Toksoplasmoosi-infektio

Ei liity asiaasi, mutta mulla oli jonkinlainen lievä iriitti silmässä ilmeisesti aika kauan. Se löytyi ihan sattumalta silmälääkärissä. Se aiheutti minulle sen, että lasiainen on ihan täynnä mustia sakkoja ja samentumia. En näe enää kunnolla toisella silmälläni ja silmälääkäri sanoi, että nuo samentumat eivät välttämättä tai todennäköisesti muutu enää pahemmiksikaan, mutta eivät poistukaan tod. näk. ikinä.
Kiva homma, kun ei enää näe tuolla silmällä, joka on muuten ollut ok. Toinen silmäni on heikkonäköinen, eikä se johdu taittovirheestä, joten laseista ei ole apua siihen.
Pärjään kyllä, mutta joudun kokoajan kääntelemään silmiä, että samentumat heiluisivat sivuun näkökentän keskeltä.
Eniten haittaa se, että useimmat marketeissa ja kaupungilla olevista valoista heijastaa samentumistani varjoja näkökenttään ja ajoittain tavallaan häikäistyn niistä tai näkökenttääni tulee sellainen usvainen heijastus, jolloin tarkka näkö häipyy sekunniksi tai pariksi, kunnes taas heiluttelen silmiäni.
Silmälääkäri vaan totesi, että saadaanhan ne samentumat pois sieltä silmistä, jos tehdään lasiaisenpoistoleikkaus, mutta kun kyselin leikkauksesta tarkemmin, niin lääkäri sanoi, että ei niitä kyllä tehdä samentumien takia ja onhan se parempi katsella maailmaa omilla silmillä?
Katsella maailmaa? > Mielellään, kunhan vain näkisi kirkkaasti....
Oon tossa aikaisemminkin jo kirjoitellut tänne palstalle asiasta ja kertonut, että masennuin noiden samentumien takia ja joudun nyt syömään masennuslääkkeitä niiden takia. Ei oo helppoo, mutta en suostu hyväksymään tuollaista vikaa ja olen nyt yli vuoden miettinyt asiaa joka päivä, kun avaan silmät ja vitutus on kokoajan päällä.
En totu tähän millään.
Pitäisikö minun tottua tähän ja hyväksyä hämärtynyt näköni? mitä ootte mieltä?

Heip! Kiitos viestistä, tiedän tarkalleen miltä tuntuu kun joka aamu silmiä avatessan toivoo "ei enää niitä läiskiä.." Mutta tadaa!, siinähän ne muljahtelevat näkökentässä ja toivottavat hyvät huomenet. Mun kohdalla tosin nyt tuli terveyteen ns. suurempia ongelmia- infektioon määrätyt antibiootit löivät yhtäkkiä päälle allergisen reaktion ja olen nyt kolmatta päivää sairaalassa!! Silmän takia!! Arvaa vaan ketuttaako..!

Elämä on..

Ps. Olen huomannut että rillit auttavat niihin läikkiin ja sumeuteen. Oletko kokeillut? Nähtävästi tosin olet, jos Sulla on toinen silmä ollut aina heikkonäköisempi. TSEMPPIÄ!!

Toksoplasmoosi on melko harvinainen silmätauti. Kun tulehdus rauhoittuu, saattaa lasiainen hyvinkin taas kirkastua. (Mutta joitakin samentumia saattaa myös jäädä).

Toksoplasmoosi saattaa reaktivoitua pitkänkin ajan kuluttua, sillä elimistö ei yleensä saa kaikkia bakteereja tuhottua, vaan ne jäävät "kyttäämään" sopivaa tilaisuutta ja oppikirjan mukaan tyypillinen potilas saattaa kokea keskimäärin 3-4 aktivoitumisjaksoa elämänsä aikana.

Pahinta jälkeä toksoplasmoosi saa aikaan, mikäli äiti odotusaikana sairastuu toksoplasmoosiin, jolloin verkkokalvolle tulee tyypillisesti keskeinen arpi, jolloin näöntarkkuus jää lapsesta saakka huonoksi (usein molemmassa silmässä!). Tämän vuoksi odottavia äitejä, joilla ei ole toksoplasmoosivasta-aineita varoitetaan kontaktista kissoihin, jotka usein ovat taudin kantajia (tarttuu ulosteiden välityksellä). Vaara on siis silloin kun äiti ei ole koskaan saanut toksoplasmoosi-infektiota ja saa infektion raskauden aikana.

Sairastuin itse toksoplasmoosiin vuoden -98 joulukuussa. Tulehdus ilmeni vasemman silman näön häviämisenä. Pitkien kortisoni ja antibiootti hoitojen jälkeen näkö palautui hiukan. Silmälaseilla näkö on kyetty korjaamaan normaaliksi, vaikkakin näkökenttäni on kaventunut. Vasemman silmän näkökentässä leijuu usvaa, mutta se ei enää häiritse. Mustat läiskät sinun tapauksessa voivat siis jäädä pysyviksi. Jos tuo usva haittaisi huomattavasti näkemistäni, niin sitten voitaisiin laserilla poistaa sitä. Tätä vaihtoehtoa voit kysyä hoitavalta lääkäriltäsi.

Pystyykö kukaan neuvomaan miten saisin tietää ennen verikokeiden valmistumista äsken, onko minulla toksoplasmoosi?!Olen 27 vuotias nainen ja mulla on maha oireillu jo melkein 1,5vuotta.Paha olo,oksettaa,hikoilun pienestäkin rasituksesta...yms kaikki oireet sopivat.En enää näe kunnolla ja korvat soivat.Epäilen että tartunta on siis pitkäaikainen.Kissani jouduttiin lopettamaan n 2kk sitten ja eivät tehneet ruumiinavausta.Ongelmani ovat siis vakavat.Aivoni eivät toimi kunnolla ja olo on ihan "aivo-sumuinen"Ongelmani on se että olen opiaatti-korvaushoidossa ja lääkärit ja hoitajat eivät tunnu ottavan kovin tosissaan ja luulevat ilmeisesti että haluan lääkkeitä tms. ja oloni alkaa olemaan todella sekava ja epätodellinen.En ole pystynyt kuukausiin syömään kunnolla.Tarvitsisin siis neuvoja ennen kuin verikokeiden tulokset tulevat että näkee sen vaikka silmistä ennen sitä?!