Ulkoisia

Oon aika naisellinen:)
About 8-
Aamuisin käytän noin 30 minuuttia meikkaamiseen ja hiusten laittoon
Korkkareita en juuri käytä, mutta hametta silloin tällöin

Arvioisin 9.
Minulla on pitkät hiukset, käytän tyttöjen vaatteita ja en missään määrin tunne itseäni miehiseksi.

naisellinen ulkoisesti..

ehkä 6

- hiukset on lyhyet ja käytännölliset
- töihin en jaksa juuri meikata
- farkut ja huppari sopii arkeen
- juhliin jotain tyylikästä, mut ei hametta

Siinä 9 paikkeilla. Joskus tuntuu ettei ole ihan parhaimmillaan eli 8 ja toisinaan taas on ihan kivaa ihailla itseään peilistä eli 10. :D

Tosin en käytä hameita melkein koskaan. Juhlissa korkeintaan. Minulla on pitkät vaaleat hiukset ja harvoin poistun talosta huolittelematta itseäni edes hiukan. En kuitenkaan seuraa muotia eikä merkkivaatteilla ole minulle niin merkitystä.
Pidän mukavista, tyköistuvista ja sporttisista vaatteista ja toisaalta hieman fantasia-tyylisistä asuista.^^

Olen enimmäkseen naisellinen, mutta luonteessani on poikamaisuutta. Samoin lihaksikkaassa ruumiinrakenteessani, vaikka olen hoikka.

tuo olisi 8-9.

Vaikka en laittaisi itseäni ollenkaan, olen silti aina se pieni, hento, pitkähiuksinen tyttö. Jos laittaudun, olen varmaan oikein sieväkin joskus. Luonteeltani olen kuitenkin monissa asioissa aika poikamainen, sellainen naisten kotkotus ei kiinnosta. Joskus tosin on puolivieraassa seurueessa helpompaa liittyä meikkiaiheiseen keskusteluun.

Muuten, huomio: Nykyään pelkään että olen muuttumassa poikamaisemmaksi. Ehkä se johtuu asenteesta. Jotenkin mukavampi taaplata kun ei tarvitse pyydellä keneltäkään anteeksi itseään. Harmi vaan se näyttää sitten erityisesti vetoavan juuri miehiin, ja jos ilmoittaa jostain syystä olevansa tällainen keno, tuntuu se vaan innostavan.

noin 8-9...koen olevani tyttömäinen ilman tyttöjen juttuja.Kasvonpiirteet ovat selkeästi naisihmisen,söpöt tosin.

en koe olevani kuitenkaan femme.Koska siihen vaadittas mielestäni jollain lailla klassinen naama(suora pitkä nenä,naiselliset huulet ja silmät),ja naisellinen olemus(tiukahkot vaatteet,meikkiä,koruja,pitkät hiukset).

luulisin asettuvani jonnekin puoliväliin tuollaisella asteikolla... Vaikka paljonhan se riippuu ihan henkilökohtaisista näkemyksistä siitä, mikä on naisellista ja mikä ei. :)

Yleensä tyylini on sporttinen, en hirveästi eroa arkipukeutumisellani näistä yliopiston käytävillä vastaantulevista naisista, mutta hieman urheilullisemmin pukeutunut olen... Tyylini on ehkä koko ajan muuttunut juuri urheilullisempaan ja rennompaan suuntaan.

Minulla on pitkät hiukset ja halutessani näytän hyvinkin naiselliselta, rakastan iltapukujuhlia ja korkokenkiä, pidän jakkupuvuista ja hameista... Osaan pukeutua hyvin. Käytän yleensä huippunaisellisia alusvaatteita ja yöpaidat ja aamutakit ovat satiinia.

Kuitenkaan en jaksa juuri koskaan meikata, olen omistanut 22-vuotiaan elämäni aikana yhden ripsivärin (meikkaamiseni käsittää yleensä peitepuikon käytön ja puuterin huiskimisen, muutaman kerran vuodessa) - toisaalta minulla on hyvä iho ja tummat silmät ja kulmat ihan luonnostaan. Korvakoruja ei ole ollut koskaan, kaulassa saattaa roikkua joku koruntapainen.

Olen muuttunut koko ajan laiskempaan ja laiskempaan suuntaan ulkonäköni suhteen... Vaatteet ovat kyllä aina tilanteeseen ja toisiinsa sopivat, ja hiukset kampaan aamuisin. :) Muuten en stressaa ulkonäöstäni, ja jos minulla on treenit luentojen jälkeen niin tulen kyllä yliopistolle tuulipuvussa.

Mitä tulee muuhun elämääni... Opiskelemallani alalla on enemmän naisia kuin miehiä, mutta ala on muuten aika sukupuolineutraali. Harrastan toisaalta melko herkkiä juttuja, kuten kuvataidetta jne., mutta toisaalta urheilu on suuri osa elämääni ja harrastan perinteisesti maskuliinisiksi miellettyjä lajeja. Armeijakin on käyty.

Muuten olen aika naisellisen herkkä ja analyyttinen ja mieluummin kommunikoin naisten kuin miesten kanssa. Toisaalta en voi oikein ymmärtää monia "naisten juttuja", kuten shoppailemista: minun shoppailukseni riittää 15 minuuttia Tiimarissa, kun etsin askartelutarvikkeita. :) Tai esimerkiksi juuri ulkonäkökeskeisyyttä, sellaista ettei voida lähteä ulos ennen kuin on laitettu ripsiväriä tai herätään tunti ennen lähtöä vain, jotta saadaan hiukset laitettua... Hoh hoijaa... :) En tiedä, mitä tulisi seurustelusta sellaisen henkilön kanssa... :)

Kun joku opiskelukaveri anelemalla anelee, niin lähden kyllä makutuomariksi shoppailukierrokselle (tyttöystävä shoppailee onneksi hyvin harvoin :) ). Kun olen sitten kulkenut kaksi tuntia kaupasta toiseen, istunut sovituskoppien edessa ja katsellut pyörähtelyjä toistellen "Tosi hieno, näytät kauniilta", palaan omaan laiskaan ja niin äärimmäisen helppoon elämääni hyvillä mielin. :)

on puolet kumpaakin sukupuolta. jos nyt puhutaan ulkonäöstä. en nyt miesten vaatteissa kulje, mutta tykkään sporttisista ja rennoista vaatteista. myös joitakin naisellisempia paitoja löytyy, mutta hameita en käytä. en myöskään sukkahousuja, vaan pitkiksiä. kengät on tennareita ja vaelluskenkiä. hiukset on lyhyet muttei kauhean lyhyet. käytän meikkivoidetta, joskus harvoin myös ripsiväriä ja huulikiiltoa.

Sanoisin n. 7. Kasvoiltani olen täysin naisen näköinen, mutten mikään klassinen kaunotar, vaan ennemminkin ehkä persoonallisen söpö( näin on mulle myös sanottu).Meikkaan lähes joka päivä, mutten mitenkään vahvasti. Hameet ja muut ns. naisten jutut tuntuvat kovin epämukavilta ja vierailta. Hiukset lyhyet, mutta naisellinen kampaus. Juttuni ovat miehisen rempseitä ja hiukan ronskeja kuulema myös. Kävelen kuulema poikamaisen rennosti ja tiedostan sen itsekin.

Itselläni on monesti jännä olo, että minussa on molempia sukupuolia ja se ilmenee aina eri tilanteiden mukaan.Naiselta siis näytän, mutta olemukseni on välillä hyvinkin poikamainen.

8. lyhyet hiukset mut siis kuitenkin aika naisellinen pörröpää. meikkaan oikeestaan joka päivä koska se näyttää nätiltä, käytän suht tiukkoja farkkuja mutta koska urheilen niin sillon tällön kuljen myös verkkareissa. juhlaan voin huoletta laittaa hameen ja korkkarit näyttämättä transulta. mut en mä niitä kauheesti vapaa-ajalla käytä.

mussa ei ole mitään miesmäistä, mä en käytä hameita mutta en katso että se tekee musta vähemmän naisellisen.

Noh, en millään haluis lähtee pisteyttään naisellisuuttani tai muutakaan, mutta kait se on pakko.

Oon ehkä niin äijä etten oikeen osaa mieltää mitään nais- tai miesmäisiä asioita, tai tehdä eroo niitten välille.

Mutta jos mennään ihan tällä mekko, meikki, hiuksi linjalla niin on pitkää hiusta ja meikkiä, mutta tuskin mekkoa mun päällä enää tätä nykyä näkee.

Vuosi sitten saattoikin vielä mekkoa nähdä mun päällä, mutta tätä nykyä sekin hienous on vaihtunu farkkuihin tai mikä vielä pahempaa tuulipuvun housuihin. :D

Suosin aika rentoo meininkiä, niin olemuksessa, tavoissa kuin tyylissäkin.

Farkut ja t-paita on aika kova sana, ei ehkä kuitenkaan 501 tai koff.

Shoppailu ja kälätys on kyllä hallussa. Joskus liiankin hyvin.

Rohkeesti väittäisin meneväni siihen seiskan kastiin mitä nyt tuohon naisellisuuteen tulee, muuten tietenkin ihan kymppi.

9?
meikkaan päivittäin..kevyesti kylläkin..suosin luonnollista lookkia! Pukeutumistyyli on tyttömäinen ja tennarit/farkut päälläkin olen kovin tyttömäinen ilmestys..(hameita käytän kuitenkin harvemmin) Hiukset ovat pitkät, käytän korvakoruja.. tuoksut ovat tärkeitä, samoin kaikki rasvat yms..kaiken maailman purnukat!

Olen pieni,herkkä jne..luonteessani korostuvat tyttömäiset piirteet.. ja ihastun aina itseni vastakohtiin..poikamaisiin, rohkeisiin..

en oo kauhee kissa:)

Ehkä mulla nyt 8 . Subjektiivinen käsitys itsestä ja ulkoinen olemus voivat sekoittua mielessä, joten vaikea sanoa. Kun olen katsellut vanhoja fotoja, hämmästyin todella. Käsittämättömän hentoinen ja feminiini olento, kuin "syntynyt viehättämään", asennot ja kaikki (johtui ujoudesta?). Ja minä kun en ole koskaan makeillut, jos multa kysytään.

Silti en edelleenkään tunne sisimmässäni muuttuneeni mihinkään suuntaan f-m-akselilla. Ulkoisesti kylläkin. Esim. vielä 70-luvun alussa eivät tytöt arvokkaissa yrityksissä saaneet pitää pitkiä housuja jne. Mascarat, meikit lähes poistuneet, kynsimuoti muuttunut (;)), tukka lyhentynyt mukavuussyistä - eli samaa, kuin useilla hetskunaisilla iän myötä. Minulla naisesta tykkäävänä vähän kanssasiskoja nopeammin.

Väittelin kerran erään mieskollegan kanssa, että riittävästi naamioituneena pystyisin esiintymään miehenä. Tuolloin oli Hesarissa julkaistu juttu miehestä, joka kiersi stadin yöelämässä naisena (ei trans, vaan pelkästään reportaasin vuoksi), ja miten koetteleva kokemus se oli miehen itsetunnolle. Naisen osa ei ole helppo.

Kollega väitti, että hän tunnistaa useimmat naiset naisiksi, ainakin minut. On niin paljon pieniä tiedostamattomia eleitä, jotka paljastavat. En uskonut. Olen kuitenkin alkanut kallistua samalle kannalle siitä alkaen, kun videointivillitys laajentui kansanhuviksi. Itse ei näe, ei edes aavista näkyvän, miten naisellisia pieniä eleitä tulee viljelleeksi tavallinen reilu suora nainen.

Luonto-ohjelmien hupinumeroita ovat välähdykset, joissa näytetään milloin minkin orvon pedonpennun tai sorsanpoikasen sosiaalistuneen keinoemoonsa. Ehkäpä ihmisillä on sama juttu, tytölle voimakas emotionaalinen isä/miesmalli voi tartuttaa miesten elehtimiskieltä (rehvakkuutta, voimaa tms) ja pukeutuminen mukailee normimallia. Ja sama päinvastoin pojat/naiset-suhteessa. Roolikäyttäytyminen voi olla tiedostettua tai tiedostamatonta, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä seksuaalisuuntauksen kanssa, rooleja kehittyy kaikille.

Annan arvosanan 9. Kyse on siis ulkoisesta naisellisuudesta.

Naiselliset kasvonpiirteet, naisellinen vartalo, naisellinen kävelytyyli. Käytän n. puolet ajasta hametta, toisen puolen farkkuja. Tunnen itseni yhtä naiselliseksi farkuissa kuin hameessa. En ole kikatteleva typy, pikemminkin kunnioitusta herättävä tosinainen ;)

Yksi perinaisellinen ominaisuuteni on helposti kasvoille leviävä hymy. Naisethan hymyilevät enemmän kuin miehet.