuus kertoa näkemyksesi niin tälle katkeroituneelle, kuin kovin monelle muullekin samanlaiselle toimintaan pettyneelle näkemyksesi!"
Kyllä minä ainakin aion hoitaa potilaita parhaan tietoni ja taitoni mukaan. Aina kun joku haukkuu lääkäreitä, koen sen negatiivisuuden projisoituvan myös minuun, mikä on hyvin ikävää. Jotkut ihmettelevät eivätkö lääkärit pidä potilaita ihmisinä, varmasti pitävät. Vastakysymyksenä esittäisin, että eivätkö lääkäreitä haukkuvat ihmiset pidä lääkäreitä ihmisinä?
Eipä tietovarastoni ole yleisesti ottaen täydellinen, mutta mitä ilmeisimmin erinomainen jos vertaillaan tyypillisen luontaistuotteiden ylivoimaisuuteen uskovan henkilön tietovarastoon. Väitteeni luontaislääketieteen arvosta todellisten sairauksien hoidossa perustuu siihen tosiasiaan, että luontaistuotteiden vaikuttavuus todellisten sairauksien hoidosta on asianmukaisten tutkimusten mukaan olemattoman pieni. Kyllä luontaistuoteparantoloissa "hoitoa" annetaan. En epäile sitä yhtään. Tuloksista on kuitenkin kyse. Niitä ei vaan näytä tulevan muuten kuin kauppamiesten omasta mielestä.
Olen samaa mieltä, että ehkäisevä hoito on tehokasta. Edellyttäen että se oikeasti myös tehoaa. Sitä luontaishoitajat eivät ole pystyneet osoittamaan objektiivisesti omasta toiminnastaan. On tietysti helppo "hoitaa" sellaisia vaivoja, joita ei ole olemassa muualla kuin markkinamiesten aivopestyjen marionettien korvien välissä, mutta en pidä sitä mainitsemisen arvoisena meriittinä.
Et kuitenkaan halunnut vastata esitettyyn kysymykseen, etkä halunnut kertoa miksi ne PAPERILLA olevat hoitojen toteutukset, päämäärän kun olettaisi olevan ilman kirjallisiakin ohjeita muutenkin selvän, sitten käytännössä voivat muuttuakkin tällaisiksi, kuin "kipukipinä" osuvasti kertoi?
Kovin ihmettelet lääkäreiden haukkumista, ja koet sen projisoituvan myös itseesi.
Onkohan sinulla tietoa syystä, miksi ihmiset sitten reagoivat tällä tavoin?
Kerron senkin.
Kun se alkuperäisen, paljon lupaavan, ohjeen mukainen, sairaan, apua hakemaan tulleen ihmisen hoito onkin sitten toteutunut tämän "kipukipinän" kertomalla tavalla!
Ei liene ollenkaan yllättävä reaktio lääketieteeenkään valossa asiaa tarkasteltuna?
Kuinka itse reagoisit vastaavassa tilanteessa?
Ei ole harvinaista, että tässäkin myös potilaat kokevat negatiiviset tapahtumat, projisoivat ne myös itseensä, kokien olevansa mahd. seuraavalla käyntikerralla samojen tapahtumien kanssa tekemisissä!
ainakin uskosi ylivertainen tähän mm.tutkimuksia, ja pillereitä myyvään käytäntöön!
Olisin toivonut, että kommentoit myös tätä varsinaista asiaa, jonka esitin!
Kysehän on tästä voimakkaasta kiputilasta, johon ei tältä niin ylivoimaiseksi kertomallasi tutkimus, ja hoito muodoilla sitten kuitenkaan saatu mitään selville!
Eikös tuloksiakin, myös potilaan hyvinvoinnin edistämiseksi pitäisi tulla, näkyä, jopa tuntua, jos hoidot ovat hyviä ja tuloksellisia, kuten näkemyksesi antaa ymmärtää!
Jospa kommentoit tällaista käytännön tapausta, näkemyksesi valossa!
Olet turhan vaatimaton. Mitä nuo luontaistuotteiden vaikuttavuustutkimukset ovat (joilla on osoitettu, että ei ole vaikutusta), laitapa jotain reffejä tänne. Monia yrttejä on kliinisesti vain vähän tutkittu koska synteettisiä lääkkeitä valmistavilla lääkefirmoilla on monopoliasema ja tutkimus keskittyy pääasiassa niihin. Se että asiaa ei ole tarpeeksi tutkittu ei tarkoita sitä ettei vaikutusta olisi, pitää joissain asioissa luottaa myös omaan arviointikykyyn ja kokemukseen. Onko sitä tutkittu tieteellisesti, että ihminen osaa ajaa polkupyörää, se on ilmeisen monimutkainen prosessi, mutta en ole löytänyt mistään tieteellisiä tutkimuksia, joissa se olisi tieteellisesti osoitettu, tätä rataa
Mä en nyt ole ihan varma että mitä asiaa sä yrität ajaa, luontaistuotteita vai luonnonlääkintää?
Luontaistuotteista sanoisin että on tärkeää että ihminen saa kaikki tarvitsemansa hivenaineet, jos ei riittävästä ravinnosta niin sitten luontaistuotteista erilaisten ravintolisien kautta.
Mutta jos puhut luonnonlääkinnästä ja yrttien jne. mahdollisista sairauksia ehkäisevistä vaikutuksista, niin sitten taidat olla vähän hakoteillä. En siis väitä ettei moisilla olisi vaikutusta, mutta luulisin ettei positiivisista vaikutuksista ole ainakaan olemassa luotettavaa näyttöä.
Luontaistuotteet ja luonnonlääkinta ovat molemmat aika laajoja käsitteitä. Luontaistuotteisiin mielestäni kuuluu myös lääkeyrtit, joilla on lääkkeellistä vaikutusta esim. mäkikuismavalmisteet, ginko biloba yms. En tiedä ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta mutta sairauksien hoidosta on ainakin näyttöä, tosin sit taas voidaan kysyä minkä tason näytöstä on kysymys. Kokeet kymmenillä tuhansilla ihmisillä on aika vaikea järjestää. Kaksoissokkotutkimukset tais tulla lääketieteeseen varsinaisesti vasta 40-luvulla. Vastaavasti voi kysyä miten monesta Pharmaca fennican lääkkeestä on ykköstason näyttöä.
ne Birgitan reippaat kannanotot viipyvät?
Vai onko niin, että näitä kannanottoja viljelläänkin vain niissä tapauksissa, kun näkemys asioista hieman poikkeaa omasta?
Oman erinomaisen toiminnan sisällä sattuneista tapahtumista, ei sitten ole niin väliä, etenkään jos ne eivät tue omaa, esittämääsi näkemystä.
Onko näin?
Kysyy tämä pitkäaikainen kipupotilas!
otti jo viime kuussa esille tämän aiheen, sillä ohjelmassa oli kaksi luentoa ja kekustelua aiheesta "Ovatko vitamiini- ja hivenainelisät hyödyllisiä". Puolesta puhui tohtori Tolonen ja vastaan KTL:n tutkimusprofessori Jarmo Virtamo. Asiasta on lyhyt selostus tässä:
http://www.biovita.fi/suomi/uutiset_tiedotteet/091105_01.html
Laitanpa sormeni soppaan minäkin. Kokemuksia operaatioista lähemmäs puolensataa.
Sairaalassa käyntejä en enää jaksa edes lukeakaan, puhutaan sadoista, polikliiniset käynnit mukaan lukien.
Lääkäreissä on jos jonkinmoista, aivan samanlailla, kuin meissä potilaissakin. Sama läpileikkaussuhde se näkyy lääkärikunnassakin.
Jokaiselle persoonallisuudelle löytyy lääkäreistäkin omansa, ainoa ongelma vain on, että oikeat persoonallisuudet vain eivät aina kohtaa, jotka parhaiten tulisivat toimeen keskenään.
Olen kohdannut heitä laidasta laitaan. Todella niin törkeitä, kuin maa päällään voi kantaa, mutta he tuntuvat lukeutuvan enemmän menneeseen ajanjaksoon. Nykyiset lääkärit ovat jo laajakatseisempia. Pahimpia herrahidalkkoja minun sairauteni aikana olivat juuri nuo -60, -70 ja -80 luvun lääkärihidalkot.
Mutta silloinkin löytyi toisenlaisiakin, sosiaalisilta kyvyiltään aivan taivaallisia lääkäreitä.
Verrattuna noihin aikakausiin, tänään löytyy jo paljon enemmän sosiaalisilta taidoiltaan juohevampia lääkäreitä. Eli ongelma ennen oli, ettei lääkäreillä tahtonut olla luontevaa kommunikaatiotaitoa potilaansa kanssa.
Potilailla "herran" pelko. Kun lääkäri astui potilashuoneisiin, piti olla peiton alla "nenä" valkeana, peitto suorassa. Ihan totta, hoitsut kulkivat edeltä oikomassa peitteet, ja jokaisen oli pakko olla peiton alla makaamassa kuin ruumis.
Tänään potilas saa olla aivan vapaasti, miten nyt sattuu olemaankin, kuin lääkäri tölmäisee huoneeseen. Jos siis kyse osastohoidosta. Nykyisin voit jutella lääkärin kanssa ihan rennosti.
Vastaanottotilanteet ovat mielestäni nykyisin ihanan rentoja. Jos eivät, syy voi suurimmaksi osaksi olla siinä potilaan penkillä istujassakin. Vuorovaikutus on aina molemminpuoleinen.
Kyllä, kyllä olen kohdannut hoitovirheitä, joista sain elinikäisen vaikean sairauden. Mutta olen henkisesti päässyt sen yli. Oletan, että hekin tekivät kaikkensa, joiden kohdalla virhe tapahtui. Lääkärikin on ihminen, eikä hän ole mikään täydellisyys hänkään. Vahinkoja sattuu jokaiselle, ja vaikeiden sairauksien hoidossa ei aina voi etukäteen tietää, miten potilaan keho reagoi, tai missä kohti kehossa kenenkin verisuoni kulkee. Se voi olla toisella 10 sm erikohdassa kuin toisella.
Potilaat vaan eivät tajua, ymmärrä, että ei ole pakko suostua hoitosuhteeseen lääkärin kanssa, jonka kanssa ”kemiat” eivät synkkaa. Ei siis myöskään sairaalassa eikä sairaalan polilla. Potilaalla on oikeus vaatia toinen lääkäri.
Minä olen tällaiset valinnat tehnyt. On lääkäreitä, joiden vastaanotolle en koskaan suostu menemään. Ja on lääkäreitä, joiden kanssa sujuu erinomaisesti.
Se lääkäri, joka ei minua siedä, eikä meillä suju mikään, toisen potilaan kanssa taas hänellä sujuu hyvin. Tämä pitää vain vaatia, että löytää sen sopivan lääkärin itselleen.
Kipupotilaista puheenollen paljon on syytä potilaassa itsessäänkin. On paljon erinomaisia kipuhoitoja, mutta potilaat eivät halua niitä. Suuttuvat. Esim. minulla on hirvittäviä kipuja aiheuttava sairaus. Lääketiede ei ole kyennyt auttamaan kivuissani, mutta erittäin upeita kivunhoitokeinoja on olemassa. Olen törmännyt hyvinkin usein kroonista kipua kärsiviin, joille olen ehdottanut, että kokeiles tätä, tämä on auttanut monen monia kipupotilaita, niin suuttuvat.
Kertaheitolla tulee mieleen kymmenkunta oikein hurjasti suuttunutta kipupotilasta.
Olenpa kuullut itse kipupotilasyhdistyksen joku olisko ollut puheenjohtajakin, olis suuttunut jollekkin, joka oli kertonut omista tehoavista kivunhoitokokemuksistaan ja ehdottanut, että jos tämäkin kokeilisi, varmaan auttaisi.
Niin, syytä on paljon niin sysissä kuin sepissäkin. Joten peiliin katsominen kannattaa. Ja erityisesti meidän potilaiden osalta. Olemme hemmetin itsepäisiä, ja monet riippuvaisia kivuistaan. Sekin jo osoittaa sen, että pitää oikein suuttua, jos huomaa joutuneensa tekemisiin uuden asian kanssa, mikä on jotakuta auttanutkin. Miksi ei kokeilis, jos kuitenkin se sattuisi auttamaan ?
Kyllä taatusti on, jos valinnat ovat oikeita. Kyse vain on aivan erilaisesta hoitokäytännöstä johon harva potilas on valmis sitoutumaan. Lääketieteen keinot, heittää mahdollinen pilleri poskeen ei suuria sitoutumisia vaadi.
Hoidan mestyksellisesti vaikeaa kipusairauttani juuri luontaistuotteeksi luokitellulla tuotteella, ja sen tuoma helpotus menee kaikkien lääketieteen mahdollisuuksien ohi mennen tullen.
Mutta ei tämäkään auta, jos ei kykene sitoutumaan. Tämä ei tuota apua samalla periaatteella, että pilleri tai rohto poskeen. Minulla meni viikko, ennenkuin alkoi tehota.
JOo, pitääki mennä taas ottamaan se "luontaistuotteeni" ennenkuin kipu pääsee nousemaan. JOs se ehtii nousemaan, niin kipu ei laannu siinä silmän räpäyksessä, kun hoitoannoksen ottaa, vaan menee tunteja-vrk. Sen vuoksi pitää olla sitoutunut säännöllisyyteen.
Ja lisäksi, muutakin sitoutumista hoitoon liittyy.
Minulle ei ainakaan kuivuissa ole mitään näyttöä. Ei edes sairaalan antamista kipupiikeistä.
Kas kun edellinen viestin oli pujahtanut ihan vika viestin alle.
Joo, kuulun niihin kahjoihin, jotka ovat avun saanet näistä vitamiineista ja hivenaineesta, kun ensin TYKS tutki vuosikausia, tuloksella - 0. HOidettiin kortisoonivoiteilla ja tableteilla sairaustilaa, joka aiheutuikin imeytymishäriöstä ja hoitui lisäravinnehoidolla.
Että se siitä lääketieteellisestä hoidosta ja sen tehosta. Imeytymishäiriön takana diaknosoitus sairaus, joka sitä imeytymishäiriötä aiheutta, mutta siltikkään sitä ei TYKS:issä osattu hoitaa, eikä osata nytkään.
Kyllä on lähdettävä sinne lisäravinnepuolelle hoitoon.
Jokasessa kirjotuksessa pyrit pätemään. Hanki harrastus, mee ulos välillä.
Lähtökohta on se, että jos väität jonkin hoidon tehoavan johonkin vaivaan (tai ehkäisevän sairauksia), on sinun valmistauduttava osoittamaan jokin peruste sille, miksi asia on niin. Se peruste voi toki olla henkilökohtainen kokemus tai arviointikyky, mutta se ei riitä kuin herkkäuskoisimmille. Tällä hetkellä paras mahdollinen tapa vakuuttaa ventovieras kriittinen henkilö jostakin asiasta ja saada hänet esimerkiksi jopa muuttamaan hoitokäyntöjään, on esittää siitä tiukkojen tieteellisten kriteerein tehtyjä toistettuja tukimuksia, joissa väite on osoittettu olevan tosi, eli erilaiset muut selittävät tekijät, sattuma mukaan lukien, on mitä suurimmalla todennököisyydellä suljettu pois.
Se, että jotain ilmiötä ei ole osoitettu vääräksi, ei oikeuta vetämään sellaista johtopäätöstä, että ilmiö olisi totta. Myös polkupyöräesimerkkisi osoittaa, että sinulla on vielä pitkä matka kuljettavana, ennen kuin sinulle valkenee tieteen olemus ja tehtävä ja millä periaatteilla se toimii.
Tuohan on kuin suora lainaus skeptikkojen raamatusta. Siis toisin päin: jos ilmiötä ei ole osoitettu (vielä) todeksi, niin se ei oikeuta väittämään että ilmiö ei voisi olla totta, varsinkin kun käytännön kliininen kokemus puhuu asian todenperäisyyden puolesta. Miten paljon virallisesta medisiinasta onkaan näytetty todeksi tiukkojen kriteerein tehdyillä toistetuilla tutkimuksilla? Kerro minullekin. Myös tuolle ylemmyyden tunteellesi pitäisi tehdä jotain, otit sen polkupyöräjutunkin näköjään ihan tosissasi, sinulle tekisi hyvää osallistua vaikka jollekin Reiki-kurssille, ihan vaan uutena kokemuksena. Jos sinulla on noin vankka tieteellinen pohja niin oletan, että olet julkaissut runsaasti tutkimuksia kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa, mainitse nyt edes yksi ihan vaan huviksesi tai edes lehden nimi, please, niin päiväni on pelastettu
Edellisen kirjoittajan viesti oli kyllä ihan täyttä asiaa. Mainitsemasi "kliininen kokemus" on subjektiivista ja tarkoitushakuista, ja se tekee siitä epäluotettavaa.
Toivon että et jatka kirjoitustesi kohdistumista henkilökohtaisuuksiin.
Kyllä sinä voit väittää minun puolestani ihan mitä tahansa pelkästään kliinisen kokemuksesi perusteella. Älä kuitenkaan kiivastu, jos sinua ei suoralta kädeltä uskota. Jos sinulla tosiaan on kliinistä kokemusta (kliininenhän tarkoittaa "potilastyöhön liittyvää"), niin sen mukaan olet saanut terveydenhuollon ammattitutkintoon oikeuttavan koulutuksen. Ja koulutukseen kuuluu (ainakin pitäisi kuulua) mm. sitä, miten arvioidaan tarjotun tiedon paikkansapitävyttä ja merkitystä. Onko oppi mennyt hukkaan kun et tahdo ymmärtää missä tästä on kysymys? Ja kyllä. Olen saanut alkuperäistutkimuksia, joissa olen ollut yhtenä tekijänä mukana, julkaistuksi kansainvälisissä alan lehdissä (esim. BMJ, NEJM, JAMA), joten olen käytännössä perehtynyt tutkimustyön arkeen ja menettelytapoihin. Hyvää pelastetun päivän jatkoa.
Heippa Veijo, I assume
tiukan tieteellinen argumentointi kautta linjan, ei sivupolkuja, ei kompromisseja ja julkaisut täsmäävät, hyvä Veijo Saano, mistään muusta ei opi niin paljon kuin "vastustajan" kanssa väittelystä, sorry että jouduin vähän provosoimaan välillä, sinut piti saada ulos kuorestasi
siinä potilaalla uskomaton tehtävä edessään, kun vaivojaan tulee valittelemaan lääkärille!
Kovin harvat tietävät, että heti ensimmäinen tehtävä on vakuutella, todistella, perustella skeptikon haluamalla tavalla, onko hän todellakin kipeä, sairas ja ns. asiantuntijan, tämän skeptikon avun, näkemysten tarpeessa!
Muussa tapauksessahan lääkäri, skeptikko voi todeta vain yksikertaisesti, että ei läpäise skeptisiä kriteereitä, eikä tarvitse siten mitään apuja, eikä hoitojakaan, eikä hänen tarkastuksiaan!
Kovin yleinen käsityshän on, että lääkäri on se asiantuntija, jonka vast. otolle mennään, jos terveydellinen tilanne on kehittynyt sellaiseksi, että ei omat, eikä naapurinkaan keinot enää tepsi!
Onhan se myös jo koulun opintien alkuasteillakin kerrottu, ja opetettu!
Enpä muista, että siellä opetettiin mitään näistä skeptikkojen vaatimuksista, eikä niistä tieteellisistä todisteluista, eikä vaatimuksistakaan!
Sanomahan oli, että lääkäriltähän sitä apua sitten tarpeen tullen vaivoihinsa saa!
Kuten havaitsemme, potilas ongelmineen on kuitenkin kovin sivussa, ja vähäinen, näiden muiden tärkeämpien? arvojen, ja näkemysten sen ylittäessä, kun hänen terveytensä hoidoista puhutaan!
Niinhän se on, että TIETO LISÄÄ TUSKAA, myös potilaalle, tässäkin asiassa!
niitä erilaisia käsityksiä lääkärinkin tehtävistä!
Täällä palstalla kun epäillään, että tämä Birgitta ei olisikaan se tunnettu Pyhä Birgitta, vaan kotoisemmankin nimen omaava veikeä Veijo!
Olet kertonut näkemyksiäsi terveydenhoidosta eri medioissa.
Ne tuntuvat olevan kovin yksioikoisia, ja suoraviivaisesti kaiken muun hylkääviä, kuin
tämän skeptisen näkemyksen läpäisseet käytännöt!
Sattuipa sopivasti aikaisempi kirjoitukseni, ja kysymykset, joissa tätä skeptikon, lääkärin ja potilaan kolmiyhteyttä pohdin, joka kipeän, sairaan potilaan kannalta ei tuntuisi toivottavalta, parhaalta vaihtoehdolta.
Jospa sinulla on kuitenkin näkemyksellesi kovinkin hyvät perustelut?
Niitä jäädään odottelemaan vastauksessasi pohdintoihin!
Sinullahan on myös läheisiä kytkentöjä, kokemuksia tästä kolmiyhteydestä, niin kerroppa siitä meillekkin, että osaisimme sitten tarpeen tullen esim. vast. otolla, niissä kliinisissä tutkimuksissa toimia odotetulla tavalla, ja ottaa myös nämä skeptikonkin terveydenhoitoa koskevat vaatimukset huomioon!
Siis hiukan myös perusteluja näkemykselle, ja ohjeita potilaille!
Vastauksia odotellaan!
>Lääkäreissä on jos jonkinmoista, aivan samanlailla, kuin meissä potilaissakin......
Samanlailla on tietenkin.
Mutta ovat kalliit koulutukset käyneet, suurelta osin veronmaksajien rahoilla, ja kustantamana.
Eikö koulutuksen tarkoitus ole, että he sitten osaavat hoitaa potilaita yhtenäisesti, parhaalla mahdollisella tavalla, POTILAAN etu, edut huomioiden!
Tämähän kuitenkin pitäisi olla toiminnan keskeinen tavoite ja päämäärä!
Ottaen vielä huomioon, että oletettavasti tämän hoitotyön, tehtävän ovat vapaaehtoisesti työkseen valinneet!
Verrataanpa muiden ammattiryhmien koulutuksen vaatimuksiin.
Esim. jos autonasentajan asennukset eivät toteudu ohjeiden, toleranssien mukaan auto voi jäädä korjaamon riesaksi, kunnes "hoito" on suoritettu ohjeiden mukaan!
Myös vuosittaisessa katsastuksessa osaltaan tarkastetaan "potilaan" kunto.
Kuinka sitten täällä potilaspuolella tapahtuu.
Kuka täällä sitten tarkistaa, toteaa, että tutkimukset, tarkastukset, hoidot ovat tapahtuneet ohjeiden mukaan, "toleranssitkin" huomioiden?
Koska potilas yleensä "lähtee käyntiin", eikä jää paikallensa, vastaanoton riesaksi, kuten se vain "valohoitoa" saanut kulkuneuvo voi tehdä, todetaan kaiken tapahtuneen ohjeiden mukaan, jopa erinomaisesti!
Koska muitakaan tehtyjen "huoltojen", toimenpiteiden tarkastajia ei löydy, vain sama toimenpiteiden suorittaja, ohjeiden antaja, joka voisi arvioida tehtyä työtä.
Tietenkin silloin omat tehdyt tutkimukset, ja hoidot ne ainoat, ja ne oikeat, olkoonpa sitten mitä vain, jopa epäedullisiakin, potilaan kannalta tapahtumia tarkasteltuna!
>Jokaiselle persoonallisuudelle löytyy lääkäreistäkin omansa,......
Kerroppa sitten miten nämä oikeat persoonallisuudet konkreettisesti, käytännössä kohtaavat, siitähän on paljolti kysymys, jos kaikkien ei tarvitse noudattaa annettuja, opetettuja yhteisiä ohjeita, joissa oletettavasti se POTILAAN HYVÄ olisi keskeisellä sijalla?
Joopa, kuten arvelinkin, ei ole Sinulle vielä avautuntu asia.
Menet siis lääkärille, että lääkäri hokkuspokkus sanoo, tai pistää pillerireseptin eteesi, että tuosta noin vaan.
Jos Sinut on kerran tutkittu, mikä Sinua vaivaa ?
Ei tule mieleen sellainen asia, että lääketiede ei koskaan tiedä, eikä tule tietämään ihmisestä kaikkea, vai onko sellainen tosiasia mahdottomuus ymmärtää ?
Joten Sinulle jää vain asia pähkäiltäväksi, haluatko jäädä kieriskelemään itsesääliisi, vai haluatko ymmärtää sen tosiasian, että ei ole olemassakaan sellaisia laitteita, jotka kykenisivät paljastamaan ja osoittamaan kaikille oireistoille syyn.
Valitettavaa on, että ruoka vaikuttaa erittäin, erittäin vallitsevasti erilaisten kiputilojen syntyyn. Mitä olet sen eteen tehnyt ?
Oletko tutustunut, etsinyt, mitkä ruoka-aineet altistavat Sinun kehossasi mm. lihasjännitysten esiintymistä ?
Entä mikä on elimistösi happotilanne ? Se kun vaikuttaa myös niska-hartiakipuhin, päänsärkyihin, kuten moneen moneen muuhunkin, ja moni muukin asia vaikutta.
Kuten työergonomia, nukkumisergonomia, tyyny, sänky, nukkumisilma, pukeutuminen esim. päähineen käyttö, jos kudoksesi ovat herkät reagoimaan lämpötilaeroille.
Jos työskentelet esim. näyttöpäätteellä, töissä tai kotona, niin onko tuoli asiallinen ja selkää tukeva. Usenmiten ei ole.
Onko käsituet ? Useinmiten ei ole, ja on vääränlaiset, jotka eivät tue niska-hartioita.
Entä kengät, nehän ovat oleellinen tekijä myöskin.
Tepalta rupesi näköjään mopo keulimaan. Taisi luontaistuotepuolen pikkujouluissa olla kerrankin tarjolla sellaista uutetta, jonka teho ylitti placebovaikutuksen.
>Menet siis lääkärille, että lääkäri hokkuspokkus sanoo, tai pistää pillerireseptin eteesi, että tuosta vaan.
Eipä näytä todellakaan sinulle vieläkään avautuneen, mitä POTILAAT yleensä haluavat lääkärissä käyntiensä tuloksina!
Kovin yleinen käynnin päämäärä on sen kivun, ja sen SYYN selvittäminen, että kipu voitaisiin poistaa, silloin kun se suinkin on mahdollista, ja jonka seurauksena tämä varoitusjärjestelmä, lopettaisi toimintansa, ja kipu sitten myös poistuisi!
Näkemyksesi tuntuvatkin heijastelevan paremmin niitä pillereitä määrävän tahon kertomuksia, kuin käyttämäsi nimimerkin kokemuksia!
>..., haluatko jäädä kieriskelemään itsesääliisi...
Tällaista tuskin kukaan viitsii edes kirjoitella, jos tietää mistä on kysymys!
>Ei tule mieleen sellainen asia, että lääketiede ei koskaan tiedä, eikä tule tietämään ihmisestä kaikkea, vai onko sellainen tosiasia mahdottomuus ymmärtää?
Tämä on kyllä yleensä potilaiden ymmärryksen rajoissa!
Tässä tapauksessa erikoisestikin, mutta näyttäisi, että näiden rajallisuuksien ymmärtäminen siellä asiantuntijapuolella tuntuisi olevan kovinkin vaikeaa!
Saammehan jatkuvasti kuulla ja lukea, että muuta hyväksyttävää hoitomuotoa ei olisi olemassakaan kuin tämä yksi, ja ainut virallinen, muut ovat sitten sitä puoskarointia, ja niitä höpö höpö hoitoja, jotka ovat sitä tuomittavaa puuhastelua!
>,...vai haluatko ymmärtää sen tosiasian, että ei ole olemassakaan sellaisia laitteita, jotka kykenisivät paljastamaan ja osoittamaan kaikille oireistoille syyn.
Olen ymmärtänyt ko. asian kovinkin varhaisessa vaiheessa, ja pidän uskomattomana tällaisia näkemyksiä, joidenka mukaan jotkin laitteet sitten paljastaisivat, osoittaisivat ja kertoisivat kaikki tarvittavat tiedot, jopa kirjoittaisivat ne tarvittavat pillerireseptitkin, ja hoidot, tietenkin myös ne laskutkin, kuten ne visiot, ja käytännöt nykyään näyttäisivät olevan!
Olen kuvitellut, että erilaiset laitteet olisivat tukemassa tutkimuksissa, sovellettaessa sitä asiantuntijan "korvien välissä" olevaa tietoa, ja kokemusta, jossa sen potilaan pitkäaikaiset kivut, ja viat helposti kerrotaan olevan, eivätkä olisi se pääasia toiminnassa, kuten ne nykyään näyttäisi olevan!
Enpä tällä kertaa enempää, mutta voit vielä vilkaista niitä "kipukipinän" kirjoituksia, ja havaintoja.
Samanlaisia kokemuksia on havaittavissa tässäkin tapauksessa!
Niinpä, avautuiko yhtään Sinulle?
Joo, toi näkemyksesi ei avaudu. Aikanaan kipukurssit, kipukuntoutuset ja kipuklinikoita kolunneena en todella ymmärrä, että pitääkö jäädä odottamaan, että joku sanoo syyn miksi koskee, jos sitä kerran ei kukaan tiedä ? Etkö vielä usko, ettei sitä tiedetä, vai tiedetäänkö tapauksessasi ? Ymmärsin, ettei sitä tiedettäisi !
Sekö on esteenä, ettei voi etsiä, kokeilla ennakkoluulottomasti muitakin menetelmiä ?
Kuten nykyinen hoitava lääkärini sanookin, että kaikki on sallittua, mikä ikinä voi auttaa. Lääketiede ei kuitenkaan tiedä, ei pysty tietämään, eikä pysty auttamaan minun vaurioituneessa kivun välittymisjärjestelmässäni. Se tietää kyllä, että vaurioita on tapahtunut, mutta sen hoitaminen on täysin mysteerio lääketieteelle koska niitä ei minkäänlaisella tutkimuslaitteistoilla kohdennettavissa.
Minä en odota yhtään mitään muuta, kuin olen avoin kaikelle kuulemalleni. Olen kiinnostunut tietämään, mitkä keinot ketäkin ovat auttaneet, ja olen ennakkoluuloton kokeilemaan omalla kohdallani myös. Eli toisinsanoen ns. VERTAISTUKIKOKEMUKSET ovat kultaakin arvokkaammat.
Joku keino auttaa muutaman kuukauden, joku kaksi vuotta, kolmas keino vuoden, mutta aina on löytynyt ennemmin tai myöhemmin taas joku toinen, joka toimii jonkin aikaa edes. Tämän viimeisen löytämiseen menikin jo pidempi aika.
Vielä 5 kk sitten pääsin hädin tuskin kainalosauvoilla vähän liikkumaan kun edellinen kivunhoitokeino lakkasi hitaasti toimimasta.
En käy pikkujouluissa, en ole käynyt 10 vuoteen ja joulunakin olen aina ulkomailla. Jos RogerWilco lähettäisi ystävällisesti osoitteensa niin voin ilmaiseksi lähettää sellaista ihan virallista luontaistuotetta, joka takuulla saa sunkin aivot toimimaan vähän tehokkaammilla kierroksilla ja ilman sivuvaikutuksia ja vaikutuksen kyllä huomaat aika nopeasti.
Kovasti sinäkin olet kurssia käynyt, tulokset kuitenkin ovat kertomasi mukaan kovin laihat.
Kipuklinikallakin kerrot käyneesi!
Olenhan käynyt siellä myös minäkin!
Kuitenkin tämän varsinaisen ongelman, kivun selvittely, käsittely ei siellä kiinnostusta herättänyt, vain niistä pillereistä huolehtiminen tuntui olevan ensisijainen huomion kohde, kipujen selvittelyjen sijaan!
Kipuklinikoita ja niiden toimintaahan käsiteltiin myös palstallakin otsikolla, Kipuklinikat sairastaa, katkerasti.
Todenmukaiseltahan ne kirjoitukset tuntuivat, valitettavasti, että tuskinpa suuria odotuksia kivun syiden selvittelyyn sinne päin kannattaa asettaa, odottaa!
>Etkö vielä usko, ettei sitä tiedetä, vai tiedetäänkö tapauksessasi?.....
Olen ollut huomaavinani, että se tietokin voi olla jopa valikoivaa!
Asioista voit lukea lehdistä, kirjallisuudesta, jopa alankin kirjallisuudesta, myös eri medioiden välittämänä saat ko. tietoa, mutta kun menet sinne vast. otolle, jostain syystä siellä sitten ei tiedetäkkään asiasta yhtikäs mitään?
Kertoillaan vaikkapa vaan, kuinka vaikeita asioita nämä tällaiset tapaukset sitten ovatkaan!
Voidaan otta esimerkiksi vaikkapa virhelliset hammaskontaktit, purennat.
Mikä on sinun näkemyksesi tällaisten kovinkin epätasapainoisten hammaskontaktien vaikutuksista pään, ja niskan alueen kiputiloihin?
Mistä sinä lähdet apuja hakemaan, kyselemään, jos sinulla ko. alueet ovat kipeytyneet, ja kipu on kehittynyt jo täysin sietämättömäksikin?
Eikös tämä ns. virallinen hoitomuoto ole kuitenkin se ainut HYVÄKSYTTÄVÄ tutkimus-, ja hoitomuoto, jossa ensisijaisesti terveydenhoito oikeaoppisesti, ja myös luvallisestikin tapahtuu, joka aihe näilläkin sivuilla taitaa olla se kaikkein tärkein kannanottojen aihe?
Ongelmahan on, että niitä potilaan kokemuksia, näkemyksiä ei paljon noteerata, eikä niihin aikaa kuluteta, siitä huolimatta, vaikka asiaan ei sitten mitään selvyyttä saataisikaan!
Etpä näytä oppineen yhtään mitään. Tekemäsi "havainnot" ja niistä vetämäsi "johtopäätökset" ovat täysin vailla minkäänlaista kriittistä arviointia mahdollisista virhelähteistä, sekoittavista tekijöistä tai erilaisten tulosten tulkintavaihtoehdoista. En yhtään ihmettele, että erilaiset luontaistuotteiden markkinointiargumentit uppoavat sinuun kuin kuuma veitsi voihin.
ravintolisiä ihan omassa amattilehdessään
European Heart Journalissa
http://eurheartj.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/26/21/2238
Ottaako nyt jokin päästä, saattaako olla kyseessä jonkilainen tieteellinen pakkoneuroosi kun näet asiat noin rajoitetusti, tosin neurootikot yleensä ymmärtävät, että heillä on neuroosi. Vaikea tapaus sanoisin, en pysty auttamaan, Reikikurssista voisi olla apua.
Landrum JT, Bone RA, Joa H, Kilburn MD, Moore LL, Sprague KE. A one year study of the macular pigment: the effect of 140 days of a lutein supplement. Exp Eye Res. 1997 Jul;65(1):57-62.
kirjoitukset, kommentit todellakin kovin samanlaisia, kun mitä olen lukenut, ja kuullut eri medioidenkin välityksellä Birgitan hahmon ottaneen Veijon? esittäneen, kuten tässä epäillään!
Mietinkin, että kovin tutultahan tämä teksti tuntuu!
Kun edustat tätä kansalaisten terveyden edistämistä, ja sairauksien hoitoa näkyvästi, ja kuuluvastikkin, näkemyksistäsi, esityksistäsi ei kuitenkaan aina sitä kuvaa välttämättä saa!
Siksi olen esittänyt muutamia mieltäni askarruttavia kysymyksiä, joita voiko sanoa, skeptiset esityksesi ovat herättäneet!
Koskapa kannanottosi ovat kovinkin reippaita, muita terveydenhoidossa olevia näkemyksiä kohtaan, niin varmaankin omien näkemyksiesi puolustukseksi sinulla on myös joitain perustelujakin?
Niitä varmaankin voit esittää, koskapa aihe tuntuu kiinnostavan moniakin terveytensä, sairautensa, ja sairaanhoidon kanssa tekemisissä olevaa ihmistä, potilasta!
Pelkät heitot, ja asioiden, näkemysten periaatteellinen vastustaminenhan eivät tunnu uskottavalta, ilman perusteluja, eivätkä tuota sitä hyvää ainakaan sille sairaalle, kärsivälle potilaalle, jonka hyvään tässä, ainaista rahapulaa potevassa toiminnassa oletetaan, kerrotaan kuitenkin pyrittävän!
Odotellaan niitä perusteluja, ja vastauksia kysymyksini, joita myös on sivulla nähtävissä!
Et sitten itse ole raaskinut käyttää uutettasi?
Olethan tätä käyttänyt, on erittäin hyvä kroonisissa kivuissa ?
http://www.ipaa-yhdistys.fi/forum/index.php?sid=2b77571ee4a9267b0a48b6df22348c55
http://www.helsinki.fi/~tekivela/kaihi/syyt.html#steroidi
Mutta mihinkäs se BIRGITTA on nyt hävinnyt palstoilta, kun vastauksia odotellaan?
Täällähän on useita kysymyksiä sinulle osoitettuna, jotka näkyvät olevan vielä vastausta vailla!
Vai onko kuitenkin niin kuin näyttäisi, että ne omat hommat, ja niistä kertominen, ja niiden perustelut eivät sitten olekkaan niin kiinnostavia, eikä tunnu tarpeellisilta, kuin toisten kokemusten, näkemysten arvioiminen, arvostelu, vähättely ja huuhaaksi väittäminen?
Vaikka monet sairaat potilaat ovat saanet, sieltä pyören nollan tehoksi väittämältäsi terveydenhoidon puolelta, viimeinkin apua kipuihinsa ja vaivoihinsa, pitkienkin edustamasi toiminnan piirissä kulkemisten, ja juoksutusten jälkeen, josta eivät sitä toivomaansa apua ole saaneet!
Niin.
Odotellaan niitä vastauksiasi, palstalla esitettyihin kysymyksiin!
se BIRGITTA nukahtanut, vai mikä sille on tullut, kun ei ole enää näkynyt palstalla, kertomassa niistä omaperäisistä näkemyksistään?
Eikä ole niitä vastauksiakaan noihin sairasta potilasta askarruttaviin kysymyksiinkään näkynyt antavan!
Niinpä on sitten nähtävästi tehtävä omat johtopäätökset, ja arviot aiheesta.
Näyttäisi, että tämän sairaan potilaan ongelmat kiinostavat häntä kovin vähän, etenkin avunsaanti hänen ongelmiinsa.
Hänen mielenkiintonsa näyttäisi olevan suuntautunut aivan muualle, paremminkin tuonne kaupalliselle puolelle, jossa näitä hänen ylistämiään tieteellisesti tutkittuja tuotteita, ja palveluja myydään!
Sensijaan kaikki muu on tuomittavaa, ja poistettava näkyvistä ja saatavilta pikimmiten, sekä tämmöisten paikkojen ovet on suljettava hyödyttöminä, ja vain rahastuksen, sekä nolla tulosten, ja huu haa hoitojen toteuttajina!
Olisikohan niiden vastausten sisältö sitten ollut jotain tällaista???
http://personal.inet.fi/koti/faro/Selkasivut/Muut.html
Ja lääkärit on olleet vain vihaisia, kun nämä henkilöt ovat menneet heitä hoitaneille lääkäreille kertomaan parantumisestaan. Ei lääkäreitä kiinnosta.
Ja näitä tarinoita on toki lisääkin mm. muutaman suomalaisen kiropraktikon ja naprapaatin sivuilla...
Niin se vaan on, että sairaudet pitää hoitaa näyttöön perustuvalla lääketieteellä, jos potilas paranee muulla menetelmällä niin puoskarointia se on ja vankilaan pitäisi hoitaja laitaa ja potilaan tulee saada vähintään vuoden porttikielto oikeaoppisille lääkäreille
Että jotkut jaksavat ehdottaa tommosta joka asiaan...
Vangilaan, vangilaan molemmat!
Siellä saavat sitten harjoittaa niitä huu haa hoitojaan, mutta korkeintaan pari kertaa kuussa!
Enemmistä hoidoista täytyy kysyä oikeaoppselta asiantuntijalta, lääkäriltä kirjallinen lupa, todistajien kera!
http://palvelin.com/timonen/index.php?nav=6&art=6&lng=0
Ja sun mielestä on surullista, että nämä potilaat on parannettu?????
Tähän saakka olen kuvitellut, että jotta voisi oikeasti parantua, pitäisi ensin sairastaa jotain oikeaa tautia. Mutta ei se kai sitten olekaan niin. Olisiko sinulla paranemiskokemuksia sellaisista vaivoista, jotka voi joku ulkopuolinenkin havaita - sekä siitä, että paraneminen on tapahtunut? Ettei jäisi pelkästään akkojen puheiksi?
On ja paljon onkin. Googleta "selkäsivut".