Tässä alkaa kohta olla amk perusopinnot lusittuna ja insinöörityökin tehtynä, joten pääsee taas työelämään täysipainoisesti mukaan.
Kuitenkin vielä jatko-opinnot kiinnostavat ja olen punninnut eri vaihtoehoja. Muunto-ohjelmat DI:ksi kiinnostavat, mutta ylempi insinööritutkinto on myös kiinnostava ja ehkä sopisikin paremmin tällaiselle, joka on jo pitkään ollut työelämässä mukana.
No sivumennen kyselin tätä ylempi AMK -systeemiä eräältä AMK:n opettajalta. Lehtori tyrmäsi koko tutkinnon sanoen jotakuinkin näin; "se on nyt ihan huuhaata". Olin kyllä hieman tyrmistynyt.
Heräsi kysymys, että mikä on tämän tutkinnon tulevaisuus, jos edes oma opettajakunta ei siihen usko, vaikka markkinakoneisto jo pyörii. Taitaa olla profiili työmarkkinoillakin aika ohut, jos näin menetellään. Kuitenkin vaatimukset päästä opiskelemaan ylempää amk:ta on aika kovat. Mikä järki tässä on?
Ylempi AMK täyttä fuulaa?
96
10439
Vastaukset
- Ylioppilas
Siis sinnehän pääsee kun on (alempi)AMK tutkinto tehtynä ja 3 vuotta ollut töissä ja sitten haastatellan ja pääsee sinne (jos pääsee). Ei kai ketään missään haastattelussa hylätä jos jo kerran insinööriksi on kyennyt lukemaan itsensä. Mutta mitä tuolla tutkinnolla käytännössä tekee, on eri asia. Kuitenkin DI on aina DI ja oikeasti korkea akateeminen tutkinto, ylempi amk inssi taas on vaan AMK-tutkinto kuitenkin. Tietysti jos jonkun ihmeellisen viran löytää mihin on pääsyvaatimuksena ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut insinööri niin sitten siitä on hyöty, mutta vain jos yksikään DI ei hommaa hae, koska varmaan DI palkattaisiin korkeammin koulutettuna aina ennemmin.
- inssi
...oman käsitykseni mukaan haettaessa pitäisi olla suunnitelma jo omasta opinnäytteestä (työelämän kehitystehtävä tms). Nämä yhdessä vaikuttavat sisäänpääsyyn, joten ei sinne nyt ihan "takki auki päästä". Mitä olen kuunnellut on hakijoiden joukossa jopa muutamia tohtoreita, lienevät kai työttömiä sellaisia?
Kyllä tuo kolmen vuoden työvaatimus on "kova", koska se voi olla monelle työn ja tuskan takana saada se kasaan, varsinkin nuoremmilla. DI -linjalle pääsisi vaikka heti kokeen läpäistyään. - Jaykkis
inssi kirjoitti:
...oman käsitykseni mukaan haettaessa pitäisi olla suunnitelma jo omasta opinnäytteestä (työelämän kehitystehtävä tms). Nämä yhdessä vaikuttavat sisäänpääsyyn, joten ei sinne nyt ihan "takki auki päästä". Mitä olen kuunnellut on hakijoiden joukossa jopa muutamia tohtoreita, lienevät kai työttömiä sellaisia?
Kyllä tuo kolmen vuoden työvaatimus on "kova", koska se voi olla monelle työn ja tuskan takana saada se kasaan, varsinkin nuoremmilla. DI -linjalle pääsisi vaikka heti kokeen läpäistyään.No näytä yksikin tohtori, joka on tuossa hakija joukossa.
- Kyllä varmasti..
inssi kirjoitti:
...oman käsitykseni mukaan haettaessa pitäisi olla suunnitelma jo omasta opinnäytteestä (työelämän kehitystehtävä tms). Nämä yhdessä vaikuttavat sisäänpääsyyn, joten ei sinne nyt ihan "takki auki päästä". Mitä olen kuunnellut on hakijoiden joukossa jopa muutamia tohtoreita, lienevät kai työttömiä sellaisia?
Kyllä tuo kolmen vuoden työvaatimus on "kova", koska se voi olla monelle työn ja tuskan takana saada se kasaan, varsinkin nuoremmilla. DI -linjalle pääsisi vaikka heti kokeen läpäistyään.Jos kerran muka tohtoritkin hakevat ylempään amk-koulutukseen, niin eikö se ois sama kuin jos esim lääkäri hakis lähihoitajakouluun? Tai ekonomi merkonomiksi oppisopimuksella? Kyllä varmasti joo. Ei edes naurata, niin älyttömältä kuulostaa.
- Koivuniemen herra
Tänne pääsee nauttimaan insinööriydestä ilman kokeita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tapani_Koivuniemen_uskonlahko - Samantasoisia ne on
Kyllä se YAMK-tutkinto (Master of Engineering) on aivan saman tasoinen kuin DI-tutkinto (Master of Science).
Lisäksi YAMK-tutkinnon suorittaneella on minimissään se 3 vuotta työkokemusta, ja tutkinto on työelämälähtöinen ja soveltavaan tutkimukseen ja käytännön kehittämiseen suuntautuva - niin on tosin osa DI-tutkinnoistakin, ja myös DI-tutkinon suorittaneilla voi olla työkokemusta, mutta ei välttämättä ole. Erona ehkä YAMK-tutkinon ja DI-tutkinnon välillä on, että DI-tutkinto voi olla myös teorialähtöisempi, joten siitä voi joskus puuttua kosketuspinta työelämään ja sillä voi sijoittua paremmin tutkimukseen painottuvalle uralle. Näitä asioita ei kuitenkaan voi yleistää.
Teoreettista osaamista vaativiin tutkimustehtäviin varmaan palkattaisi todennäköisemmin DI, mutta esimerkiksi myynti- tai tuotekehitystyöhön otettaisi todennäköisesti mieluummin YAMK-tutkinon suorittanut. Suunnittelutyössä taas voisi olla kumpi vaan tutkinto, työn luonteesta riippuen. - Maisteri, masters
Kyllä varmasti.. kirjoitti:
Jos kerran muka tohtoritkin hakevat ylempään amk-koulutukseen, niin eikö se ois sama kuin jos esim lääkäri hakis lähihoitajakouluun? Tai ekonomi merkonomiksi oppisopimuksella? Kyllä varmasti joo. Ei edes naurata, niin älyttömältä kuulostaa.
Aivan todistettavasti mellä on kyllä ollut hakijoiden joukossa tohtori, tosin vähän eri alueelta (vaikkakin samalta alalta) väitellyt kuin mihin haki YAMK-ohjelmaan. Oli kuulema hakemassa päivitystä ja työelämänäkökulmaa osaamiseensa. Ei kuitenkaan sillä kertaa tullut valituksi, koska se on kansainväliseen vientiin suuntautuva YAMK-koulutus eikä siitä tutkijatyypistä olisi vienti-insinööriä leivottu millään koulutuksella.
Ei olisi sama, jos lääkäri hakisi lähihoitajakouluun, koska lääkäri on lääketieteen lisensiaatti ja lähihoitaja taas on hoitoalan kouluasteen tutkinto - eli toinen on lääketieteen alan tutkinto ja toinen on hoito(tieteen)alan tutkinto. Sen sijaan ei olisi mitenkään mahdotonta, että johtotehtäviin haluava terveystieteen tohtori tai hoitotieteen tohtori hakisi esimerkiksi terveydenhuollon johtamisen YAMK-ohjelmaan.
Myöskään toinen esittämäsi vaihtoehto, eli että ekonomi hakisi merkonomiksi, ei mielestäni olisi järkevä eikä mahdollinen. Sen sijaan olisi täysin mahdollista, että kauppatieteen tohtori voisi hakea esimerkiksi hankintatoimen YAMK-ohjelmaan, jos hänen tutkintoonsa ei ole sisältynyt hankintatoimen opintoja, mutta hän tarvitsee k.o taitoja työssään. - hjgf
Maisteri, masters kirjoitti:
Aivan todistettavasti mellä on kyllä ollut hakijoiden joukossa tohtori, tosin vähän eri alueelta (vaikkakin samalta alalta) väitellyt kuin mihin haki YAMK-ohjelmaan. Oli kuulema hakemassa päivitystä ja työelämänäkökulmaa osaamiseensa. Ei kuitenkaan sillä kertaa tullut valituksi, koska se on kansainväliseen vientiin suuntautuva YAMK-koulutus eikä siitä tutkijatyypistä olisi vienti-insinööriä leivottu millään koulutuksella.
Ei olisi sama, jos lääkäri hakisi lähihoitajakouluun, koska lääkäri on lääketieteen lisensiaatti ja lähihoitaja taas on hoitoalan kouluasteen tutkinto - eli toinen on lääketieteen alan tutkinto ja toinen on hoito(tieteen)alan tutkinto. Sen sijaan ei olisi mitenkään mahdotonta, että johtotehtäviin haluava terveystieteen tohtori tai hoitotieteen tohtori hakisi esimerkiksi terveydenhuollon johtamisen YAMK-ohjelmaan.
Myöskään toinen esittämäsi vaihtoehto, eli että ekonomi hakisi merkonomiksi, ei mielestäni olisi järkevä eikä mahdollinen. Sen sijaan olisi täysin mahdollista, että kauppatieteen tohtori voisi hakea esimerkiksi hankintatoimen YAMK-ohjelmaan, jos hänen tutkintoonsa ei ole sisältynyt hankintatoimen opintoja, mutta hän tarvitsee k.o taitoja työssään.Älä nyt saatana höpise mitään liirumlaarumia! Tohtori yamkkiin...voi v...ei sinne hae täysipäiset inssitkään...
- Kaikkitietävä (AMK)
Maisteri, masters kirjoitti:
Aivan todistettavasti mellä on kyllä ollut hakijoiden joukossa tohtori, tosin vähän eri alueelta (vaikkakin samalta alalta) väitellyt kuin mihin haki YAMK-ohjelmaan. Oli kuulema hakemassa päivitystä ja työelämänäkökulmaa osaamiseensa. Ei kuitenkaan sillä kertaa tullut valituksi, koska se on kansainväliseen vientiin suuntautuva YAMK-koulutus eikä siitä tutkijatyypistä olisi vienti-insinööriä leivottu millään koulutuksella.
Ei olisi sama, jos lääkäri hakisi lähihoitajakouluun, koska lääkäri on lääketieteen lisensiaatti ja lähihoitaja taas on hoitoalan kouluasteen tutkinto - eli toinen on lääketieteen alan tutkinto ja toinen on hoito(tieteen)alan tutkinto. Sen sijaan ei olisi mitenkään mahdotonta, että johtotehtäviin haluava terveystieteen tohtori tai hoitotieteen tohtori hakisi esimerkiksi terveydenhuollon johtamisen YAMK-ohjelmaan.
Myöskään toinen esittämäsi vaihtoehto, eli että ekonomi hakisi merkonomiksi, ei mielestäni olisi järkevä eikä mahdollinen. Sen sijaan olisi täysin mahdollista, että kauppatieteen tohtori voisi hakea esimerkiksi hankintatoimen YAMK-ohjelmaan, jos hänen tutkintoonsa ei ole sisältynyt hankintatoimen opintoja, mutta hän tarvitsee k.o taitoja työssään.että se siitä amk:n "työelämänäkökulmasta" . Amk-inssit tarvitsevat todellista ja syvempää osaamisen laajentamista niiden täydellisiksi luulemiensa "käytännön työelämätaitojensa" lisäksi...
- assssssssss
Maisteri, masters kirjoitti:
Aivan todistettavasti mellä on kyllä ollut hakijoiden joukossa tohtori, tosin vähän eri alueelta (vaikkakin samalta alalta) väitellyt kuin mihin haki YAMK-ohjelmaan. Oli kuulema hakemassa päivitystä ja työelämänäkökulmaa osaamiseensa. Ei kuitenkaan sillä kertaa tullut valituksi, koska se on kansainväliseen vientiin suuntautuva YAMK-koulutus eikä siitä tutkijatyypistä olisi vienti-insinööriä leivottu millään koulutuksella.
Ei olisi sama, jos lääkäri hakisi lähihoitajakouluun, koska lääkäri on lääketieteen lisensiaatti ja lähihoitaja taas on hoitoalan kouluasteen tutkinto - eli toinen on lääketieteen alan tutkinto ja toinen on hoito(tieteen)alan tutkinto. Sen sijaan ei olisi mitenkään mahdotonta, että johtotehtäviin haluava terveystieteen tohtori tai hoitotieteen tohtori hakisi esimerkiksi terveydenhuollon johtamisen YAMK-ohjelmaan.
Myöskään toinen esittämäsi vaihtoehto, eli että ekonomi hakisi merkonomiksi, ei mielestäni olisi järkevä eikä mahdollinen. Sen sijaan olisi täysin mahdollista, että kauppatieteen tohtori voisi hakea esimerkiksi hankintatoimen YAMK-ohjelmaan, jos hänen tutkintoonsa ei ole sisältynyt hankintatoimen opintoja, mutta hän tarvitsee k.o taitoja työssään.Taisi olla musiikin tohtori - tai teologian
- Hakutoimiston täti
hjgf kirjoitti:
Älä nyt saatana höpise mitään liirumlaarumia! Tohtori yamkkiin...voi v...ei sinne hae täysipäiset inssitkään...
Ja jotta sinulta hjgf saadaan maailmankirjat lopullisesti sekaisin, voin kertoa, että kyllä tohtoreita on hakenut ihan AMK-tutkintoa suorittamaan, ei ole tarvinnut olla edes kyse YAMK-tutkinnosta.
- Anonyymi
Samantasoisia ne on kirjoitti:
Kyllä se YAMK-tutkinto (Master of Engineering) on aivan saman tasoinen kuin DI-tutkinto (Master of Science).
Lisäksi YAMK-tutkinnon suorittaneella on minimissään se 3 vuotta työkokemusta, ja tutkinto on työelämälähtöinen ja soveltavaan tutkimukseen ja käytännön kehittämiseen suuntautuva - niin on tosin osa DI-tutkinnoistakin, ja myös DI-tutkinon suorittaneilla voi olla työkokemusta, mutta ei välttämättä ole. Erona ehkä YAMK-tutkinon ja DI-tutkinnon välillä on, että DI-tutkinto voi olla myös teorialähtöisempi, joten siitä voi joskus puuttua kosketuspinta työelämään ja sillä voi sijoittua paremmin tutkimukseen painottuvalle uralle. Näitä asioita ei kuitenkaan voi yleistää.
Teoreettista osaamista vaativiin tutkimustehtäviin varmaan palkattaisi todennäköisemmin DI, mutta esimerkiksi myynti- tai tuotekehitystyöhön otettaisi todennäköisesti mieluummin YAMK-tutkinon suorittanut. Suunnittelutyössä taas voisi olla kumpi vaan tutkinto, työn luonteesta riippuen.YAMK-tutkinto (amatsu-pohjainen) on lähtökohtaisesti täysin eri tutkinto DI-tutkinto (Akateeminen Yliopisto-pohjainen)
Tutkintojen vaativuudet ovat aivan eri tasolla.
Jos lähdet amatsuinsinöörinä, lukemaan DI;ksi sinulle ei hyvitetä juurikaan muuta kuin joitain ammattiaineita.
Nämä AMK-tutkinnot ovat liki jo valmiiksi luettu, jos on lukion matemaattiset aineet ja kielet kunnialla läpäissyt. Lukiossa ne ovat jopa huomattavasti vaativammat, tarkoitan pitkää matematiikkaa, fysiikkaa ja kieliä.
YAMK-tutkinto on maksututkinto, minkä usein työnantaja maksaa ja nämä ovat vähän keksittyjä tutkintoja. Työkokemusta pitäisi saada papereihin, että voi suorittaa tutkinnon. - Anonyymi
Kyllä amk insinööritutkinto on ihan hyvä jos on työkokemusta. Käytännö esimerkki. minun piti pakosta "pätevöityä" kun teknikon tutkinto ei riittänyt. Ajattelin minun työssäni ei ole mitään , mitään hyötyä tutkinnosta mutta sitten alkoi monimuoto koulutus jossa huomioitiin aikaisemmat opinnot. Suoritin tutkinno 2v normaali aika 4 vuotta, sijaiseni oli di kun tulin takaisn kaikki oli sekaisin kysyin mitä olet tehnyt hän siivosi halli lattioita työelämässä ja tääälainenko on pätevä,
- Tonttu
Lähinnä aikahan sen vaan voi näyttää mihin kyseinen järjestelmä vakiintuu. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden kokemukset työelämän suhtautumiseta tutkintoon kertovat varmasti tarvittavan. Itse uskon, että työelämässä mukana oleva, omaa alaansa eteenpäin opiskeleva on työantajan silmissä arvokas. Varsinkin jos henkilö opiskelee läheisesti työhönsä liittyviä asioita. Jos itse pitäisi päättää nyt kumman vaihtoehdoistasi valitsisin, se olisi todennäköisesti DI-opinnot.
- opiskelija
No ymmärrän asian jos AMK:n opettajat eivät ymmärrä ylempi AMK tutkinnon merkitystä. Se tutkinto on jo yliopistotason tutkinto ja samalla vesittää markkinoilla olevia insinöörejä sekä AMK opettajilla ei ole mitään asiaa ko. opintoja opettamaan. Ylempi AMK tutkinnon opettajat ovat ainakin yhdellä tieteen alalla tohtoreitä ja usein myös toisen alan lisensiaatteja. Meillä yksi opettajista on esim. tekniikan tohtori ja kauppatieteiden lisensiaatti. Lisäksi valtava määrä meriittejä työelämästä. Kommentoida voitte ja mollata, mutta pitää olla perusteita väitteillenne, muistakaa se.
- Ylioppilas
No, kysyisin, että mitä perusteluja sinulla sitten on tuolle väitteellesi, "Ylempi AMK on jo yliopistotason tutkinto". Sehän on ammattikorkeakoulu-tutkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto tarkemmin sanottuna. Sillä tutkinnolla ei ole mitään tekemistä yliopiston tai akateemisuuden kanssa. Se on työelämälähtöinen ammattikorkeakoulututkinto, joka antaa kyllä lisäoikeuksia joihinkin virkoihin, mutta ei se ole yliopistotutkinto. Suomessa on 3. asteella kaksi eri koulutusvaihtoehtoa, joilla on eri lähtökohdat ja tavoitteet ja tarkoitukset. Niitä ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen tyyliin "Ylempi AMK on korkeampi kuin alempi korkeakoulututkinto". Korkeimmasta opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat yliopistot, näin sanotaan Suomen laissa. Ammattikorkeakoulu ei ole yliopisto, siellä ei anneta korkeinta opetusta, eikä harjoiteta korkeinta tutkimusta, varsinaista vakavaa julkaisuihin päätyvää tutkimusta AMK:ssa ei harjoiteta laisinkaan, ja nimenomaan julkaisemalla kansainvälisissä julkaisuissa artikkeleita saadaan tietoa maailmalle ja tieteiden välillä liikkumaan ja hyödynnettyä ja ala kehittyy.
- ;;;;;
Ylioppilas kirjoitti:
No, kysyisin, että mitä perusteluja sinulla sitten on tuolle väitteellesi, "Ylempi AMK on jo yliopistotason tutkinto". Sehän on ammattikorkeakoulu-tutkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto tarkemmin sanottuna. Sillä tutkinnolla ei ole mitään tekemistä yliopiston tai akateemisuuden kanssa. Se on työelämälähtöinen ammattikorkeakoulututkinto, joka antaa kyllä lisäoikeuksia joihinkin virkoihin, mutta ei se ole yliopistotutkinto. Suomessa on 3. asteella kaksi eri koulutusvaihtoehtoa, joilla on eri lähtökohdat ja tavoitteet ja tarkoitukset. Niitä ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen tyyliin "Ylempi AMK on korkeampi kuin alempi korkeakoulututkinto". Korkeimmasta opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat yliopistot, näin sanotaan Suomen laissa. Ammattikorkeakoulu ei ole yliopisto, siellä ei anneta korkeinta opetusta, eikä harjoiteta korkeinta tutkimusta, varsinaista vakavaa julkaisuihin päätyvää tutkimusta AMK:ssa ei harjoiteta laisinkaan, ja nimenomaan julkaisemalla kansainvälisissä julkaisuissa artikkeleita saadaan tietoa maailmalle ja tieteiden välillä liikkumaan ja hyödynnettyä ja ala kehittyy.
"Tietysti jos jonkun ihmeellisen viran löytää mihin on pääsyvaatimuksena ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut insinööri niin sitten siitä on hyöty, mutta vain jos yksikään DI ei hommaa hae, koska varmaan DI palkattaisiin korkeammin koulutettuna aina ennemmin."
"Suomessa on 3. asteella kaksi eri koulutusvaihtoehtoa, joilla on eri lähtökohdat ja tavoitteet ja tarkoitukset. Niitä ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen tyyliin "Ylempi AMK on korkeampi kuin alempi korkeakoulututkinto""
Onpas lapsella ristiriitaset ajatukset :)
- AMK:ssa
http://www.opetusministerio.fi/opm/koulutus/ammattikorkeakoulut/opiskelu.html
Tuolta löytyy tietoa kyseisestä tutkinnnosta. - Lukumies
Teollisuuden kanta on että ylempää amk tutkintoa ei tarvita. Koko ylempi amk tutkinto on vain amkien itsensä tarpeista kehitetty järjestelmä. Tästä voinee jokainen jolla on päässä muutakin kuin sahanpurua päätellä ko. tutkinnon hyödyllisyyden asteen.
- Tonttu
Mistä tiedät teollisuuden ja työnantajien kannan? Kuten jo aikaisemmin sanoin, vain aika voi näyttää mihin suuntaan tutkinnon arvostus menee.
- Joulupukki
Tonttu kirjoitti:
Mistä tiedät teollisuuden ja työnantajien kannan? Kuten jo aikaisemmin sanoin, vain aika voi näyttää mihin suuntaan tutkinnon arvostus menee.
Esim. kauppalehdessä ollut monta kertaa EK:n kantoja asiasta. Amiskapaskana tietysti kyseenalaistat lähteen.
- Mievaan...
Joulupukki kirjoitti:
Esim. kauppalehdessä ollut monta kertaa EK:n kantoja asiasta. Amiskapaskana tietysti kyseenalaistat lähteen.
Että sellaista. Ja EK:n kanta kyllä tunnetaan, vaikka se on monesta suunnasta, myös EK:n sisältä, kumottu.
- Eki-tohtori
Mievaan... kirjoitti:
Että sellaista. Ja EK:n kanta kyllä tunnetaan, vaikka se on monesta suunnasta, myös EK:n sisältä, kumottu.
Höpöhöpö. Ylemmille amistutkinnoille ei kertakaikkiaan ole kysyntää. Myös alemmat amistutkinnot vastaavat heikosti työelämän vaatimuksiin. Amiskorkeakoulujen ongelma on se että ne ovat työelämälähtöisiä vain paperilla. Rahoitus ei ole suhteessa oppilaiden työllistymiseen koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
- Tonttu
Eki-tohtori kirjoitti:
Höpöhöpö. Ylemmille amistutkinnoille ei kertakaikkiaan ole kysyntää. Myös alemmat amistutkinnot vastaavat heikosti työelämän vaatimuksiin. Amiskorkeakoulujen ongelma on se että ne ovat työelämälähtöisiä vain paperilla. Rahoitus ei ole suhteessa oppilaiden työllistymiseen koulutustaan vastaaviin tehtäviin.
Ainakin omissa opinnoissani minua koulutetaan erittäin työelämälähtöisesti. Sinä, joka ilmeisesti et asioista mitään tiedä, voit pitää pääsi kiinni.
- Ei mustavalkoista
Jos tekniikan alan yliopistot ja kauppakorkeakoulu eivät niin kovasti olisi aikoinaan vstustaneet amk-tutkintojen bachelor-statusta, niin ne olisivat voineet pitää maisteritasoisen koulutuksen visusti itsellään hyväksymällä insinöörit ja tradenomit aikoinaan jatkamaan opintojaan yliopistoihin. Mutta ei, piti venkoilla ja venkoilla, ja kun ei näille tutkinnoille muuten saatu jatko-opintomahdollisuutta, synty duaalimalli. Tästä kärsimme nyt, vaikka syylliset ovat kai jo enimmäkseen eläkkeellä ja mullan alla.
Nyt vasta, kun kaksoismalli jo on luotu, aletaan pohtia väyliä amk:sta yliopistoihin. Karvas totuus on, että insinööri (YAMK) ja Di-tutkinnoilla ei useinkan niin kovin suurta eroa ole. YAMK-tutkinto on toki jossain paperilla kirjattu tyelämälähtöiseksi, mutta elävässä elämässä YAMK-töissäkin on teorialähtöisiä. Samoin DI-työ on jopa varsin usein työelämälähtöinen.
Suomen ominaispiirre on, että yliopistojen ja amkien joukko on kirjava. Joissakin parhaisa AMKeissa harjoitetaan myös ihan vakavaa tutkimusta, joka kyllä päätyy julkaisuihinkin, mutta sitä eivät tietenkään harjoita insinööriopiskelijat vaan tutkijaopettajat, jotka taas ovat niitä tohtoreita. - väritettyä
Ei mustavalkoista kirjoitti:
Jos tekniikan alan yliopistot ja kauppakorkeakoulu eivät niin kovasti olisi aikoinaan vstustaneet amk-tutkintojen bachelor-statusta, niin ne olisivat voineet pitää maisteritasoisen koulutuksen visusti itsellään hyväksymällä insinöörit ja tradenomit aikoinaan jatkamaan opintojaan yliopistoihin. Mutta ei, piti venkoilla ja venkoilla, ja kun ei näille tutkinnoille muuten saatu jatko-opintomahdollisuutta, synty duaalimalli. Tästä kärsimme nyt, vaikka syylliset ovat kai jo enimmäkseen eläkkeellä ja mullan alla.
Nyt vasta, kun kaksoismalli jo on luotu, aletaan pohtia väyliä amk:sta yliopistoihin. Karvas totuus on, että insinööri (YAMK) ja Di-tutkinnoilla ei useinkan niin kovin suurta eroa ole. YAMK-tutkinto on toki jossain paperilla kirjattu tyelämälähtöiseksi, mutta elävässä elämässä YAMK-töissäkin on teorialähtöisiä. Samoin DI-työ on jopa varsin usein työelämälähtöinen.
Suomen ominaispiirre on, että yliopistojen ja amkien joukko on kirjava. Joissakin parhaisa AMKeissa harjoitetaan myös ihan vakavaa tutkimusta, joka kyllä päätyy julkaisuihinkin, mutta sitä eivät tietenkään harjoita insinööriopiskelijat vaan tutkijaopettajat, jotka taas ovat niitä tohtoreita."Karvas totuus on, että insinööri (YAMK) ja Di-tutkinnoilla ei useinkan niin kovin suurta eroa ole."
MUAHHAHHAAH... Varsinainen tietäjä taas tässäkin asialla, ei voi kun nauraa :) Että vuoden kestävä YÄMK on sama asia kuin DI-tutkinto? =))) - Lisenssiaattiaetsimässä
väritettyä kirjoitti:
"Karvas totuus on, että insinööri (YAMK) ja Di-tutkinnoilla ei useinkan niin kovin suurta eroa ole."
MUAHHAHHAAH... Varsinainen tietäjä taas tässäkin asialla, ei voi kun nauraa :) Että vuoden kestävä YÄMK on sama asia kuin DI-tutkinto? =)))Näin työelämässä olleena ja nähneenä perusinsinöörin töissä ei ole edes mitään väliä tekeekö niitä di vai amk inssi. Molemmat osaa yhtä hyvin. Joistakin tehtävistä di saattaa selvitä paremmin koulutuksen erosta johtuen, mutta oma kokemukseni on että enemmän vaikuttaa henkilön ammattitaito sekä motivaatio opetella asioita. Olen nähnyt täysin töhöjä diplomi-insinöörejä sekä insinöörejä molempia. Mielestäni ylempi amk on erittäin hyvä ja itse valitsisin työhaastattelussa hyvän tyypin sen tutkinnon sijaa. Itseäni ei kiinnosta suoraan sanottuna kumpi on koulutus. Joskus tuntuu siltä että osa di:stä pitää vain itseään parempana kuin insinöörejä, vaikka asiaan ei olisi yhtään mitään aihetta.
- Anonyymi
Kyllä työelämä kaipasi teknikoita mutta järjettömät päättäjät halusivat esim ammttikouluihin opettajiksi di tutkinnon suorittaneita homma meni päin h:ttiä koneita särkyi. kun ei ollut käytännön kokemusta
- roeoie
ne lehtorit kyllä sen tietää, onko se "fuulaa" vai ei. Ehkäpä koko ammattikorkeakoulujärjestelmä on sitä, hirnompi nimi entiselle ammatilliselle keskiasteelle. Vain oppilasmäärät ovat lisääntyneet!
- B.SC. vuonna 1981
... oppilasmäärät lisääntyneet -> taso on laskenut ja paljon vanhasta opistotason ttkinnosta, esim. insinööristä.
- Mievaan...
Ja vastannut opettaja taisi olla itse maisterismies..? ;)
- ei suomessa
tarvitse. Eli DI:n papereilla voi pyyhkiä persettä. Syystä ,että suomessa menään sukulais suhteilla töihin sukulaisten yrtykseen ja siinä ei papereilla tee mitään.
- Riksu
Koeta käydä ensin peruskoulu loppuun ennen kuin alat arvostelemaan muiden tutkintoja. Kyllä työnteko ja kouluttautuminen loppupeleissä kannattaa aina.
- t
Riksu kirjoitti:
Koeta käydä ensin peruskoulu loppuun ennen kuin alat arvostelemaan muiden tutkintoja. Kyllä työnteko ja kouluttautuminen loppupeleissä kannattaa aina.
"Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat työelämässä hankitun kokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintoja ja suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja."
Suora lainaus opetushallituksen sivuilta..... - iut
t kirjoitti:
"Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat työelämässä hankitun kokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintoja ja suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja."
Suora lainaus opetushallituksen sivuilta....."Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat työelämässä hankitun kokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintoja ja suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja."
Noh, se totuus nyt on kuitenkin toinen. Maisteri AMK...buahahhaaaaaaaaaaaaa - putkiakateeminen
iut kirjoitti:
"Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat työelämässä hankitun kokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintoja ja suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja."
Noh, se totuus nyt on kuitenkin toinen. Maisteri AMK...buahahhaaaaaaaaaaaaaon kyllä paras! Se pesee kaikki maisterit, insinöörit (amk/di) mennen tullen samoin kun myös ne "korkeasti" koulutetut ylioppilaat (hah hah). Liksat on todella hyvät!
- maajussi se olla pit
putkiakateeminen kirjoitti:
on kyllä paras! Se pesee kaikki maisterit, insinöörit (amk/di) mennen tullen samoin kun myös ne "korkeasti" koulutetut ylioppilaat (hah hah). Liksat on todella hyvät!
Niin näyttäis olevan Antti Herlinilläkin ja se on MAAJUSSI! Kaikki jenkkeihin maajussiksi opiskelemaan!
Ketjun aiheeseen: Ylempi AMK = ajan hukkaa. Olisitte voineet olla saman ajan hommissa ja saada ihan saman palkan etenemällä tai palkka voi jopa taantua. DI ennemmin. AMK tyypit ovat nyt vasta kymmenen vuotta odottaneet AMK tutkinnon arvostamista ja sitä ei vieläkään ole näköpiirissä niin eikö tämä jo riitä perusteluksi? - ringo123
iut kirjoitti:
"Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat työelämässä hankitun kokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintoja ja suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja."
Noh, se totuus nyt on kuitenkin toinen. Maisteri AMK...buahahhaaaaaaaaaaaaaEI, kyllä se totuus on juuri tuo.
"Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat työelämässä hankitun kokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintoja ja suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja." - Insinööri AMK-06
ringo123 kirjoitti:
EI, kyllä se totuus on juuri tuo.
"Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voivat työelämässä hankitun kokemuksen jälkeen syventää ammatillista osaamistaan jatkamalla opintoja ja suorittamalla ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja."Höpö höpö, totuus työelämässä on toinen. Ja opetuksen taso...Yamk on niille, jotka haluavat mennä sieltä, missä aita on matalin tai niille joiden rahkeet eivät ole riittäneet yliopistoon.
- yllemmpi
Insinööri AMK-06 kirjoitti:
Höpö höpö, totuus työelämässä on toinen. Ja opetuksen taso...Yamk on niille, jotka haluavat mennä sieltä, missä aita on matalin tai niille joiden rahkeet eivät ole riittäneet yliopistoon.
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja."
- M.Sc. Tech
yllemmpi kirjoitti:
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja."
mutta en usko että ovat vertailtavissa yliopistotasoon.
- Muutostenkeskellä
M.Sc. Tech kirjoitti:
mutta en usko että ovat vertailtavissa yliopistotasoon.
Eiköhän sen tason määritä se opiskelija itse, miten on opiskellut. Laiska opiskelija on aina laiska.
- Perusteekkari
Ei kannata yleistää yhden opettajan mielipiteitä. Varmastikaan Ylempi AMK ei jo työelämälähtöisyytensä vuoksi ole sisällöllisesti sama kuin ylempi korkeakoulututkinto (esim. FM, DI jne.). Kyse onkin oikeastaan vaan siitä, mitä jatkokouluttautumisella haet. Jos haluat kokeilla akateemista maailmaa ja tiedeorientoituneempaa opiskelua, mene DI-linjalle. Varmasti näyttää hyvältä myös CV:ssä. Työssä kehittymisen kannalta veikkaisin silti Ylempi AMK -tutkinnon hyödyllisemmäksi, mikäli tarkoituksena on siirtyä heti opintojen jälkeen takaisin työelämään. DI-tutkinto lienee myös jonkin verran työläämpi.
- M. O. T.
näin on näreet lapsukaiset. Opetuksen tasossa ja vaatimustasossa on ero kuin yöllä ja päivällä ja kyllä myös työnantajat sen tietävät. Ei tätä tosiasiaa voi hämätä millään ylempi-hömpällä. Paras kombinaatio työelämään saadaan, kun käydään molemmat eli pohjalle insinööri (amk) ja siitä sitten mieluiten työn ohessa opiskellen DI:ksi - aita ei ole matala, mutta siitä se osaaminen tulee, ei sitä opita sen nopeammin.
- MaistereitaKaikki?
M. O. T. kirjoitti:
näin on näreet lapsukaiset. Opetuksen tasossa ja vaatimustasossa on ero kuin yöllä ja päivällä ja kyllä myös työnantajat sen tietävät. Ei tätä tosiasiaa voi hämätä millään ylempi-hömpällä. Paras kombinaatio työelämään saadaan, kun käydään molemmat eli pohjalle insinööri (amk) ja siitä sitten mieluiten työn ohessa opiskellen DI:ksi - aita ei ole matala, mutta siitä se osaaminen tulee, ei sitä opita sen nopeammin.
Tradenomi (140 ov) vs Ekonomi (160 ov)
Insinööri (160 ov) vs Diplomi-insinööri (180 ov)
Ylempi Amk (1 vuosi) vs Tohtori (n vuotta)
jne...
Tarvitseeko näitä edes vertailla, että kumpi on vaativampi ja arvostetumpi? Häh? - joojeejoo
MaistereitaKaikki? kirjoitti:
Tradenomi (140 ov) vs Ekonomi (160 ov)
Insinööri (160 ov) vs Diplomi-insinööri (180 ov)
Ylempi Amk (1 vuosi) vs Tohtori (n vuotta)
jne...
Tarvitseeko näitä edes vertailla, että kumpi on vaativampi ja arvostetumpi? Häh?Ota pois se työharjoittelu sielä siwan kassalla tosta tradenomista ja insinööristä...
Tradenomi 180op vs Ekonomi 300op
Insinööri 180op vs DI 300op
jne. - tulllee
joojeejoo kirjoitti:
Ota pois se työharjoittelu sielä siwan kassalla tosta tradenomista ja insinööristä...
Tradenomi 180op vs Ekonomi 300op
Insinööri 180op vs DI 300op
jne.Vanhoissa elokuvissa kun Suomalainen ylioppilas käveli maantietä pitkin ylioppilaslakki päässä.
Ja valepukuiset agronomit.
Ei esim Ruotsissa ole minkäänlaista väittelyä tästä insinööriydestä.
Ja jos ei se alempi 3-vuotinen kandin tutkinto riitä niin 2-vuotta lisää ja olet DI:ä vastaava Civilingenjör. - ...................
Alkuperäinen viesti on vanha, mutta tunnen muutaman tuon tutkinnon suorittaneita, jokainen heistä on opettajana amk:ssa. Kolmen tiedän suorittaneen sen juuri siksi, että pääsisi opettajaksi. Yksi tietämäni on johtajana jossain amk:n projektissa. Itse kävin vastikään amk:n aikuispuolelta ja sitä kautta on osa tiedoista tullut, osa tuttujen kautta.
- ymmmällään
................... kirjoitti:
Alkuperäinen viesti on vanha, mutta tunnen muutaman tuon tutkinnon suorittaneita, jokainen heistä on opettajana amk:ssa. Kolmen tiedän suorittaneen sen juuri siksi, että pääsisi opettajaksi. Yksi tietämäni on johtajana jossain amk:n projektissa. Itse kävin vastikään amk:n aikuispuolelta ja sitä kautta on osa tiedoista tullut, osa tuttujen kautta.
"ylväämpi,amk" -tutkinto käytännössä oikopolku amk:n opettajan virkoihin?
- kjlh
ymmmällään kirjoitti:
"ylväämpi,amk" -tutkinto käytännössä oikopolku amk:n opettajan virkoihin?
Nimenomaan oikopolku. Paitsi jos on maistereita hakemassa samaa duunia.
- 300 op = 300 op
MaistereitaKaikki? kirjoitti:
Tradenomi (140 ov) vs Ekonomi (160 ov)
Insinööri (160 ov) vs Diplomi-insinööri (180 ov)
Ylempi Amk (1 vuosi) vs Tohtori (n vuotta)
jne...
Tarvitseeko näitä edes vertailla, että kumpi on vaativampi ja arvostetumpi? Häh?Tekniikan kandidaatti 180 op - Bachelor of Science
Insinööri (AMK) 240 op - Bachelor of Engineering
Insinööri (AMK) 240 op 60 op = 300 op - Master of Engineering
Diplomi-insinööri 180 op 120 op = 300 op - Master of Science
Tohtori 300 op 240 op = 540 op - Doctor of Science - mmmmmmmmmmmmn
300 op = 300 op kirjoitti:
Tekniikan kandidaatti 180 op - Bachelor of Science
Insinööri (AMK) 240 op - Bachelor of Engineering
Insinööri (AMK) 240 op 60 op = 300 op - Master of Engineering
Diplomi-insinööri 180 op 120 op = 300 op - Master of Science
Tohtori 300 op 240 op = 540 op - Doctor of Scienceentä lisensiaatti?
- katin kultaa
300 op = 300 op kirjoitti:
Tekniikan kandidaatti 180 op - Bachelor of Science
Insinööri (AMK) 240 op - Bachelor of Engineering
Insinööri (AMK) 240 op 60 op = 300 op - Master of Engineering
Diplomi-insinööri 180 op 120 op = 300 op - Master of Science
Tohtori 300 op 240 op = 540 op - Doctor of ScienceSe "master" nyt on vaan ujutettu noissa ylemmän ammattikoulun tutkinnoissa nimeksi, eikä noita voi edes vertailla DI-tutkintoon. Opintopisteet nyt voi olla muka samat, mutta kun katsoo mitä se 60 pisteen "ylempi" pitää sisällään niin kaukana ollaan yliopiston vaatimuksista ja sisällöstä... Sitäpaitsi noita "ylempiä" tutkintoja on alettu leipomaan jo joka puolella ja alalla niin inflaation tulevat kärsimään.
- Jos ei pääse triksi
mmmmmmmmmmmmn kirjoitti:
entä lisensiaatti?
Lisensiaatilla ei ole mitään oikeaa tutkinnon asemaa kansainvälisessä luokituksessa. Lisuri on pelkkä suomalainen välitutkinto niille, joilla ei kyvyt riitä tohtoriksi.
- parempia ...
Jos ei pääse triksi kirjoitti:
Lisensiaatilla ei ole mitään oikeaa tutkinnon asemaa kansainvälisessä luokituksessa. Lisuri on pelkkä suomalainen välitutkinto niille, joilla ei kyvyt riitä tohtoriksi.
Sinähän kirjoittelet ihan höpöjä. Nykyään lisurin ja väikkärin ero on käytännössä siinä, että väikkäri edellyttää huomattavasti enemmän istumalihaksia. Monissa paikoissa, joissa edellytetään maisteritasoa korkeampaa tutkintoa, lisuri riittää vallan mainiosti.
- koul.järj.
MaistereitaKaikki? kirjoitti:
Tradenomi (140 ov) vs Ekonomi (160 ov)
Insinööri (160 ov) vs Diplomi-insinööri (180 ov)
Ylempi Amk (1 vuosi) vs Tohtori (n vuotta)
jne...
Tarvitseeko näitä edes vertailla, että kumpi on vaativampi ja arvostetumpi? Häh?http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/liitteet/koulutusjarjestelma.pdf
Alempi AMK vastaa kandia, mainitsemistasi tradenomi ja insinööri.
Ylempi AMK vastaa maisteria, ei tohtoria. Sekä maisterin papereiden että ylemmän AMK:n jälkeen voi jatkaa tohtoriksi halutessaan.
Esim. luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan koulutusohjelmien alemmat AMK-tutkinnot kestävät neljä lukuvuotta, kun alan kandilla kolme lukuvuotta. Tämän seurauksena näiden ylempi AMK kestää vain vuoden, kun kandista maisteriksi tai DI:ksi kestää kaksi lukuvuotta. - Einstein-x
300 op = 300 op kirjoitti:
Tekniikan kandidaatti 180 op - Bachelor of Science
Insinööri (AMK) 240 op - Bachelor of Engineering
Insinööri (AMK) 240 op 60 op = 300 op - Master of Engineering
Diplomi-insinööri 180 op 120 op = 300 op - Master of Science
Tohtori 300 op 240 op = 540 op - Doctor of ScienceHiukan meni pieleen. Et voi laskea esim. euroja ja rupioita suoraan yhteen.
Opintopisteet ja opintoviikot ovat ihan mitä sattuu, niitä ei voi suoraan vertailla.
Jokohan amiksessa lasketaan opintopisteitä. Niitähän kannattaa sitten verrata suoraan esim. Helsingin yliopiston matematiikan ja teoreettisen fysiikan opintojen pisteisiin. - nnn1
................... kirjoitti:
Alkuperäinen viesti on vanha, mutta tunnen muutaman tuon tutkinnon suorittaneita, jokainen heistä on opettajana amk:ssa. Kolmen tiedän suorittaneen sen juuri siksi, että pääsisi opettajaksi. Yksi tietämäni on johtajana jossain amk:n projektissa. Itse kävin vastikään amk:n aikuispuolelta ja sitä kautta on osa tiedoista tullut, osa tuttujen kautta.
Kaikki AMK:n opettajat eivät taas ole päteviä opettamaan yliopistossa vaikka opetettavat aineet kuulostaisivat samoilta.
Samoin erityisopettajien oppiin ei hyväksytä niitä, joilla on pätevyys AMK:n opettajaksi. - 1,5 ja 1,7
Einstein-x kirjoitti:
Hiukan meni pieleen. Et voi laskea esim. euroja ja rupioita suoraan yhteen.
Opintopisteet ja opintoviikot ovat ihan mitä sattuu, niitä ei voi suoraan vertailla.
Jokohan amiksessa lasketaan opintopisteitä. Niitähän kannattaa sitten verrata suoraan esim. Helsingin yliopiston matematiikan ja teoreettisen fysiikan opintojen pisteisiin.Ammattikorkeakoulussa opintoviikon ja opintopisteen suhdeluku on 1,5 sekä yliopistossa 1,7. AMK:ssa op tuli käyttöön milleniumin jälkeen, toisen asteen koulutuksessa vasta -08.
- Anonyymi
nnn1 kirjoitti:
Kaikki AMK:n opettajat eivät taas ole päteviä opettamaan yliopistossa vaikka opetettavat aineet kuulostaisivat samoilta.
Samoin erityisopettajien oppiin ei hyväksytä niitä, joilla on pätevyys AMK:n opettajaksi.YAMK:ssa voi olla hyvinkin heikkoa ainesta opettamassa.
- MasterOfNothing
Tuntuu siltä, että on valtava vimma yrittää rinnastaa näitä ylempiä amk-tutkintoja yliopistotutkintoihin! Että saisi ikäänkuin yhtä arvostetun ammatin paljon helpommalla? Onko meillä tulevaisuudessa tosiaan näitä wannabe (leikisti)lääkäreitä, wannabe (melkein kuin)dippainssejä jne? Sitten vielä koitetaan sotkea englannin kieliset tutkintonimikkeetkin, että kuulostaisivat "vähän niin kuin" oikealta yliopistotutkinnolta.
- afGAJF
Juurikin niin...
- Hoitsuko
Sairaanhoitajan tehtävät eroavat selkeästi kuitenkin lääkärin tehtävistä (vaikka hoitsuille yritetäänkin tunkea lisää aikaisemmin vain lääkäreille kuuluneita tehtäviä), joten ei niitä voi verrata samalla tavalla kuin esimerkiksi insinöörejä. Vaikka kuinka olisi ylempi amk, ei sairaanhoitajasta tule lääkäriä yhtään enempää kuin esimerkiksi proviisorista, vaikka sekin on terveysalalla ylempi korkeakoulututkinto. Jos joku alalla muuta lulee, kannattaa käydä tarkistuttamassa päänsä.
- Älkää sotkeko muita
Hoitsuko kirjoitti:
Sairaanhoitajan tehtävät eroavat selkeästi kuitenkin lääkärin tehtävistä (vaikka hoitsuille yritetäänkin tunkea lisää aikaisemmin vain lääkäreille kuuluneita tehtäviä), joten ei niitä voi verrata samalla tavalla kuin esimerkiksi insinöörejä. Vaikka kuinka olisi ylempi amk, ei sairaanhoitajasta tule lääkäriä yhtään enempää kuin esimerkiksi proviisorista, vaikka sekin on terveysalalla ylempi korkeakoulututkinto. Jos joku alalla muuta lulee, kannattaa käydä tarkistuttamassa päänsä.
Huomaa kyllä, että tekniikan alan ihmiselle voi olla epäselvää mikä on lääketieteen alan tutkinto, mikä terveystieteen alan tutkinto ja mikä taas hoitotieteen alan tutkinto. Voi voi ... ja tänne pitää sitten tulla veuhkaamaan ja osoittamaan tietämätömyytensä.
Pitäkäähän nyt vaan tuo insinööri (YAMK) ja DI -kiistanne aivan siellä tekniikan alan sisällä. Itse olette soppanne keittäneet. - SariSairaanhoitaja
Älkää sotkeko muita kirjoitti:
Huomaa kyllä, että tekniikan alan ihmiselle voi olla epäselvää mikä on lääketieteen alan tutkinto, mikä terveystieteen alan tutkinto ja mikä taas hoitotieteen alan tutkinto. Voi voi ... ja tänne pitää sitten tulla veuhkaamaan ja osoittamaan tietämätömyytensä.
Pitäkäähän nyt vaan tuo insinööri (YAMK) ja DI -kiistanne aivan siellä tekniikan alan sisällä. Itse olette soppanne keittäneet.leviää jo hyvää vauhtia sosiaali- ja terveysalallekin. Ehei, se on vaan ajan kysymys kun reseptien uusinnat hoitaa sairaanhoitajat ja lääkäreiden korkeat palkat ovat historiaa. Hoitotieteilyn kulta-aika on pian ohi, aloituspaikkamääriä nostetaan jo hyvää vauhtia :)
- itsekin opiskelija
SariSairaanhoitaja kirjoitti:
leviää jo hyvää vauhtia sosiaali- ja terveysalallekin. Ehei, se on vaan ajan kysymys kun reseptien uusinnat hoitaa sairaanhoitajat ja lääkäreiden korkeat palkat ovat historiaa. Hoitotieteilyn kulta-aika on pian ohi, aloituspaikkamääriä nostetaan jo hyvää vauhtia :)
Mielestäni ihan hyvin voisi reseptin hoitsu uusia. Omalla opiskelevalla muksulla on pitkäaikaissairaus, johon on ollut sama lääkitys jo pitkään. Sillion kun lääkäri ei päätä annostelun tai lääkityksen muuttumisesta, en näe mitään syytä, miksei hoitaja voisi allekirjoittaa lääkärin määräämää annostelua. Siinä on omat hankaluutensa, kun hoito ja opiskelu ovat eri kunnissa ja lääkäriä ei haluta vaihtaa. Nykyään on sentään siinä menty eteenpäin, että reseptin saa vuodeksi kerrallaan - mutta lääkärissä, kun muksu oli vielä pieni, niin monesti minä ne reseptit sieltä kaivoin ja sanoin lääkärille, mitä tarvitsee uusia, jos sairauden tila oli vakaa.
- aidat matalaksi vaan
itsekin opiskelija kirjoitti:
Mielestäni ihan hyvin voisi reseptin hoitsu uusia. Omalla opiskelevalla muksulla on pitkäaikaissairaus, johon on ollut sama lääkitys jo pitkään. Sillion kun lääkäri ei päätä annostelun tai lääkityksen muuttumisesta, en näe mitään syytä, miksei hoitaja voisi allekirjoittaa lääkärin määräämää annostelua. Siinä on omat hankaluutensa, kun hoito ja opiskelu ovat eri kunnissa ja lääkäriä ei haluta vaihtaa. Nykyään on sentään siinä menty eteenpäin, että reseptin saa vuodeksi kerrallaan - mutta lääkärissä, kun muksu oli vielä pieni, niin monesti minä ne reseptit sieltä kaivoin ja sanoin lääkärille, mitä tarvitsee uusia, jos sairauden tila oli vakaa.
historiaan ja lisää kilpailua kehiin - kaikki tulee halvemmaksi kun palkat laskee ja kansalaiset saavat terveydenhoitoa ja lääkkeitä nopeammin ja helpommalla?
- ehgy
aidat matalaksi vaan kirjoitti:
historiaan ja lisää kilpailua kehiin - kaikki tulee halvemmaksi kun palkat laskee ja kansalaiset saavat terveydenhoitoa ja lääkkeitä nopeammin ja helpommalla?
Ja eritasoisista ammattikorkeista tulee todella eritasoisia "ammattilaisia" samoilla arvosanoilla....
- ...............
aidat matalaksi vaan kirjoitti:
historiaan ja lisää kilpailua kehiin - kaikki tulee halvemmaksi kun palkat laskee ja kansalaiset saavat terveydenhoitoa ja lääkkeitä nopeammin ja helpommalla?
lukemasi. Kyse oli jo määrättyjen lääkkeiden reseptin uusimisesta - nuoruuttasi et taida tietää, että niitä uusitaan ihan lääkäriä näkemättä.
- portaikko
Lähempi alin lähihoitaja, alempi sairaanhoitaja amk korkeakoulu kuitenkin, ylempi hoitaja amk lähes yliopistotaso... Ylempi ja alempi restonomi.. Alin datanomi tai merkonoomi, tradenoomi, ylempi tradenoomi..
- ville546
koskas saadaan niitä kaikkein ylinpiä amk-tutkintoja? :) AMK,ylempi amk ja sitten tottakai ylin amk :))
- Juhani O.
Näyttää olevan koko homma aikamoista väittelyä tahoilta, joilla ei ole edes oikeaa kokemusta koko asiasta. Meillä teki töissä työkaveri tuon Ylemmän Amk-tutkinnon ja itsekin luin läpi hänen tekemänsä opinnäytteen. Itselläni on puolivalmis DI-tutkinto (konetekniikka) ja aiemmat tradenomin paperit.
Tuo ylempi AMK-tutkinto vastasi mielestäni eniten yliopiston tuotantotalouden projektijohtamisen kursseja, siinä ei itsessään ollut mitään "tekniikkaa" juuri ollenkaan. Vaikeustasoltaan tutkinto näytti vastaavan melko pitkälle tradenomi-opintoja. Ei ole laisinkaan huono juttu, että tutkinto on varsin helppo, koska ei muuten kukaan jaksaisi sitä työnohessa.
Työtehtävästä riippuen tutkinnosta on hyötyä; johonkin perusinssin/perusasiantuntijan tehtävään siitä ei saa mitään irti. Vaativiin asiantuntijatehtäviin(tutkija) ei tutkinto riitä. Mutta johtamistasolla/projektijohdossa taidoista on varmasti hyötyä.
Jos jotain päädyt suorittamaan niin suorita DI-tutkinto siten, että käyt mahdollisimman paljon tuotantotaloutta, näin pääset varmasti pitkälle. - Inssi
"Hankit maisteritason tutkinnon
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto vastaa samaa EQF (European Qualifications Framework) -tasoa kuin muutkin ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. diplomi-insinöörin, kauppatieteiden maisterin tai yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinto, taso 7). "
http://www.metropolia.fi/haku/koulutustarjonta/ylempi-amk/
Siinä niin, ja suut kiinni lopullisesti.- PerusDI
Se, että vastaa samaa tasoa ei tarkoita sitä, että on yhtä hyvä.
Master-tutkinto AMK:sta ei ole yhtä hyvä kuin vastaava yliopistosta. Aivan samoin suomalainen Master-tutkinto yliopistosta ei ole yhtä hyvä kuin vastaava Harvardista.
Nimi ei poista sitä, että taso ei ole verrannollinen yliopistoon. - Tri07
Eikä tutkinto tarkoita, että olisit suoraan toista parempi. Ei se tutkinto, vaan se ihminen sen tutkinnon takana.
- fuulaa
"koskas saadaan niitä kaikkein ylinpiä amk-tutkintoja? :) AMK,ylempi amk ja sitten tottakai ylin amk :)) "
HEHE, niitä voi kohta tilata kirjepikavirtuaalikurssina. Helppoa ja nopeaa, eikö totta?- asssssssssss
Siis vanhan ajan kirjekurssi. Nykyäänkin kaupitellaan ulkomailla tutkintoja "vähillä / ei ollenkaan opinnoilla". Se kun vaan maksat tutkintopaperin kirjoittajalle.
Itse epäilen jo kapitalistien salaliittoa. Tutkintoja tulee niin paljon, että työnantajien ei todellakaan tarvitse arvostaa niitä ollenkaan ja palkoista katoaa viimeisetkin rippeet koulutuslisistä.
- Minä vaan xxx
Työnantajat arvostavat ylempiä AMK-tutkintoja. Sain vaativan (ja palkkakin sen mukainen) asiantuntijatason tehtävän suoritettuani kyseisen tutkinnon. Eli hyötyä on varmasti työelämälähtöisestä maisteritason tutkinnosta.
Exälläni on maisteripaperit yliopistolta. Arvatkaapa onko hän työllistynyt?- KÄVISIT
nyt ensin sen ammattikoulun loppuun =))))
- Mikä_kitkakerroin
AMK insinöörit ovat ala-arvoisia insinööritaidoiltaan. Pelkkiä excelin ja power-pointin nyplääjiä. "SEMI-OSAAJIA", kuten eräs pedagogi hönö heitä luonnehti.
- Lällämiilla
Sinne pääsee kaikki jotka ei yliopistoon päässeet. Saavat helpommalla mukamas samat paperit. Jotkut jotka ovat käyneet tämän YMK.n niin käyvät vielä maisterin kun huomasivat etteivät olekaan hyvä tutkinto. Amiskorkeakoulu.
- liirumlaarumia
Raksalla määrää fise ja fiseä ei kiinnosta hittookaan onko sulla yamk- vai di-paperit kunhan vaaditut kriteerit täyttyy. Raksalla sä et itseasiassa tee pelkillä papereilla mitään. Valmistunut di ja inssi saa suunnitella yksin koirankopin. Työkokemus ja käydyt kurssit määrää.
- Jepjep80
Siis täh. Eikös di:ksi pääse lukemaan kuka tahansa. Olen lukenut lääkiksen pääsykokeisiin useamma kerran ja joskus huvikseen laskenut yliopiston di-pääsykokeita ja on kyllä luokkaa daa... Osalla Di:llä kovat luulot itestään. :D
- Löllykkä43
Samaa mieltä. Lukio ja yliopisto kuuluu yhteen ja amikset menee amiskorkeakouluun. Amiksessa ja amiskorkeakoulussa on opinnäyte ja yliopistossa gradu. 90 luvun lopulla ei edes vielä ollut tätä turhaketta vaan oli opisto mistä valmistui näitä duunareita kuten se. eli nykyinen ammattiopisto.
- Anonyymi
Väärin, 2000-luvun alussa valmistui viimeiset opistotason teknikot ja ns. opistoinsinöörit. Ammattiopistot vastaavat nimensä mukaisesti ammattikouluja. Nykyiset ammattiopistot ei todellakaan ole samantasoisia kuin teknillinen opisto(teku). 90-luvun lopulla valmistui teknikkoja kyllä tietyistä opistoista myös, mutta opetus oli korkeakoulutasoista. Ja AMK tuli sitten opistoinssien ja teknikoiden tilalle. Alkuun ainakin oli AMKlaisilla vaikea olla tuotannon esimies hommissa, koska AMKssa ei opetettu käytännön asioita , kuten teknikoille. En tiedä nykyään, mutta pakko AMKlaistenkin on jo nykyää osattava käytäntöä, koska teknikot on katoava luonnonvara. Rakennuspuolella tämä oli iso ongelma.
- pepperonibootsit
On se yliopistokin täynnä turhia tutkintoja jotka vastaavat amkin resto- ja tradenomia jolla voitkin päteä, mutta työkkäriin vie.
- sinä.vhähuisti
Ihmeellisesti et kuitenkaan osannut ainuttakaan niistä nimetä. Juuri tässä huomaa koulutuksen eron, amikset ovat yksinkertaisia puskista huutelijoita, jotka eivät tajua edes argumentaation perusasioita. Lisäksi yleistetään asioita ja luullaan niiden pätevän keskustelussa. Tosiasia vaan on, että sinä nolasit sekä itsesi että ajamasi asian.
- amkTasoa
"Amk rapautti insinöörikoulutuksen"
"Tekniikkaa ja liikennettä ammattikorkeakouluissa opettavat haluavat, että Suomeen perustettaisiin erillinen valtakunnallinen insinöörikorkeakoulu.
TOOL perustelee kannanottoaan sillä, että 1990-luvulla luotu ammattikorkeakoulujärjestelmä on rapauttamassa tutkintojen tason laskun myötä koko insinöörikoulutuksen maineen."
"– Jos näistä pitää tulla suunnittelijoita yrityksiin, niin en tiedä kauanko he enää kelpaavat"
http://www.tekniikkatalous.fi/tyoelama/ammattikorkeakoulut-yhteen-tekniikan-ja-teollisen-muotoilun-opetus-halutaan-yhdistaa-6001744
http://www.tekniikkatalous.fi/paivan_lehti/tekniikan-opettajat-haluavat-erillisen-insinoori-amk-n-6000903 - Ilves_niemi
Kuitenkin on näin:
Jos pyrit terveydenhuollon johtotehtäviin, niin sairaanhoitaja YAMK= Terveydenhuollon maisteri.- Tiinuska22
Höpöhöpö ole,YAMK-tutkinto ei ole maisterin tutkinto vaikka vois paistaisi. Ja vielä kun on kuullut kuinka tätä suoritetaan, kerran kuukaudessa istutaan tunnila ja tehdään joka ryhmätehtävä. Kehtaako joku ihan oikeasti sanoa työhaastattelussa että olen maisteri kun on suorittanut YAMK-tutkinto. Pieni erikoistuminen amiskorkeille.
- lähäri24
Katsokaa eri sairaanhoitopiirien hallintojohtajien koulutusta.
Ovat pääasiassa terveydenhuollon maistereita ja monilla on tekeillä väitöskirja.
- riyamk
Eipä tällein yksikköpäällikkönä paljoa kiinnosta mitä mieltä joku tty.n fuksi on mieltä yamkista.
- ElämäLyhyton
Onpa tärkeä aihe
- fuulari92
YAMK ei lisää kilpailukykyä työmarkkinoilla
Tutkintoa ei arvosteta yhtä paljon kuin perinteistä maisteritutkintoa. Tulokset kertovatkin, että työnantajat eivät koe YAMK-tutkinnon vastaavan maisterin tutkintoa, ja he suhtautuvat varautuneesti tutkinnon tuottamaan osaamiseen ja kilpailukykyyn verrattuna maisteritutkintoon."
"Todennäköisesti maisteritutkinnolla oletetaan olevan tietynlaisia haluttuja ja arvostettavia ominaisuuksia, joita YAMK-tutkinnolla ei ole. Tämä tutkinnon viestimä signaali vaikuttanee työnantajien rekrytointipäätöksiin ja käsityksiin tutkinnosta suhteessa YAMK-tutkintoon", Ojala kertoo."
"Tutkinnon suorittaneet kokevat, että tutkinnon kilpailukyky työmarkkinoilla on heikko verrattuna maisteritutkinnon suorittaneisiin. He saavatkin tutkinnosta vain vähän hyötyä uralla etenemisen kannalta. "
""Koulutustason parantumisen kautta tutkinto ei siten kovin hyvin tuo tutkinnon suorittaneille markkina-arvon ja sitä kautta työmarkkina-aseman kohoamista. Näyttäisikin siis siltä, että YAMK-tutkinto ei kasvata inhimillistä pääomaa niin, että se tällä tavalla kovin hyvin realisoituisi työmarkkinoilla", Ojala selventää.
http://www.talouselama.fi/uutiset/onko-ylemmasta-amk-tutkinnosta-hyotya-vaitos-eivat-lisaa-kilpailukykya-tyomarkkinoilla-6646769 - Anonyymi
Siinä on kaksi puutetta, aines on tätä amk-kuraa, eikä sinne kunnon opettajia riitä.
- Anonyymi
Vaikka ponia kuinka nimittää hevoseksi, niin sen koko ei kuitenkaan kasva.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p561836Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,491615- 521554
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.51507Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis61495Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin61395Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä81306Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta121271Revi siitä ja revi siitä
Enkä revi, ei kiinnosta hevon vittua teidän asiat ja elämä. Revi itte vaan sitä emborullaas istuessas Aamupaskalla41153Kello on puoliyö - aika lopettaa netin käyttö tältä päivältä
Kello on 12, on aika laittaa luurit pöydälle ja sallia yörauha kaupungin asukkaille ja työntekijöille. It is past midni41128