Erottiin 6 vuoden avoliiton jälkeen tyttöystävän kans 4kk sitte ja tuntuu etten pääse jaloilleen. Ahdistus ja paniikkikohtauksia tulee,välillä päässä se sekoamisen tunne ja luulen koko ajan, että romahdan. Onko kellään kokemusta samanlaisista tunteista? Lähteekö ne ajan kans pois vaan pahentaako se tilannetta jos en hae lääkkeitä kohtauksiin? Pystyn kyllä käyttäymään sosiaalisesti, mutta mielialan vaihtelut ja se tunne päässä on, niin voimakas, niin tuntuu välillä,ettei kestä. Olen käynyt terapiassa, mutta jos sais jostain vertaistukea, niin se varmaan helpottais oloa paljon.
suru ja ahdistus
4
1664
Vastaukset
- Siellä
on ahdistushäiriö,paniikki ja masennusihmisiä, esim. minä.
Myös chat löytyy sieltä, erittäin hyväksi oon sen kokenut.
Kannattaa kyllä käydä myös lääkärillä, tuohon on lääkkeitä.
Hae apua vaikka näistä. Olen hiljattain eronnut avopuolistostani. Olimme yhdessä vain 3 1/2 vuotta, mutta sinä aikana ehdittiin kokemaan ja käsittelemään paljon asioita. Ehkä kietouduimme henkisesti jotenkin toisiimme tai minä kietouduin häneen, koska autoin häntä suhteen alussa aika rajusti nousemaan henkisesti jaloilleen.
Olen omasta mielestäni pystynyt käsittelemään tuota eroa, mutta toisaalta niin moni muu asia limittyy siihen, etten oikein tiedä, mistä päästä asiaa pitäisi purkaa. Saan ahdistuskohtauksia jotakuinkin kolme kertaa päivässä, olen masentunut. Paniikkikohtauksista en tiedä, millaisia ne ovat, mutta ainakin eilen kun lähdin ulos tuntui siltä, etten haluaisi olla siinä. Haluan kaivautua johonkin maan alle ja pysyä siellä.
Mun tilannettani ehkä hieman auttaa se, että pari päivää avopuolison eropäätöksen, hajotettujen tavaroiden jälkeen hakeuduin lääkärille, joka passitti akuuttina tapauksena psyk. sairaanhoitajan puheille. Tilannettani on säännöllisesti evaluoitu ja minulle määrättiin lääkitys, jotta pystyisin nukkumaan ja toisaalta, että selviytyisin eroahdistuksesta. Selvisin siitä tuossa välillä, kun oli niin hemmetisti tehtävää, mutta nyt tilanne on uudelleen päällä.
Olen kuitenkin menetysten kanssa tullut jo elämän aikana jokseenkin sinuiksi. Kuolema on lopullinen ero, se on menetys, joka on pakko hyväksyä. Eron kohdalla voi aina jossitella ja sen sijasta, että nopeasti käsittelisi kuoleman jälkeen omia syyllisyyden tunteitaan, erosta saattaa lähteä käyntiin monien asioiden purkautuminen, jos vain antaa itselleen mahdollisuuden sille. Siksi omaan erooni on liittynyt paljon muutakin prosessia kuin eroprosessia.
Joka tapauksessa ajoittain on alkanut tuntua paremmalta tai tasapainoisemmalta. Hetkellisesti on tuntunut jopa hyvältä tai 'normaalilta', mutta sitten se onkin aamulla, iltapäivällä tai lllalla lähtenyt jälleen käyntiin. Eikä välttämättä mitään selvää syytä ole, ajatus vain tekee spurtin ja lopulta vatsa on kipeä, rintakehässä on paine, päässä säteilee ja kaikki on tunnepuolella aivan sekaisin. Tiedän kyllä tästä toipuvani ja pääseväni pystyyn, mutta jos olet itse käsitellyt asiaa 4 kuukautta ja mulla tässä kaiketi viedään kolmatta kuukautta, niin... voin olla vielä tovin aikaa melko pihalla.
Voin kyllä vertaistukea, sikäli kuin osaan ja kykenen. Mies minäkin ja päässä soi: "diddidii".- hellu
Oikeesti kannattaa tehdä asialle jotain.eikä vain odottaa että menee ohi.
jos lääkärin apu ja terapia ei auta,niin sitten tosiaan se vertaistuki ryhmä.sähköpostilla kirjottelu päivittäin.
omassa surussa se on ollut a ja o.siihen liitettynä psykologi.
ja mikä minua myös auttoi fyysisiin oireisiin,unettomuuteen: homeopatia.
Myös muut vaihtoehtohoidot kuten Reiki(energiahoito) on tosi hyviä.
Jos oudoksuttaa tälläiset hoidot(tosin,minä epätoivossani ainakin halusin kokeilla IHAN kaiken mitä vaan saa),niin suosittelen myös tavallista hierontaa.Hierominen laukaisee jännityksiä.
Muutkin vaihtoehtohoidot jotka laukaisee näitä jännityksiä,on hyviä(rosenterapia,vyöhyketerapia tai monet hierontamuodot).
Kun kuitenkin suru menee joka soluun.Keho on järkyttyneessä tilassa ja käy ylikierroksilla.se on henkistä että fyysistä.
Itse voi helpottaa oloaan harrastamalla liikuntaa,kävelyä tai rankempia lajeja.
SUrussa(eron suru,kuoleman suru) sanotaan,että veden lähelläolo auttaa,uiminen esimerkiksi.tai että menee itkemään ja huutamaan ja purkamaan pahan olon virtaavan veden,kosken,putouksen äärelle.
kummasti auttaa! oikeasti.kokemusta on.
Voimia! ja myös iloa!!! - hellu
ja jos todella on paniikkihäiriö,se on sairaus jota voidaan hoitaa.
oikea lääkitys,terapia yhdistettynä. eikä mikään terveyskeskuslääkäri,vaan on päästävä asiantuntijalle. vaadi sitä omalääkäriltäsi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Eelin, 20, itsemurhakirje - Suomalaisen terveydenhuollon virhe maksoi nuoren elämän
Yksikin mielenterveysongelmien takia menetetty nuori on liikaa. Masennusta sairastava Eeli Syrjälä, 20, ehti asua ensi1042210En löydä sinua
En löydä sinua täältä, etkä sinä varmaankaan minua. Ennen kirjoitin selkeillä tunnisteilla, nyt jätän ne pois. Varmaan k222201- 482053
- 321527
Hajoaako persut kuten 2017?
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011217813.html Tämä on totisinta totta. Persut on murroksessa. Osa jättää puolueen2131462Kamala uutinen: Henkilö kuoli Tokmannin pihaan Kankaanpäässä- Jäi trukin alle
IL 9.5.2025 Ihminen kuoli Kankaanpään Tokmannin edustalla perjantaina aamupäivästä. Poliisin mukaan henkilö oli jäänyt361382- 301376
- 951151
Ne oli ne hymyt
Mitä vaihdettiin. Siksi mulla on taas niin järjetön ikävä. Jos haluat musta eroon päästä niin älä huomioi mua. Muuten kä201056- 261026