Osaako joku kertoa M.Alanderin styreeniharkkojen hyviä ja huonoja puolia
M.Alander
Noviisi
3015722
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
luulen ma
Eli eipä hyvää seuraa ei ;D
ja katotaan keuliiko se
palikka:
kevyt
helppo työstää
- sulava
- liian kevyt
- liian heikko
tehdäänkö väliseinät mistä matskusta???
Mistä haluaisit tehdä ne väliseinät ?? Kaikki käy, myös palikasta voi tehdä völiseiniä valamalla ;D
Väliseinät ajattelin Kahin väliseinäkivestä.
Miten sulaminen on listalla ? Ei minulla ole tarkoitus tulta käyttää rakentamisessa ? Reagoiko harkko helposti yleisimpiin rakennustyömaalla käytettäviin kemikaaleihin vai mikä sulaminen on kyseessä ? (Sasu-saunasuoja, betonipinnan primeriin ???). Tarkoittanet heikkoudella valuaikaiseen harkon hajoamiseen liittyvää vähtiä, onko heikompi/arempi hajoamaan kuin Lammi?
Jos EPS ei pala niin se sulaa. Anyway, EPS talo vastustaa tulta kaikkein heikoimmin.
EPS on heikoin "kivitalo" materiaali. Se kun ei oo kiveä nähnytkään. Ulkopinnassa pitää olla verkko ja siltikin se on reilusti heikompaa kuin sipon ulkoseinä. Sisäpinta pitää tehdä levyrakenteisena kuin puutalossa jos sen aikoo saada kestämään. Raskaat rakenteet joutunee ankkuroimaan puoleenväliin harkkoa, esim välipohja. Ja siinäpäkohtaa on sit lämmöneristyskykykin vain 50% jne.
Joka ei tiedä aiheesta kuin sen minkä isot pojat torikahvilassa kertoivat.
se tepsii kuin sokeripala tankissa
perustellusti. Eihän väitteitäkään ollut perusteltu.
EPS palaa, betoni jää.
Kokeile jos et usko.
Olen kans kiinnostunut ko. rakennusmenetelmästä. Tällä palstalla vaan kun ei tunnu saavan asiallista keskustelua aikaiseksi...
Ylipäätään, erään (nimeltä mainitsemattoman)vastaavan tuotteen markkinointi on aiheuttanut kyseenalaisen kuvan näistä tuotteista.
Olen yrittänyt kaivaa tietoa asiasta, mutta en ole löytänyt kuin yhden VTT:n raportin, jossa käsitellään EPS-valuharkkoseinän ominaisuuksia.
Ko. raportissa tutkittiin EPS-valuharkkoseinän kosteusteknisiä ominaisuuksia, eikä seinästä raportin mukaa löytynyt mitään ongelmakohtia.
MAlanderin harkko taitaa olla sama kuin tämä:
http://www.finneps.fi/beva.htm
Eräs yleinen käsitys on myös EPS-seinän rappauksen heikkous. EPS-seinän rappauskestoa on testattu esim Tamperaan tekn. yliopistossa, jonka mukaan eristerappaus voidaan tehdä käyttöluokka 1.stä vastaaviin olosuhtesiin, mikä tarkoittaa maan tasalla olevaa julkisivua julkisella paikalla, joka voi altistua kovien esineiden iskuille, mutta ei kuitenkaan altistu epänormaalin kovalle kohtelulle. Tällaisia kohtia ovat esim. kerrostalojen yleisiin pihoihin rajoittuvat ensimmäisen kerroksen julkisivut.
Jos jollain on jotain oikeaa tietoa asiasta, niin kuulisin myös mielelläni lisää.
EPS harkosta saa helpolla lämpimiä taloja.
Yksi käytännön heikkous on seinään liittyvien rakenneosien kiinnitys. Esim. ikkunoiden ja ovien kiinnittämiseen ei ole olemassa hyviä keinoja. Käytännössä ainoa toimiva tapa on uretaanilla liimaaminen styroksiin, mutta se ei yksistään tahdo riittää painavien ovien kiinnitystavaksi.
ajatus enää tunnu kulkevan, pohdi uudestaan, miten niitä voikaan kiinnittää ja mihin ?? Siellähän betonkia on enemmän kuin valtaosissa "kivitaloja", joten siinä sitten voikin pohtia mikä olisi se "oikea" tapa kiinnittää niitä "raskaita" ovia ;D Miten niitä kiinnitellään muihin harkkoihin, niihin kelluviinkin ? Tai niihin joissa ei ole kuin kivirouhesoirot uretaanin tai EPS-paakun ympärillä.
eli onko ikkunan ko´hdassa lämmöneriste vaiko lämmönjohde?
arvaan jotta eriste eikä petonki
Eli akkunat kiinnitetään kuten Lammi kivitaloissa.
Mäniks oikein?
On hyvä, että palstoilla keskustellaan, mutta välillä hieman ihmetyttää, miksei oteta yhteyttä tuotteen toimittajan tekniseen neuvontaan.
Vastaan nyt samalla aiheeseen esitettyihin kysymyksiin: Ikkunat ja ovet kiinnitetään teräsbetonirunkoon mekaanisesti ja tiivistetään esim. Uretaanilla. Meiltä löytyy kiinnikkeitä moneen tarkoitukseen, joilla varmasti koko talon rakentaminen hoituu.
Rakenteellisesti 14 cm vahva teräsbetonirunko on markkinoiden vahvimpia ja voidaan rakentaa sellaisenaan kantavana, jopa 4-5 metrin jänneväleillä paalujen päälle.
Kerroksia voidaan rakentaa päällekkäin vähintään viisi ja useasti erittäin pienellä teräsmäärällä.
Seinärakenne ei vaadi kutistumisteräksiä, koska rakenne on kapseloitu kahden Solupolystyreeni kerroksen väliin.
Toimittamissamme rakennuksissa ei ole halkeamia, sen paremmin sisä- kuin ulkopuolellakaan.
Koko seinärakenne on eristetty kauttaaltaan maasta kattoon, sisä- ja ulkopuolelta, eikä rakenteessa ole varsinaista kylmäsiltaa.
Rappauspinta on ongelmaton ja kestää hyvin käyttöä, myös puu- ja tiilipinnoite on varsin usein käytetty.
Lopputuloksena on huomattavan tiivis rakenne, joka on erinomaisesti lämmöneristetty, jolloin rakennus kuluttaa hyvin vähän lämmitysenergiaa.
Väliseiniksi käyvät kaikki materiaalit ja usein käytetään väliseinissä 200 mm Eps-muottivaluharkkoa, varsinkin saunassa ja pesuhuoneessa, koska Solupolystyreeni lahoamattomana, sekä mätänemättömänä on erittäin pitkäikäinen ratkaisu, eikä ime itseensä kosteutta.
Eps-muottivaluharkoilla on rakennettu jo 50- luvulta lähtien miljoonia taloja. Lisätietoja haluavat voivat tutustua kotisivuillamme oleviin ulkomaisiin linkkeihin, josta selviää kuinka laajassa käytössä kyseinen tuote on kylmissä, sekä kuumissa ilmastoissa.
Kiinnostuneet voivat lukea lisätietoa kotisivuiltamme www.malander.fi tai ottaa yhteyttä puhelimitse 02-4795115 tai sähköpostitse [email protected]
Googlaappas ICF. Tuntuu olevan maailmalla kovastikkin noita valmistajia.
"eikä rakenteessa ole varsinaista kylmäsiltaa"
Niinpä niin.
Kuten kivitalot muutenkin, vain perfektionismitarkkuudella löytyy enemmän eroja.
miten on parveke ja välipohja kiinnitetty runkoon?
ja häiritsee, ota yhteyttä heihin saat varmasti parempaa ja oikeampaa tietoa kuin täällä tosi osaajilta ;D
Välipohjana Suomessa yleisimmin käytetty ontelolaattaa, jolle tukipintaa tarvitaan puolet betonin paksuudesta, eli 7 cm. Ulkopuolelle asennetaan puolikas harkko paksuus 8 cm ja ontelolaatan välit valetaan täyteen. Näin ulkopuolen eristekerros säilyy yhtenäisenä maasta kattoon asti.
Myös liittolaattaa on käytetty paljon ja se rakennetaan ontelolaatan tavoin. Joissakin rakennuksissa on myös käytetty puurakenteisia välipohjia, joiden kiinnityksessä on useita versioita. Mekaaninen kiinnitys tapahtuu aina teräsbetonikerrokseen.
Pahin kylmäsillan aiheuttaja kaikissa rakennuksissa on aina ikkuna, joten pienellä eristekerroksen vähentämisellä ei ole sanottavaa merkitystä kokonaisuuden kanssa.
Energian kulutuksen vähentämisessä ratkaiseva asema on rakenteen tiiveydellä, mikä on osoitettu myös TTKK:n käytännön testeissä Siporex rakennuksissa, joissa U-arvo on heikko, lämmitysenergian kulutus on kuitenkin ollut pieni.
Parvekkeiden kiinnitystapoja on monenlaisia: Paksut RST kierretangot ovat olleet varsin yleisiä, samoin galvanoidut metallikiinnikkeet valuun upotettuina, jne... Näistä aiheutuvat kylmäsillat ovat kokonaisuudessa varsin vähäiset ja sisäpuolen paksu eristekerros on näissäkin kohdissa täysin ehjä.
Asiallisiin kysymyksiin on aina kiva vastata ja toivottacasti näistä on palstan lukijoille hyötyä.
No täällä on kait harjoitettu paljonkin keskustelua jossa on oltu vähintäänkin asiallisuuden rajamailla.
Sisäpuoli:
"ontelolaattaa, jolle tukipintaa tarvitaan puolet betonin paksuudesta, eli 7 cm. Ulkopuolelle asennetaan puolikas harkko paksuus 8 cm ja ontelolaatan välit valetaan täyteen. Näin ulkopuolen eristekerros säilyy yhtenäisenä maasta kattoon asti."
Ulkopuoli:
"Parvekkeiden kiinnitystapoja on monenlaisia: Paksut RST kierretangot ovat olleet varsin yleisiä, samoin galvanoidut metallikiinnikkeet valuun upotettuina, jne... "
Ja kommentti:
"sisäpuolen paksu eristekerros on näissäkin kohdissa täysin ehjä. "
Huomaat varmaan itsekin että jos talossa on ontelolaatta välipohja parveke niin pieni kylmäsilta syntyy EPS harkkojen tapauksessa.
Ilmeisesti jos myös parvekkeen tekee ontelolaatoista, on se kannakoitava pilarilla myös seinän puoleisesta päästä.
Jokaisessa harkkorakenteessa on omat (pienet) huonot puolensa, kun aletaan suurennuslasilla katsomaan ja pilkkua tarkkailemaan.
"Ilmeisesti jos myös parvekkeen tekee ontelolaatoista, on se kannakoitava pilarilla myös seinän puoleisesta päästä."
Voihan sen ripustaa harkon reunalle; sisäpuolen ontelo tulee toiselle reunalle, väliin rytoksia ja vielä valu sen molemmin puolin. Siis: laatta, valu, eriste, valu, laatta.
EPS:n reunaan sitä ei voi kannakoida vaan se joudutaan viemään sinne EPS:n sisässä olevalle 14cm leveälle betonille.
lämpö johtuu sisäpuolen laatasta siihen EPS:n sisällä olevaan betoniin ja siitä parvekkeen laattaan
eikä se riitä
sisöälaatta pitää kannakoida 50mm, ulkolaatta kannakoida 50cm, lisäksi väliin pitää mahtua juotosvalu ja se eriste. ei mahdu.
eli omille pilareille menee ...
Ihan hyvä pointti. Kertokaapa nyt asiantuntijat kuinka tällainen parvekerakenne suunnitellaan.
Voisiko kevyen parvekkeen kiinnittää vaikka kahdesta tai useammasta eri kohdasta kierretangolla kiinnni valuun. Kierretankojen kiinnityskohdat voisi olla eri tasossa kuin lattialaatta, niin kylmäsilta lattialaattaan olisi pienempi.
Tuommoinen iso "terassi" kannattaa varmaan laittaa pilareille...
itse itselleni vastaten...
kannattaisi varmaan lukea viestit aikajärjestyksessä...
lattiapintaa samalle tasolle tehdä ? Kyllä näkyy olevan kaikissa taloissa parveke alle lattiapinnan.
JOS se ontelolaatta parveke tehdään esim 5cm matalammalle kuin sisällä lattianpinta (se on jo reilu porras) niin se parvekkeen laatta sattuu silloin juuri about pahimmilleen sisäpuolen ontelolaatan kanssa samalle kohtaa koska lattiapinnan allahan on yleensä se pintavalu 60mm eriste 25mm ennen ontelolaattaa.
Mutta ongelma ei ole ylipaha. Kyläilin viimeksi lauantaina talossa jossa oli kannakoitu parveke kauttaaltaan omilla teräspilareillaan. Se maksaa hieman lisää ja vaikuttaa julkkariin, mutta ei se niiin paha juttu ole. Ja niinkuin sanottua, kaikissa matskuissa on jotain hankalaa/heikkoa.
En tiedä mitä muut mienas... mutta mä tarkoitin sillä eritasoisuudella sitä että kevytrakenteisen parvekkeen proppaa kiinni siihen betoniin noin parvekkeen kaiteen tasolta, ja sitten toinen kiinnitys vaikka 50cm parvekelattian alapuolelta. Nämä kaksi kiinnitystä voisi yhdistää sitten vaikka 1,5m teräksellä. Tähän voi sitten hitsailla tai pulttailla haluamansa tyyppisen parvekeen...
jotka ratkaisevat nuo faktiset mitat ja niiden sopivuudet. Kyse oli lähinnä siis periaatteellisesta pintojen tasoerosta.