neliöistä...

muistaa, että ulkomitoistaan talon asuinpinta ala pienenee kyllä tosi paljon. samaa valitti ystävä pariskunta. Luulisi että asuinneliöistä olisi jo valmiiksi vähennetty seinät. Olisi todellisempi.

on hyvä kirjoitti:

muistaa, että ulkomitoistaan talon asuinpinta ala pienenee kyllä tosi paljon. samaa valitti ystävä pariskunta. Luulisi että asuinneliöistä olisi jo valmiiksi vähennetty seinät. Olisi todellisempi.

Lue lisää

Vain kantavat seinät voi vähentää asuinpinta-alasta. "Keveät" seinä voi, ainkin teoriassa, purkaa pois, jolloin pinta-ala kasvaisi.

Itsekin törmäsin tähän asiaan, huomasin kun ihmettelin saman kokoisten rivitalo- & kerrostaloasuntojen koko eroja.

Kerrostaloissa nimittäin lasketaan vain huoneiston ulkoseinien sisäpuolinen osuus, kun taas rivi-, erillis-, pari- & omakotitaloissa ulkoseinät syövät tehollista pinta-alaa.

eri lailla kirjoitti:

Itsekin törmäsin tähän asiaan, huomasin kun ihmettelin saman kokoisten rivitalo- & kerrostaloasuntojen koko eroja.

Kerrostaloissa nimittäin lasketaan vain huoneiston ulkoseinien sisäpuolinen osuus, kun taas rivi-, erillis-, pari- & omakotitaloissa ulkoseinät syövät tehollista pinta-alaa.

Lue lisää

Kerrostaloissa ilmoitetaan yleensä huoneistoala, johon siis kantavat rakenteet, hormit sun muut ei kuulu ja omakotitaloissa taas kerrosala, johon nuo ympäröivät rakenteet tietyin poikkeuksin kuuluu. Rivitaloissa ilmoitetaan kyllä yleensä huoneistoala kuten kerrostaloissakin.

Syykin tähän käytäntöön on selvä. Kerrostalosta ja rivarista ostetaan osakkeita, jotka oikeuttaa tietyn huoneiston hallintaan. Kerrostaloasukas ei omista asuntonsa ulkoseinia eikä kantavia rakenteita vaan ne omistaa taloyhtiö.

Omakotidiilissä taas yleensä myydään koko roska villoineen päivineen. Omakotitalot ja rivitalot vielä sitten joskus sijaitsevat rinteessä tai niissä on muuten vaan kellareita ja kesäkeittiöitä, joita sitten ilmoitellaan tyyliin OKT 5h k s pergola at vaja 112 25 16 m2 rak. oik. jälj. 48 m2, ja siitähän kaikki heti tajuaa mistä on kyse, ja mittaamattakin osaa sanoa, että asuintilat on pienemmät kuin 100 m2 kerrostalohuoneistossa.

on vielä vähemmän. Me laskettiin talon kaikki asuinneliöt, sauna ja vaatehuoneetkin, pitäähän niinhinkin lattia laittaa. Vain teknisen tilan vähensin pois (3m2) aika hullua, jos talon neliöt pienenee 30 neliötä, siitä ilmoitetusta, kyllä se minusta pitää ottaa huomioon jo suunnittelussa..

viilattu niin, että silmät on purua täynnä.
Noinhan sitä nyt ei kyllä lasketa.

Tällä palstalla on laskettu pinta-aloja lähes oikein niin monta kertaa, että en kyllä viitsi ruveta kertaamaan. Kiinnostuneet lukekaa palstaa.
Päin mäntyä on tietysti laskettu vielä useammin, niin että koittakaa löytää ne oikeat tavat =)

Zabadak kirjoitti:

viilattu niin, että silmät on purua täynnä.
Noinhan sitä nyt ei kyllä lasketa.

Tällä palstalla on laskettu pinta-aloja lähes oikein niin monta kertaa, että en kyllä viitsi ruveta kertaamaan. Kiinnostuneet lukekaa palstaa.
Päin mäntyä on tietysti laskettu vielä useammin, niin että koittakaa löytää ne oikeat tavat =)

Lue lisää

Minä olen sitä mieltä kuin tuo aiempikin, että asuinpinta-alaan ei lasketa pesuhuoneita, vaatehuoneita yms. mitä ei käytetä varsinaisesti asumiseen/oleskeluun.

Huoneistoala pitää sisällään kaiken mitä on ulkoseinien sisäpuolella.

Kokonais-/kerrosala pitää sitten sisällään koko pytingin terasseineen ja katoksineen.


Irtaimistovakuutus lasketaan asuinpinta-ala neliöille ja siihen ei ainakaan oteta mukaan pesutiloja.

nyt kirjoitti:

Minä olen sitä mieltä kuin tuo aiempikin, että asuinpinta-alaan ei lasketa pesuhuoneita, vaatehuoneita yms. mitä ei käytetä varsinaisesti asumiseen/oleskeluun.

Huoneistoala pitää sisällään kaiken mitä on ulkoseinien sisäpuolella.

Kokonais-/kerrosala pitää sitten sisällään koko pytingin terasseineen ja katoksineen.


Irtaimistovakuutus lasketaan asuinpinta-ala neliöille ja siihen ei ainakaan oteta mukaan pesutiloja.

Lue lisää

nyt ihan näin, juttusi sisältää monia epätarkkuuksia ja virheitä, joita en tässä kuitenkaan jaksa lähteä oikomaan.

*** kirjoitti:

nyt ihan näin, juttusi sisältää monia epätarkkuuksia ja virheitä, joita en tässä kuitenkaan jaksa lähteä oikomaan.

tulkita sinun puhuvan potaskaa, kun et kerro?

nyt kirjoitti:

Minä olen sitä mieltä kuin tuo aiempikin, että asuinpinta-alaan ei lasketa pesuhuoneita, vaatehuoneita yms. mitä ei käytetä varsinaisesti asumiseen/oleskeluun.

Huoneistoala pitää sisällään kaiken mitä on ulkoseinien sisäpuolella.

Kokonais-/kerrosala pitää sitten sisällään koko pytingin terasseineen ja katoksineen.


Irtaimistovakuutus lasketaan asuinpinta-ala neliöille ja siihen ei ainakaan oteta mukaan pesutiloja.

Lue lisää

Asuinpinta-alaan kuuluvaksi saat laskea ihan mitä tykkäät, sillä kyseinen termi kuuluu samaan kategoriaan niinku-alan ja mun-mielestä-ainaski-alan kanssa.

Oikeita rakennusmääräyksissä ja -ohjeissa esiintyviä termejä ovat seuraavat:

huoneala:
Huoneala on huoneen ala, jonka rajoina ovat
huonetta ympäröivät seinien pinnat tai niiden
ajateltu jatke.

Rakennusosa-ala:
Rakennusosa-ala on rakennusosan vaakasuoran
leikkauksen ala. Jos rakennusosaa rajoittavassa
pystysuorassa pinnassa on toisarvoisia
aukkoja, syvennyksiä tai ulkonemia, on
rajana pinnan ajateltu jatke.

Huoneistoalan:
Huoneistoala on ala, jota rajaavat toisaalta
huoneistoa ympäröivien seinien, toisaalta
huoneiston sisällä olevien kantavien ja muiden
koko rakennukselle välttämättömien rakennusosien
huoneiston puoleiset pinnat.
(Eli asunnon sisämitat vähennettynä kantavilla rakenteilla ja hormeilla ja välipohjan aukoilla.)

Kerrostasoala:
Kerrostasoala on kerrostason ala, jonka rajoina
ovat kerrostasoa ympäröivien ulkoseinien
ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinän
pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien
osalla.
Kerrostasoalaan ei lasketa välipohjan aukkoja, jotka eivät ole vähäisiä.

Bruttoala:
Bruttoala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Bruttoala lasketaan rakennuksen kaikkien kerrostasojen kerrostasoalojen summana. Kerrostasoalat lasketaan bruttoalaan kokonaisina
riippumatta kerrostason sijainnista ja sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksista.
Bruttoalaan lasketaan kaikki kerrostasoalat
riippumatta myös siitä, ovatko huoneet kylmiä
vai lämpimiä.

Asuntoala:
Asuntoalalla tarkoitetaan asunnon huoneistoalaa käyttötarkoituksen mukaisten rajojen
mukaan laskettuna.
Käyttötarkoituksen
mukaisten rajojen määritteleminen
koskee lähinnä pientaloasuntoja. Kerrostaloasunnon
asuntoalaan kuuluvat asuinhuoneiston
kaikki tilat. Pientaloissa asuntoalan ulkopuolelle
jääviä tiloja voivat olla esimerkiksi tekniset
tilat, erilliset säilytystilat, kylmät tilat, kellaritilat.
Asunnon sisäiset eteis-, liikenne- ja
säilytystilat kuuluvat aina asuntoalaan.

Hyötyala:
Hyötyalaa käytetään rakennuskohteissa, joissa
laaditaan tilaohjelma. Hyötyala kuvaa tilaohjelmaan kuuluvien tilojen laajuutta.

Kerrosala:
Rakennuksen kerrosala on rakennusoikeuteen
liittyvä käsite, jonka rakennuslain 131 a §
määrittelee seuraavasti:
”Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten
alat ja se ullakon ala, johon sijoitetaan asuinja
työhuoneita taikka rakennuksen pääkäyttötarkoituksenmukaisia
tiloja, sekä se kellarikerroksen
ala, johon sijoitetaan työhuoneita tai
rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen
mukaisia tiloja”.

Huomattavaa on siis, että kerrosala-käsitettä käytetään ainoastaan rakennusoikeuteen liittyvien asioiden yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos rakennuksen kerrosala on 120m2, se ei anna yksiselitteistä vastausta rakennuksen koosta. Rakennusoikeuteen kuuluvien alojen määrittely kun on etenkin rinnetonteilla todellista rakettitiedettä ja tulkinnat tietenkin kuntakohtaisia.

Jos termit jäivät epäselviksi, ota yhteys ammattilaiseen.

eräs mies kirjoitti:

Asuinpinta-alaan kuuluvaksi saat laskea ihan mitä tykkäät, sillä kyseinen termi kuuluu samaan kategoriaan niinku-alan ja mun-mielestä-ainaski-alan kanssa.

Oikeita rakennusmääräyksissä ja -ohjeissa esiintyviä termejä ovat seuraavat:

huoneala:
Huoneala on huoneen ala, jonka rajoina ovat
huonetta ympäröivät seinien pinnat tai niiden
ajateltu jatke.

Rakennusosa-ala:
Rakennusosa-ala on rakennusosan vaakasuoran
leikkauksen ala. Jos rakennusosaa rajoittavassa
pystysuorassa pinnassa on toisarvoisia
aukkoja, syvennyksiä tai ulkonemia, on
rajana pinnan ajateltu jatke.

Huoneistoalan:
Huoneistoala on ala, jota rajaavat toisaalta
huoneistoa ympäröivien seinien, toisaalta
huoneiston sisällä olevien kantavien ja muiden
koko rakennukselle välttämättömien rakennusosien
huoneiston puoleiset pinnat.
(Eli asunnon sisämitat vähennettynä kantavilla rakenteilla ja hormeilla ja välipohjan aukoilla.)

Kerrostasoala:
Kerrostasoala on kerrostason ala, jonka rajoina
ovat kerrostasoa ympäröivien ulkoseinien
ulkopinnat tai niiden ajateltu jatke ulkoseinän
pinnassa olevien aukkojen ja koristeosien
osalla.
Kerrostasoalaan ei lasketa välipohjan aukkoja, jotka eivät ole vähäisiä.

Bruttoala:
Bruttoala kuvaa koko rakennuksen laajuutta. Bruttoala lasketaan rakennuksen kaikkien kerrostasojen kerrostasoalojen summana. Kerrostasoalat lasketaan bruttoalaan kokonaisina
riippumatta kerrostason sijainnista ja sen sisältämien huoneiden käyttötarkoituksista.
Bruttoalaan lasketaan kaikki kerrostasoalat
riippumatta myös siitä, ovatko huoneet kylmiä
vai lämpimiä.

Asuntoala:
Asuntoalalla tarkoitetaan asunnon huoneistoalaa käyttötarkoituksen mukaisten rajojen
mukaan laskettuna.
Käyttötarkoituksen
mukaisten rajojen määritteleminen
koskee lähinnä pientaloasuntoja. Kerrostaloasunnon
asuntoalaan kuuluvat asuinhuoneiston
kaikki tilat. Pientaloissa asuntoalan ulkopuolelle
jääviä tiloja voivat olla esimerkiksi tekniset
tilat, erilliset säilytystilat, kylmät tilat, kellaritilat.
Asunnon sisäiset eteis-, liikenne- ja
säilytystilat kuuluvat aina asuntoalaan.

Hyötyala:
Hyötyalaa käytetään rakennuskohteissa, joissa
laaditaan tilaohjelma. Hyötyala kuvaa tilaohjelmaan kuuluvien tilojen laajuutta.

Kerrosala:
Rakennuksen kerrosala on rakennusoikeuteen
liittyvä käsite, jonka rakennuslain 131 a §
määrittelee seuraavasti:
”Rakennuksen kerrosalaan luetaan kerrosten
alat ja se ullakon ala, johon sijoitetaan asuinja
työhuoneita taikka rakennuksen pääkäyttötarkoituksenmukaisia
tiloja, sekä se kellarikerroksen
ala, johon sijoitetaan työhuoneita tai
rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen
mukaisia tiloja”.

Huomattavaa on siis, että kerrosala-käsitettä käytetään ainoastaan rakennusoikeuteen liittyvien asioiden yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos rakennuksen kerrosala on 120m2, se ei anna yksiselitteistä vastausta rakennuksen koosta. Rakennusoikeuteen kuuluvien alojen määrittely kun on etenkin rinnetonteilla todellista rakettitiedettä ja tulkinnat tietenkin kuntakohtaisia.

Jos termit jäivät epäselviksi, ota yhteys ammattilaiseen.

Lue lisää

hyvä saada selkoa termeistä.

selvityksestä kirjoitti:

hyvä saada selkoa termeistä.

ei varmaankaan tarkottanut tästä tälläistä polemiikkia. Kun kyse oli vain sellaisista neliöistä, mistä ei ole termiä ollenkaan. Voisi puhua vain "puhtaasti käytössä olevista lattiapinta-ala neliöistä. Niistähän hän mainitsi puhuttavan, miten paljon vähentää just seinät vain pinta-alaa..

nyt kirjoitti:

tulkita sinun puhuvan potaskaa, kun et kerro?

Loputon suo olisi oikoa näitä virheellisiä käsityksiä, eikä siitä edes makseta. Joten lyhyestä virsi kaunis ja asia tuli selväksi, että metsään olit menossa määritelminesi.