suru ja ahdistus

egvador

Erottiin 6 vuoden avoliiton jälkeen tyttöystävän kans 4kk sitte ja tuntuu etten pääse jaloilleen. Ahdistus ja paniikkikohtauksia tulee,välillä päässä se sekoamisen tunne ja luulen koko ajan, että romahdan. Onko kellään kokemusta samanlaisista tunteista? Lähteekö ne ajan kans pois vaan pahentaako se tilannetta jos en hae lääkkeitä kohtauksiin? Pystyn kyllä käyttäymään sosiaalisesti, mutta mielialan vaihtelut ja se tunne päässä on, niin voimakas, niin tuntuu välillä,ettei kestä. Olen käynyt terapiassa, mutta jos sais jostain vertaistukea, niin se varmaan helpottais oloa paljon.

4

1741

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Siellä

      on ahdistushäiriö,paniikki ja masennusihmisiä, esim. minä.
      Myös chat löytyy sieltä, erittäin hyväksi oon sen kokenut.

      Kannattaa kyllä käydä myös lääkärillä, tuohon on lääkkeitä.
      Hae apua vaikka näistä.

    • Olen hiljattain eronnut avopuolistostani. Olimme yhdessä vain 3 1/2 vuotta, mutta sinä aikana ehdittiin kokemaan ja käsittelemään paljon asioita. Ehkä kietouduimme henkisesti jotenkin toisiimme tai minä kietouduin häneen, koska autoin häntä suhteen alussa aika rajusti nousemaan henkisesti jaloilleen.

      Olen omasta mielestäni pystynyt käsittelemään tuota eroa, mutta toisaalta niin moni muu asia limittyy siihen, etten oikein tiedä, mistä päästä asiaa pitäisi purkaa. Saan ahdistuskohtauksia jotakuinkin kolme kertaa päivässä, olen masentunut. Paniikkikohtauksista en tiedä, millaisia ne ovat, mutta ainakin eilen kun lähdin ulos tuntui siltä, etten haluaisi olla siinä. Haluan kaivautua johonkin maan alle ja pysyä siellä.

      Mun tilannettani ehkä hieman auttaa se, että pari päivää avopuolison eropäätöksen, hajotettujen tavaroiden jälkeen hakeuduin lääkärille, joka passitti akuuttina tapauksena psyk. sairaanhoitajan puheille. Tilannettani on säännöllisesti evaluoitu ja minulle määrättiin lääkitys, jotta pystyisin nukkumaan ja toisaalta, että selviytyisin eroahdistuksesta. Selvisin siitä tuossa välillä, kun oli niin hemmetisti tehtävää, mutta nyt tilanne on uudelleen päällä.

      Olen kuitenkin menetysten kanssa tullut jo elämän aikana jokseenkin sinuiksi. Kuolema on lopullinen ero, se on menetys, joka on pakko hyväksyä. Eron kohdalla voi aina jossitella ja sen sijasta, että nopeasti käsittelisi kuoleman jälkeen omia syyllisyyden tunteitaan, erosta saattaa lähteä käyntiin monien asioiden purkautuminen, jos vain antaa itselleen mahdollisuuden sille. Siksi omaan erooni on liittynyt paljon muutakin prosessia kuin eroprosessia.

      Joka tapauksessa ajoittain on alkanut tuntua paremmalta tai tasapainoisemmalta. Hetkellisesti on tuntunut jopa hyvältä tai 'normaalilta', mutta sitten se onkin aamulla, iltapäivällä tai lllalla lähtenyt jälleen käyntiin. Eikä välttämättä mitään selvää syytä ole, ajatus vain tekee spurtin ja lopulta vatsa on kipeä, rintakehässä on paine, päässä säteilee ja kaikki on tunnepuolella aivan sekaisin. Tiedän kyllä tästä toipuvani ja pääseväni pystyyn, mutta jos olet itse käsitellyt asiaa 4 kuukautta ja mulla tässä kaiketi viedään kolmatta kuukautta, niin... voin olla vielä tovin aikaa melko pihalla.

      Voin kyllä vertaistukea, sikäli kuin osaan ja kykenen. Mies minäkin ja päässä soi: "diddidii".

    • hellu

      Oikeesti kannattaa tehdä asialle jotain.eikä vain odottaa että menee ohi.
      jos lääkärin apu ja terapia ei auta,niin sitten tosiaan se vertaistuki ryhmä.sähköpostilla kirjottelu päivittäin.
      omassa surussa se on ollut a ja o.siihen liitettynä psykologi.

      ja mikä minua myös auttoi fyysisiin oireisiin,unettomuuteen: homeopatia.
      Myös muut vaihtoehtohoidot kuten Reiki(energiahoito) on tosi hyviä.
      Jos oudoksuttaa tälläiset hoidot(tosin,minä epätoivossani ainakin halusin kokeilla IHAN kaiken mitä vaan saa),niin suosittelen myös tavallista hierontaa.Hierominen laukaisee jännityksiä.

      Muutkin vaihtoehtohoidot jotka laukaisee näitä jännityksiä,on hyviä(rosenterapia,vyöhyketerapia tai monet hierontamuodot).

      Kun kuitenkin suru menee joka soluun.Keho on järkyttyneessä tilassa ja käy ylikierroksilla.se on henkistä että fyysistä.

      Itse voi helpottaa oloaan harrastamalla liikuntaa,kävelyä tai rankempia lajeja.

      SUrussa(eron suru,kuoleman suru) sanotaan,että veden lähelläolo auttaa,uiminen esimerkiksi.tai että menee itkemään ja huutamaan ja purkamaan pahan olon virtaavan veden,kosken,putouksen äärelle.
      kummasti auttaa! oikeasti.kokemusta on.

      Voimia! ja myös iloa!!!

    • hellu

      ja jos todella on paniikkihäiriö,se on sairaus jota voidaan hoitaa.
      oikea lääkitys,terapia yhdistettynä. eikä mikään terveyskeskuslääkäri,vaan on päästävä asiantuntijalle. vaadi sitä omalääkäriltäsi.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mikä on loppuelämäsi suunnitelma

      Kaivattuasi kohtaan? Olet päättänyt jotain?
      Ikävä
      113
      1244
    2. Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun

      ...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa
      Ikävä
      120
      1121
    3. Uskaltaisitko vielä

      Lähestyä vai et kaivattuasi?
      Ikävä
      138
      1003
    4. Keitä täällä on??

      Kertokaa nimenne!! 🤔
      Ikävä
      99
      843
    5. "Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut

      Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten
      Maailman menoa
      315
      796
    6. Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä

      Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait
      Ikävä
      82
      704
    7. Taitaa jäädä kotimaiset mansikat ostamatta

      Kotimainen mansikka on niin kallista, että en ole vielä ainuttakana maistanut. Jos hinta pysyy näin korkealla niin tästä
      Ruoka ja juoma
      43
      682
    8. Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:

      Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap
      Iisalmi
      54
      636
    9. Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen

      Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist
      Ikävä
      49
      619
    10. Lienee aika luopua siitä kaikesta

      mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j
      Ikävä
      64
      592
    Aihe