Parhaat mahdolliset metsät mukaanlukien Osaran-aukiot, on syntyneet auratuille maille.
Onkohan kukaan pipertäjä kääntänyt takkia tuon takia, tuskin.
Mukavia verukkeita kieltää kunnon työ: vaikea liikkua auratulla maalla. Kuka hemmetti käskee sinne silloin mennä? Vaikeaa on liikkua oikoratatyömaallakin.
Ei kasva marjoja. No nyt kasvaa, mutta näkyykö poimijoita?
Mitä vikaa
6
716
Vastaukset
- sivullinen.
Osaran aukiot olivat pitkään luonnonsuojelijoiden käsikassara ja malliesimerkki luonnon tärväämisestä mahdollisesti ikuisiksi ajoiksi. Kritiikki siten hiljeni sitä mukaa kuin metsä kasvoi uudestaan. Väittäminen on helppoa, todistaminen hidasta ja vaivalloista.
Tehtiin siellä virheitäkin tietämättömyydestä, mutta lopputulos on silti hyvä.- myös sivullinen
maksanut tämä Osaran aukeiden metsittäminen? Tutkijat ovat arvioineet, että taimikon perustamiskustannukset ovat laajoilla alueilla aurauksineen ja toistuvine istutuksineen ylittäneet reippaasti hakkuun tuotot. Vain valtion rahoin moinen metsätalous on saatu näyttämään "kannattavalta".
Osaran aukeilla on 50-luvulla hakattuja alueita, joilla ei edelleenkään kasva metsää vaan hädintuskin nelimetristä pusikkoa. Parinkymmenen metrin välein maastossa törröttää kärsivän näköisiä mäntyjä, joista osa on kuollut pystyyn. Joillekin 50-luvulla hakatuille alueille on tehty täydennysistutuksia vielä 70-luvun lopulla.
Typerintä aukeiden metsittämisessä oli se, että paikoin sinne luontaisesti syntyneet koivut ja kuuset hävitettiin useaan kertaan, koska tilalle haluttiin mäntyä. Kun männyn uudistus ei entisessä paksusammalkuusikossa onnistunut, luonnontaimien annettiin lopulta kasvaa, mutta käsittelyn jäljiltä jokaisen kuusen tyvellä on mutka. Tukkipuita niistä ei tule koskaan.
Kuivilla kankailla avohakkuun jälkeinen uudistus onnistui hyvin, mutta tällaista maaperää Osaran aukoista on vain 15%. Kannattaa mennä tien laidalta vähän syvemmälle metsään. Ehkä kaikki ei näytäkään siitä vinkkelistä yhtä onnistuneelta. Tuon kaltaiseen metsän uudistamiseen ei yksityisellä metsänomistajalla ole varaa. - Risupartanen.
myös sivullinen kirjoitti:
maksanut tämä Osaran aukeiden metsittäminen? Tutkijat ovat arvioineet, että taimikon perustamiskustannukset ovat laajoilla alueilla aurauksineen ja toistuvine istutuksineen ylittäneet reippaasti hakkuun tuotot. Vain valtion rahoin moinen metsätalous on saatu näyttämään "kannattavalta".
Osaran aukeilla on 50-luvulla hakattuja alueita, joilla ei edelleenkään kasva metsää vaan hädintuskin nelimetristä pusikkoa. Parinkymmenen metrin välein maastossa törröttää kärsivän näköisiä mäntyjä, joista osa on kuollut pystyyn. Joillekin 50-luvulla hakatuille alueille on tehty täydennysistutuksia vielä 70-luvun lopulla.
Typerintä aukeiden metsittämisessä oli se, että paikoin sinne luontaisesti syntyneet koivut ja kuuset hävitettiin useaan kertaan, koska tilalle haluttiin mäntyä. Kun männyn uudistus ei entisessä paksusammalkuusikossa onnistunut, luonnontaimien annettiin lopulta kasvaa, mutta käsittelyn jäljiltä jokaisen kuusen tyvellä on mutka. Tukkipuita niistä ei tule koskaan.
Kuivilla kankailla avohakkuun jälkeinen uudistus onnistui hyvin, mutta tällaista maaperää Osaran aukoista on vain 15%. Kannattaa mennä tien laidalta vähän syvemmälle metsään. Ehkä kaikki ei näytäkään siitä vinkkelistä yhtä onnistuneelta. Tuon kaltaiseen metsän uudistamiseen ei yksityisellä metsänomistajalla ole varaa.Meilläpäin on tehty 60-luvulta alkaen männyn istutusta,melkeinpä kaikenlaiseen maaperään.Ja metsänaurauksesta ja männylle istutuksesta tehtiin sääntö,muita vaihtoehtoja ei käytetty ollenkaan.Viimeisen kymmenen vuoden aikana,on vasta alettu ajatella enemmän ja on otettu käyttöön siemenpuu asentoon hakkuu ja varovaisempi lautasäkeen käyttö.Metsähallitus kuitenkin tekee paikallisilla maillaan selkeitä virheitä,istuttaa mäntyä reheville paikoille ym. Ja on kuiville kasvupaikoille,jäkälää ym kasvaville paikoille istuttanut kuusta ja lehtikuusta. Sitten on alueita,jotka on aikoinaan metsitetty kylvösiementä käyttäen/ lapiokuokalla käsin istutettu taimet. NYT NÄMÄ METSÄT,OVAT NE KAIKKEIN PARHAIMMAT!!! 50-60-vuotiaita oksatonta mäntyä kasvavaa valiometsää!!
- metsuri
Risupartanen. kirjoitti:
Meilläpäin on tehty 60-luvulta alkaen männyn istutusta,melkeinpä kaikenlaiseen maaperään.Ja metsänaurauksesta ja männylle istutuksesta tehtiin sääntö,muita vaihtoehtoja ei käytetty ollenkaan.Viimeisen kymmenen vuoden aikana,on vasta alettu ajatella enemmän ja on otettu käyttöön siemenpuu asentoon hakkuu ja varovaisempi lautasäkeen käyttö.Metsähallitus kuitenkin tekee paikallisilla maillaan selkeitä virheitä,istuttaa mäntyä reheville paikoille ym. Ja on kuiville kasvupaikoille,jäkälää ym kasvaville paikoille istuttanut kuusta ja lehtikuusta. Sitten on alueita,jotka on aikoinaan metsitetty kylvösiementä käyttäen/ lapiokuokalla käsin istutettu taimet. NYT NÄMÄ METSÄT,OVAT NE KAIKKEIN PARHAIMMAT!!! 50-60-vuotiaita oksatonta mäntyä kasvavaa valiometsää!!
on taas tietämyksen taso alhaalla.Haetaan vain yksi esimerkki,joka tukee omaa käsitystä,olisi ymmärrettävä kokonaisuus..siihen ei näytä olevan monestakaan.Metsästä tulee monimuotoinen hoiti sitä niin tai näin ja myös luonto osaa hoitaa metsän.
- alkup.
Miten uudistetaan Kanadassa, entä Venäjän karjalassa?
Joskus 20v sitten oli kirjoitus lehdessä, että kohta Kanadasta loppuu puu, koska aukot jätetään sinälleen kasvamaan. Ei ole vielä loppunut.
No, jokatapauksessa hoidettu luonto on hyväksi. Niin tuotolle, kuin silmien iloksi.
Ruminta mitä olen nähnyt, on Espoon Nuuksion luonnonsuojelualueella ränsistymällä tyhoutuvat alueet. Hyvä kohde opetukseksi ja varoitukseksi.
Elinvoimaiset puupellot antavat turvallisuutta tulevaisuutta ajatellen. Energiaa ainakin tarvitaan.- tehometsäihmiset
50 vuoden aivopesu on saanut suuren osan porukasta kuvittelemaan, että luonnon metsä on epäsiistiä ja rumaa. Kaunista metsää on sellainen, jossa puut ovat samankokoisia ja saman välimatkan päässä kuviollaan. Monimuotoisuus syntyy muka siitä, että metsälössä on eri-ikäisiä kuvioita. Luonnollisesti uudistuvan metsän kanssa näillä puupelloilla ei ole mitään tekemistä. Eikä niiden lajisto ole runsaudessa lähelläkään luonnon metsää.
Miten selitätte sen, että metsät uudistuivat erinomaisesti silloin , kun ihmistä ei vielä ollut olemassakaan? Tutkimuksissa on havaittu, että uudistumiseen ei ole tarvittu välttämättä mitään metsäpaloja. Vieläkin on jäjellä sellaisia metsiä, joita on hoidettu ilman suuria aukkoja varovaisin poimintahakkuin. Nämä metsät ovat ilo silmälle ja erinomaisia sieni- sekä marjapaikkoja.
Sama halu luonnon manipulointiin toistuu myös ihmisten pihoissa, joiden tärkein elementti on nykyisin tuuman mittaiseksi parturoitu viheraavikko. Osa ei siedä puitakaan pihassaan. Niistä tippuu lehtiä ja muuta roskaa auton päälle. Taustalla lienee ihmisen halu hallita kaikkea ympärillään kasvavaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1342027Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.291091- 69889
Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?262774Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r65761- 15747
- 83696
Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132687Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.214683- 26674