Onko kokemusta vesiautomaatin imukyvystä, kun ollaan ilmoitetun imukorkeuden (8 m)maksimirajoilla. Meillä imukorkeus olisi 6,5 m ja putkea maalla 30 m. Mahtaakohan löytyä laitetta, joka jaksaisi imeä. Vesimäärän tarve on pieni. Onko pumpun teholla merkitystä imukykyyn, 900W /1300 W ?
Vesiautomaatin imukyky
Juho
2427471
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kyllä se tuohon pystyy. Periaatteessa pumpun moottorin teho vaikuttaa imukorkeuteen, mutta ei välttämättä. Se riippuu pumpun suunnittelusta. Laita suurenpuoleinen imuputki.
pumpun tiedoissa on käppyrä jossa imukorkeus/litraa minuutissa.
Ominaiskäyrät yms.. Onhan niistä ilmoitettu myös max. imukorkeus. Putken vastus (30 m) ei paljoa merkitse, eikä kavitointivaaraakaan yleensä ole.
Joskus kuulin kikasta:
Pumpun lähtöpuolelta otaan haaralla pieni putki ja johdetaan se takaisin imupuolelle imuputkeen lähelle pohjaventtiiliä.
Tällä konstin saadaan huijattua pumpun imupuolen "alipainetta".
Tuotto tietysti pienee, mutta imukorkeutta saadaan tosi rajusti lisää.
Konstia käytetty kai kaivoshommissa tms. jolloin on pumpun hinnassa säästetty.
Teepä Jocu joutessas koe, toimiiko.
Makolla oli aikoinaan tuollainen viritys porakaivoja varten. Oikein ejektorin kanssa. Vettä tuli, mutta kovin huonosti. Piti vaihtaa Grundfos tilalle.
Eli merenpinnassa imukorkeus on luokkaa noin 10 metriä, pystysuunnassa. Asiaan vaikuttavat lisäksi korkeus merenpinnasta ja ajankohtainen ilmanpaine
Toinen suure on imuputken virtausvastus johon vaikuttavat imuputken halkaisija ja pituus.
Kysymys: voitko viedä pumpun lähemmäs vesipistettä?
Mikäli saat nostokorkeutta vähennettyä ja myöskin imuputken pituutta lyhennettyä helpottuu homma suuresti.
Painepuolen nostokorkeus ja putken/letkun virtausvastus ovat helpommin hallittavissa kuin imupuolella.
Lisäksi riesana ovat ainaiset pienet vuodot liitoksissa ja pohjaventtilissä jotka aiheutavat ongelmia kun nostokorkeus on suuri. Letkuun/putkeen tuppaa vuotamaan ilmaa ja pumppu haukkaa tyhjää.
Menee runouden puolelle. Kaikki on kiinni pumpun suunnitteluarvoista.
Viimeinen kappale on roskaa. Koko järjestelmässä on sama paine, pohjaventtiilistä painepuolen hanoihin.
Kyllä imupuolen vuodot näkyvät. Pumpun seistessä vesi lentää vuodoista, ja pumppukin käy vähänväliä, vaikka vettä ei käytetäkään.
takaiskuventtiilikin on keksitty!
Tavallisestihan pohjaventtiili hoitaa sen homman.
Siitä on lähdettävä, että putkistossa ei saa olla vuotoja. Takaiskuventtiili imuputken alussa ei auta, jos imuputki liruttelee itsensä vajaaksi. Hyväkin vesiautomaatti on siinä kovan paikan edessä.
Paras pitää imuputki paineellisena. Muuten voi käydä niin, että imuputki tyhjenee vuototapauksessa liikaa, ja pumppu epätoivoisesti imiessään vaurioituu.
Mitähän lause "Koko järjestelmässä on sama paine, pohjaventtiilistä painepuolen hanoihin." mahtaa tarkoittaa? Ja minkälaista pumppua tarkoitat?
Ainakin niissä pumpuissa joita minulla on vuosien saatossa ollut, on imupuolella ns. normaalipaine ja painepuolella se paine jolle pummpu on asetettu. Jocu voisi vähän selittää väitettään "Viimeinen kappale on roskaa." Millähän tavalla se esimerkiksi 6 kg/m2 paine sinne imupuolelle syntyy?
Ostan pumppusi samantien mikäli tuo on totta.
Mikä kohta alkuosasta meni runouden puolelle.
En ole lukenut kitään pummppuoppeja mutta olen kuvitellut tietäväni paljon luonnonlaeista.
Mikäli pumpun nostokorkeus on suurempi kuin vesipatsaan paine joka vastaa ympärillä olevaa ilmanpainetta syntyy tyhjiö ! Tuon tyhjiön pystyy voittamaan kapillariputkissa, mutta silloin ei tule vettä hanasta tarvittavaan tahtiin.
Kandeis hiukan perehtyä asioihin ennkuin rupeaa nimittelemään.
Kerro minkälaisilla pumpun suunnitteluarvoilla voitetaan imupuolen tyhjiö silloin kun nostokorkeus on suurempi kuin tuo ilmanpaine?
Imupuolen paineistus onnistuu ainoastaan ulkopuolisella pumpulla. Mikäli siihen käytetään itse vesipumppua, laskee sen teho oleellisesti ja vielä suhteessa nostokorkeuteen. Kun nostokorkeus on riittävä tyhjiön muodostumiselle, vie "hullunkierto" kaiken eikä hanasta tulee mitään ulos.
Miksiköhän 300 metriä syvässä porakaivossa pumppu on alhaalla eikä yläpäässä imemässä?
Eihän imupuoli ole paineistettu pumpun käydessä, mutta noita sinun vuotohöpinöitäsi piti laulaa suohon kirjoittamatta novelia.
Kun pumppu pysähtyy, on imuputkikin paineistettu, ja silloin nuo vuotokohdat näkyvät. Tätä tarkoitin imuputken pitämisellä paineistettuna, kun joku ehdotti taiskuventtiiliä johonkin kohtaan.
Ilmanpaineella ei ole juurikaan merkitystä. Paljon enemmän vaikuttavat vedenpinnan vaihtelut kaivossa.
Ei ole kertaakaan jäänyt saunomatta sen takia, että on matalapaine.
Nuo höpötyksesi 300 metrisistä porakaivoista jätän omaan arvoonsa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmapuntari
En kiireessä löytänyt parempaa viittausta ilmanpaineeseen.
Olemme tainneet puhua eri asiasta. Se mitä olen yrittänyt sanoa on että noin 10 metriä on maksimi imupuolen nostokorkeus, sen jälkeen syntyy tyhjiö.
Sehän on pumpun suunnittelussakin lähtökohtana. Valmiista pumpusta puhuttaessa sillä ei ole käytännön merkitystä, koska max. imukorkeus on ilmoitettu.
Lentokoneiden korkeusmittarit ruuvataan kohdalleen vallitsevan ilmanpaineen mukaan, mutta pumpunostossa asian voi unohtaa. Ei pidä tehdä asioista liian vaikeita.
Tilanne on vähän sama kuin tietokonelaitteissa. Käyttäjä näkee kuvan tai muun grafiikan, mutta hänen ei tarvitse tietää, miten se on toteutettu.
300 metriä syvästä porakaivosta saa vettä normaalilla vesiautomaatilla, jos vedentulo on todella hyvä ja vedenpinta asettuu riittävän ylös.
Ostan halvahkon vesiautomaatin ja kokeilen. Kerron sitten miten kävi. Selviää parin - kolmen viikon sisällä.
Esim. mökkikäyttöön tarkoitettu vesiautomaatti mitoitetaan suurelle imukorkeudelle senkin takia, että laite sijoitetaan mieluusti johonkin rakennukseen, ja kaapelinvetoakin halutaan välttää. Yleensä suuri imukorkeus saadaan suurihalkaisijaisella imuputkella.
Pumpun imukorkeuskin on kuitenkin monesta tekijästä kiinni. Veden lämpöönkin se voi kompuroida, jos vettä imetään järvestä kesällä.
Luvatusta imukorkeudesta voidaan jäädä metrinkin päähän.
Katselin jonkin vesiautomaatin mainoksesta, että se on tarkoitettu puhtaalle vedelle. Ehkäpä noin hoidetaan mahdolliset valitukset. Olet pumpannut sillä jotakin kuravettä.
Tavallinen pulliainen on aika heikoilla imukorkeudesta valittaessaan. Asiaan vaikuttaa siis moni tekijä, ja parin sadan euron aparaatin kyseessä ollen ei kannata ruveta järin tieteellisiä mittauksia tekemän.
Jutun voi hävitä viimekädessä veden laadun perusteella, jos oikein kovaan kisaan lähdetään.
Yli 8 metrin imukorkeus mahdoton normaaleilla pumpuilla.
sisäänrakennettu ejektori, millainen on muuten mm. Hekeksen SGM sarjan pumpuissa.
Nyt vesi nousee järvestä! Ostin Bauhausista halvan 1300 W tehoisella moottorilla olevan vesiautomaatin. Lupaavat tälle 9 metrin imukorkeuden. Mittasin vielä tarkasti imukorkeuden, joka on 6,5m. Putkea on järvestä mökkiin maalla 35 m. Putki on 40 mm halkaisijaista ja sen sisällä on vielä lämmityskaapeli. Hyvin imee! Kiitos kommenteistanne.
Teoreettinen maksimi-imukorkeus vedelle on noin 10m normaalissa ilmanpaineessa ja korkeus pienenee rajusti lämpötilan noustessa. Lisäksi myös putkiston ja pumpun ominaisuudet pienentävät todellista imukorkeutta.
Valaistaanpa hivenen mistä tämä johtuu. Pumpun imu perustuu siihen, että se luo imupuolelle alipaineen, jolloin paine-ero saa nesteen virtaamaan pumppuun.
Tarvittava paine-ero pumpun ja imuletkun pään välillä riippuu nostokorkeudesta ja systeemin imupuolen painehäviöstä. Painehäviön suuruuteen vaikuttavat mm pumpun, suodatimen ja putkiston ominaisuudet. Myös virtausnopeuden kasvattavinen kasvattaa painehäviötä. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat siis tarvittavaan alipaineeseen.
Valitettavasti paineen aleneminen vaikuttaa myös veden kiehumispisteeseen. Kun painetta alennetaan riittävästi, alkaa vesi kiehumaan myös huoneenlämpötilassa. Sama ilmiö esiintyy myös imettäessä, jos juuri sulana pysyvää vettä yritetään imeä yli kymmenen metrin korkeuteen normaalipaineessa, vaadittava alipaine on niin suuri että vesi alkaa siirtymisen sijasta kiehua ja pumppu ei toimi kunnolla. Ilmiötä kutsutaan kavitaatioksi.
Alkava kavitaatio ei kuitenkaan aina suoraan estä pumppausta, se voi näkyä esimerkiksi pienentyneenä tehona. Kavitaation synnyttämät kuplat voivat myös kuluttaa pumppua ja putkistoa, ja äärimmäisissä tapauksissa ne voivat johtaa jopa pumpun rikkoontumiseen tai ne voivat pienentää pumpun käyttöikää.
Toi oli törkeää. Itse googlaan tietoja netistä ja on aina hyvä saada ajantasalla oleva vastaus. On niin paljon vanhoja viestiketjuja joihin ei tiedä voiko niiden tietoihin enää luottaa. Hyvä Tommi kun kirjoitit.