Tätini kuoltua häneltä löytyi testamentti viidelle sisaren lapselle. Nyt pitäisi lähettää muille jonkinlainen lappu, että eivät moiti testamenttia? Näitä muita on 17 ja yksi asuu Ruotsissa. Ongelma on se, että tädiltäni ei jäänyt rahallista omaisuutta juuri lainkaan, kun hautaus ym. kulut oli katettu. Kiinteistö on pienellä paikkakunnalla. Pankki hoitaa perunkirjoituksen, mutta ei testamentin hyväksyntää. Joten minun on se nyt itse tehtävä. Onko olemassa jotain valmista kaavaketta asian hoitamiseksi? Vai onko minun se itse tehtävä? Entä sen jälkeen, kun ja jos saan nimet papereihin? Antakaa nyt hyviä neuvoja, sillä niitä tarvitaan. Kiinteistöä ei myydä, vaan annetaan se yhdelle perijöistä.
Kysymys
perijä
153259
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
"Testamentin tiedoksisaantitodistus". Vapaamuotoinen, mutta tulee selkeästi osoittaa perillisen saaneen testamentista tiedon, jossa perittävä eli testaattori on yksilöity nimellä ja sotu:lla. Testamentti tulee myös lainvoimaiseksi ilman 6kk moiteaikaa, kun kaikki perilliset ovat saaneet tiedon ja "sitoutuneet olemaan sitä moittimatta millään perusteella". Elleivät sitoudu, moiteaika alkaa kulua todistetusta tiedoksisaannista. Liitä mukaan oikeaksi todistettu kopio testamentista. Tiedoksisaantitodistuksen allekirjoitus on hyvä olla kahden esteettömän henkilön todistama. Alaikäisen osalta tiedoksisaantitodistuksen voi allekirjoittaa edunvalvoja. Valmiita mallejakin saattaa löytyä. Vilkaseppa esim. perukirjoitusoppaasta.
Jos täti olisi testamentannut omaisuutensa jollekulle täysin ulkopuoliselle, olisiko silloin pitänyt toimittaa Testamentin tiedoksisaantitodistus jokaiselle 17:lle sisaren lapselle vai eikö kenellekään?
Perivätkö sisaret naimattomalta ja lapsettomalta sisareltaan omaisuutensa? Ilmeisesti perivät?
pitää toimittaa. Sijaantulo-oikeus rajoittuu juuri sisaren lapsiin saakka.
Myös testamentti on syytä yksilöidä testaattorin allekirjoituspäivän mukaan. Joskus vanhemmilla ihmisillä on tapana tehdä useampiakin testamenttejä. Ei synnny sitten jälkijkäteen epäselvyyttä, mitä on hyväksytty.
//Sijaantulo-oikeus rajoittuu juuri sisaren lapsiin saakka.//
Kyllä se menee pitemmälle: sisaren lapsen jälkeläisetkin ovat sijaantuloperillisiä niin pitkälle kuin heitä riittää.
,,,
hyvistä neuvoista. Löysin vihdoin netistä kaavakkeen erään asianajajatoimiston sivulta. Yksi ongelma kuitenkin jäi. Siinä lukee, että "on saanut todistettavasti tiedon testamentista". Millä sen voi todistaa? Riittääkö kirjattu kirje? Senkin sisältö voi olla mitä vaan. Millä todistan, että olen lähettänyt oikeaksi todistetun testamentin jäljennöksen? Näillä muilla on sitten kuusi kuukautta aikaa moittia testamenttia oikeudessa, kun ovat saaneet todistetusti siitä tiedonannon.
Tulee mieleen, että jos itse lapsettomana teen mieheni kanssa testamentin kummipojallemme, niin hänellä kai samanlainen "rumpa" edessään minun muiden sisarusten lasten kanssa. Ja kai sitten lisäksi mieheni lähisukulaisten kanssa. Tämä tuntuu vähän järjettömältä. Pitäisi olla joku yksinkertaisempi systeemi.
joskus 90-luvulla sai erään sukulaisen testamentin tiedoksi saantitodistus-kirjeellä. Postissa alekirjoitetusta vastaanottolomakkeesta lähti yksi kopio takaisin lähettäjälle. En tiedä, toimiiko tuo Ruotsiin, kysy Postista.
Testamentista oli mukana kaksi kopiota, toisessa "hyväksyn testamentin" paikat omalle ja kahden todistajan allekirjoituksille sekä ohjeet, jos ei hyväksy testamenttia, sekä valmiiksi maksettu palautuskuori.
kirje. Tiedoksisaaja palauttaa sitten "Testamentin tiedoksisaantitodistuksen" allekirjoitettuna.
Esim. "Olen saanut tiedon N.N:n (sotu) 20.2.2000 tekemästä testamentista, jonka oikeaksi todistettu kopio on toimitettu minulle tämän tiedoksisaantitodistuksen liiteenä. Hyväksyn testamentin, enkä tule moittimaan sitä millään perusteella."
Tiedoksisaantitodistuksen mallissa oli pikku puute: päiväys puuttui:
Todistuslausekkeen alle on siis lisättävä esimerkiksi:
"Helsingissä joulukuun 4. päivänä 2005", minkä alle tulee tiedoksisaajan allekirjoitus nimen selvennys mielellään sotu ja kahden todistajan allekirjoitukset (eivät välttämättömiä)
Todellisuudessa puute on oleellinen, sillä päiväys osoittaa ajankohdan, mistä moiteaika (6 kk) alkaa juosta (siinä tapauksessa, että testamenttia ei ole hyväksytty).
Saantitodistuksella voidaan todistaa, että kirje on vastaanotettu, mutta ei sitä, mitä kirje sisälsi. Sehän on voinut olla vaikka tyhjä.
Ensin kannattaa lähettää asiakirjat tavallisessa kirjeessä ja pyytää saajaa palauttamaan allekirjoittamansa kappale lähettäjälle.
Jos palautusta ei kuulu, voi lähettää haastemiehen asialle. Haastemiehiä on käräjäoikeuksissa, joiden yhteystiedot löytyvät netistä. Haastemies suorittaa henkilökohtaisesti tiedoksiannon perilliselle. Veloitus on kohtuullinen, muistamani mukaan n. 25-30 euron luokkaa.
Tiedoksianto on toimitettava kaikille niille, jotka olisivat olleet perintöä jakamassa, ellei testamenttia olisi olemassa. Tämä on luonnollista, koska ei heillä muutoin ole (teoreettista) mahdollisuutta testamenttia moittia tai lakiosavaatimusta esittää (rintaperilliset).
En maininnut tässä, kun taisi tulla jo aiemmin esille. Hyvä kuitenkin kun muistutit!
Mitä maksaa haastemiehen käynti Ruotsissa? Sillä yksi sisaren poika asuu siellä, eikö ole kuitenkin kalliimpaa haastemiehen käynti siellä kuin Suomessa? Pankinjohtaja sanoi, että kirjattu kirje riittää todisteeksi, ei siis kuitenkaan ole näin.
Tiedoksiannon hoitaa tietysti ruotsalainen haastemies (tai vastaava). En tiedä, mitä sen maksaa. Ota yhteys johonkin lakitoimistoon, jolla on toimintaa myös Ruotsissa. Tai mene käymään ruotsalaisessa lakitoimistossa. Tai kysy apua ulkoministeriön oikeudelliselta osastolta.