Ette saata uskoa tätä; en olisi muuten itsekään uskonut jokunen vuosi sitten! Kun on eronnut (tarpeeksi kauan sitten) ja kun kotona vielä pyörii parikin omaa lasta kavereineen, niin en minä kaipaakaan mitään kokopäivätoimista miesystävää passattavakseni. Tai muutenkaan. Osaan olla yksin, mutta myös yhdessä, mikäli mies on, mutta nautin myös lasten seurasta ja haluan elää itsenäistä elämää "äitinä". Onko tämä ihan sairasta ajattelua? MUTTA; minulle ei taas sitten käy nämä nykyaikaiset "hoidot", joissa ei vakiinnuta, vaan ollaan yhdessä ihan muusta kuin kiintymyksen takia. Mikä ettei suhde voi olla kahden aikuisen suhde - elämäntilanteeseen sopiva - ja kenties hamaan tulevaisuuteen kestävä? Vai voiko? Oikeastaan, kun ajattelee, niin suorastaan ahdistaa, jos EI KOSKAAN saisi olla omissa oloissaan ja ihan rauhassa, ilman että joku odottaa sulta jotakin tai sinun on otettava joku huomioon. Kun olen yksin, niin laitan ruokaa tai en laita; nukun tai touhuan, mutta kukaan ei takulla sano, mitä minun pitää just nyt tehdä.
Osa-aikainen miesystävä
EroNNut40+
221969
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Oisko sellanen äijä hyvä, jonka vois laittaa kaappiin? Ottasit sen sieltä sitten kun rupeaa höplöttämään jalkovälissä tai tarvit eunukin konserttireissulle. Ehken sen voisi laittaa kauppaankin, jos sillä ois sen verran järkeä ettei eksy matkalla. Ropottimies olis ihan ykkönen, sijainen niinku Teriksellä. Vähän vaatimattomampi versio köyhemmille olis sitten pumpattava-pertti, luxusmalli tärinävipralla. Yks ropotti vois olla muuten entisen äijän näkönen: "Katsokaa lapset! Isi tuli tervehtimään teitä! Miten niin, äiti? Tottakai me ollaan Pertin kanssa vielä yhdessä!". Mielikuvitus ja elektroniikan kehitys vaan on rajana!
Kerrankin mies,jolla sana hallussa :)
Hymyssä suin luin ja pari kertaa ääneen naurahtaen. Miksei tällaiset ihmiset voi kirjoittaa näille palstoille useammin?!
Kiva kun joku edes tätä mun huumoria ymmärtää. Olen iso, ruma, köyhä ja tyhmä mutta huumoria ette tosikot, prkl, meikäläisestä tapa. Too tough to die, kuten Ramones aikoinaan lauloi. Mikäli ramoja nyt tämän mummoutuvan ikäryhmäni tyypit enää muistaa. Ihan oikeasti muuten jokainen seurustelkoon kenen kanssa tahtoo ja niin paljon prosentuaalisesti käytettävissä olevasta kokonaisajasta kuin tahtoo. Sit kun alkaa maha muriseen ja päätä särkemään on aika tarkistaa parisuhteen kunto.
Tuo lasten isän näköinen robotti...:))))))))))))))
..vielä kaikki. Saat 2 ropottia yhden hinnalla soittamalla heti. Luonnollisesti ropomieheen kuuluu puhe. Ohjelmoikaamme siihen fraaseja tapaan: kyllä Kulta, oi mitem ihana uusi kolttu, tottakai rakas, rakastanrakastan, teatteriinko kyllä lähden...jne. Ropomies siis puhuu sekä pussaa. Imuteho 1500 w, täsmälleen sinne minne haluat. Tanssiohjelman saat päälle käden käänteessä, ei nurise eikä narise, vaikka joutuisi jatsaamaan aamusta iltaan. Bonuksena kusee tarkalleen pönttöön eikä jätä sukkia lojumaan apartomentoosi.
Pieni vinkki sulle tulee tässä.Käyppäs tuolla treffien puolella ja voit yllättyä.Itse elän lasteni kanssa eron jälkeistä elämää ja ikää on 40 .Etsin 24:lta seuraa ja yhtenä kriteerinä miehelle pidin sitä,että myös hän asuisi lastensa kanssa.No,sattuman kauppaahan se on,mutta minulla oli tuuria.Nyt kumppanina on mies,jolla ei ole kiirettä saman katon alle ja me osaamme todella nauttia niistä hetkistä,mitkä yhdessä vietämme.Ikävä on välillä kova,mutta ne muutamat yhteiset päivät kuukaudessa korvaavat paljon.Vain harvakseen tapaamme toistemme lapsia,ovathan he jo aikuisiän kynnyksellä,eivätkä varmasti kaipaa uusia isä- tai äiti-hahmoja.
Ei tässä iässä ole pakko elää yhden kaavan mukaan.Me ainakin aiomme nauttia lapsistamme,toisistamme ja välillä myös siitä omasta rauhasta.Että onkin ihanaa olla aikuisiässä,saa elämästä parhaat palat.
Minä löysin myös itsenäisen miehen, jonka kanssa on nyt kuljettu yhdessä puolisen vuotta. Omat asunnot ja omat muksut, yhdessä ollaan viikottain joko iltaisin tai viikonloppua toistemme luona. Suodaan toisillemme se kuuluisa "oma elämä" joka löydettiin eron jälkeisinä yksinäisinä vuosina, mutta vastapainoksi nautitaan kympillä yhdessäolosta kun ollaan yhdessä. Alusta asti yhdessä sovittiin, että yhteistä kotia ei aleta perustamaan ennenkuin molempien lapset on kotoa lähtemässä. Tuntuu hyvältä ;-)
Eikös Juicella oo sellanen biisi kun Osapäivänatsi. Roolejahan nää kaikki on.
melkeen jokaisen miehen unelma,, sellainen ihan suoraan sanottuna halipulanpoistosuhde kelpais tällekin vkl-iskälle vaikka en lasteni kans asukkaan,, eihän se asiaa vaikuta sitä eikä täää.
No niin, monta on samaa mieltä kanssani. Lapset ovat vain hetken kotona; miksi ruveta sotkemaan kuvioita ja änkäämään siihen jotain miestä väkisellä; tapella ähräämään ja kuuntelemaan kiukkua; ja viime lopussa kuka ties lyömään hanskat tiskiin; "kun en voi sietää noita sinun pentujas". Kai ihmissuhteet voi sovittaa elämäntilanteeseen? Voihan suhde olla hyväkin, vaikkei koko ajan nyhjätä yhdessä? Ehkä sitten joskus... Kun on erosta yli päässyt ja omat kuviot muotoutuneet, niin miksi pistämään palapeliä uusiksi ja sitä paitsi suhde säilyy tuoreempana kun ei näe jatkuvasti :) Uskollisuus on tietysti ihan selvä juttu, myös näissä osa-aikasuhteissa :)
Siis minä olen.. Aiemmin olin sitämieltä ettei osa-aikainen suhde toimi, mutta mutta.. niinkuin poliitikot ilman perusteluja huomaan ettei tuokaan hassumpi ajatus olisi..:))
Hei äijä! Käy ostamassa apteekista testosteronia. Pehmoisien aika on ohi!
Hahhaa..
Naapurin raivuusahalla saan puskat matalaks..
Moniosaaja retromies on päivänsana, sinä et taida olla ajassa mukana..:))
Anna vaan naapurin sahailla, ettet satuta ittees. Mun ei tarvi olla missään ajassa kiinni. Retro...huu haatana. Meikä on tekniikan ammattilainen, perusinsinööri, joita tarvitaan aina.
Hyviä ajatuksia sinulla.. Itsekin olen samassa elämäntilanteessa ja välillä mielessä pyörii ties mitä. Eli toisinaan olisi hyvä, jos olisi kunnon suhde ja taas välillä riitäisi joku, jonka kainaloon käpertyä..
Mutta baareista ei taida mitään löytää: naimisissa olevia miehiä, tai liian nuoria kokemuksia etsiviä tai muuten vaan epäsosiaalisia. Ja ikäisilläni miehillä tuntuu olevan kaksi ongelmaa..eli liian riippuvaisia:kuka tahansa kelpaa(ainakin valomerkin jälkeen) ja sellaiset jotka
omasta mielestään ovat aivan vastuttamattomia:on rahaa, hieno auto ja ties mitä kriteereitä naisten suhteen..huhhuh..taidan olla väärällä planeetalla..
Eikö? Ajatelkaas; kumpikin saa pitää omat harrastuksensa; hampaat irvessä ei tarvii lähteä jonnekin, jos ei halua. Ei tietty suhteelle pahaksi ole jos vaikka löytyisi yhteinenkin harrastus. Minä olisin onnellinen, jos jostain maailmankolkasta löytysi mies, joka pitäisi tanssimisesta - ja olisi muutenkin mukava :) Mutta tyydyn kohtalooni, ettei sellaist ole ja sillä siisti.
Osa-aikamiehenä oleminen ei tietty passaa heille, joilla täytyy olla ympärivuorokautinen palvelu :) Joku korjailemassa sukkia pois lattialta, keittämässä aamukahvit valmiiksi jne. :)
Miehelle on luontaista asioiden rationaalinen käsittely. Niinpä moni mies on ratkaissut naisentarpeensa jakamalla tehtävät usean naisen kesken. Kotoinen hellapoliisi voi hoitaa sukanparsimiset ja muut ikäväluontoiset rutiinitehtävät, kutenlasten hoitamiset etc. Kyvykäs nmies ei rasita tätä talouskonetta vaativimmilla tehtävillä kuten seksillä yai älykkäillä keskusteluilla. Tähän tehtävään mallimiehemme hoitaa yhden tai kaksi muuta naista. Seksuaalisia tarpeita tyydyttämään on hyvä hankkia talouskonenaista nuorempi ja sexympi versio (päivitys esim. 70-luvun lopusta). Tälle on hyvä järjestää tiettyjä tarpeentyydytysvälineitä kuten koruja ja muuta krääsää. Metafyysisista välineistä tärkeimpiä ovat lupaukset. Seksuaalinaiselle voi luvata esim. paikkaa tulevana talousnaisena. Useimmiten tämä tyydyttää naisen monta vuotta. Mikäli epäilyksiä lupausten suhteen herää, käytetään materiaalisia välineitä enenevässä määrin. Käytännön vihjeenä sihteeriä tai työpaikalla esiintyvää naista ei seksuaalinaisena käyttää (kokemuksen rintaääni). Älykkäisiin keskusteluihin onkin sitten jo ei vaikea, vaan h-in vaikea löytää naaraspuolista yksilöä. Yrittää voi stimuloida itseään alkoholin avulla ravitsemusliikkeissä, hylätä pariutumaan pyrkivät naaraat ja hakeutua persoonallisten nk. kanadanhanhiyksilöiden seuraan. Näistä, jos Herra suo, voi mies löytää älykästä naisseuraa, jonka kanssa voi ryypätä ja pitää hauskaa, eikä tarvitse varoa pariutumisriittiä eikä teatterieunukismia! Paketin luominen voi kestää pari viikkoa, mutta kokemuksesta sanon, että kannattaa.
Itse asiassa sellainen suhde toimii jos molemmat tarpeeksi omatoimisia ja itsenäisiä.
Hyöty tulee siitä että on asioita joissa nainen on parempi kuin mies ja mies toisissa.
Nää tavallisen suhteen hyvät puolet eli ajatusten testaus/vaihto ja se seksi kanssa kuuluu kauppaan. Seura ja matkakumppani lomilla.
Itselläni oli toimiva sellainen suhde jonka molemmat ymmärsi. Kummallakin niin paljon omia menoja ja harrastuksia, vuorotyöt ym.
Jos ei jaksanut tavata tai jurppi niin okei, ei tartte pakosta tavata.
Tärkeintä oli kuitenkin se toisen kunnioitus ja ymmärtäminen että kaikilla on vaan se yksi ja ainoa oma elämä mikä pitää elää niinkuin parhaaksi ITSE katsoo.
Se on uskomatonta mutta totta ,toiset kuten sinä ja minäkin nauttii yksinäisyydestä ja yön hiljaisista hetkistä, Niinkuin nytkin klo 3.20 kun tätä kirjoitan..
..nykysin seurustele osa-aikaisesti ja vielä monen kaa samaan aikaan??
Voi niinku valita kalenterista päivälle sopivimman tyypin.
Ja tämä koskenee saman verran molempia sukupuolia!!!
Minullakin osa-aikainen miesystävä vaikka asutaan ja eletään yhdessä. Hän viihdyttää välillä teitä kypsempiä naisia täällä netissä : ) Nykyaikaa...
Ihan mielenkiintoisia kommentteja on tullut..
Mulle tosin riittää yksi mies kerrallaan, ei ole haluja pyörittää montaa samalla kertaa, omatunto tulisi varmaan vastaan.
Sellainen eri paikkakunnalla asuva miesystävä olisi aika hyvä, monestakin syystä. Ei olisi pienen paikkakunnan rasitetta: eli aina jos tutustuu uuteen ihmiseen, niin jollain kummin kaimalla on jotain tietoa hänestä ja jos ei suoraan sanota, niin vihjataan jotain negatiivista..Ei tietysti pitäisi välittää toisten puheista ja minulla on aika hyvä ihmistuntemus, mutta silti. Ja sitten voisi itse välillä vaihtaa maisemaa muualle (muuttoa ei voi tässä tilanteessa harkita).
Kamalasti tuntuu olevan sekä miehillä että naisilla kriteereitä..ja toisaalta pitää ollakin.
Mutta itse olen edelleen sitä mieltä (vaikka tänne nettiin eksyinkin) että silmästä silmään tapaaminen ja keskustelu on se paras keino tutustua toiseen ihmiseen.