Se oli mahdollisuus
meille annettu:
sydämen kohdata toinen,
sielujen yhtyä.
Minun kipuni
sinun kipuasi vasten,
sitä pienemmäksi hiomassa.
Kaipuuni kulkemassa
samaan suuntaan.
Nyt harhailen sumuun
eksyneenä, suuntaa vailla.
meille annettu:
sydämen kohdata toinen,
sielujen yhtyä.
Minun kipuni
sinun kipuasi vasten,
sitä pienemmäksi hiomassa.
Kaipuuni kulkemassa
samaan suuntaan.
Nyt harhailen sumuun
eksyneenä, suuntaa vailla.
Vastaukset 4
Vanhimmat
mikä on tärkeää ja niin vaikeaa, rakkaudessa.
Runosi... niin täynnä alakuloa, että lukija aistii sen aitouden.
Mutta vielä sumu hälvenee ja näet polun.
herkkä ja niin kaunis runo
kaikille vastanneille hyvin henkilökohtaisen runoni hellästä käsittelystä.