Peruskoulu on huntaloita ja muita häiriköitä paappova, heikkojen ehdolla toimiva oppilaitos, joka ei juuri välitä hyvien oppilaiden henkisestä terveydestä. Peruskoulu-ideologiassa vedotaan koulutukselliseen tasa-arvoon, mutta jokainen peruskoulussa työskentelevä tietää karun todellisuuden: häiriköt (yleensä huonot oppilaat) terrorisoivat ja pilaavat käytöksellään oppitunnit, opetuksessa täytyy edetä hitaasti, jotta myös lahjattomat jotain oppisivat. Hyvät oppilaat eivät koe saavansa arvostusta taidoistaan, kun opettajien voimavarat keskittyvät heikkoihin oppilaisiin ja muuten häiriintyneisiin. Terroristit usein myös kiusaavat hyviä oppilaita: jokaiselle lienee tilanne tuttu, jossa opiskelusta kiinnostunutta pidetään sosiaalivammaisena nörttinä ja sille nauretaan, joka tunneilla kätensä uskaltaa ylös nostaa saatikka kysyä jotain opittavaan aiheeseen liittyvää. Ei ihme, jos motivoituneista tulee passiivisia ja mielenterveysongelmat lisääntyvät. Suomalaista peruskoulua on kehuttu maailman parhaaksi, mutta tulokset voisivat olla paljon parempiakin, jos hyvät oppilaat saisivat motivaatiotansa ja tasoaan vastaavaa opetusta. Peruskoulu ei oppimisenhaluista juuri innosta saatikka kannusta. Peruskoulua on perusteltu myös, sillä että se poistaa yhteiskuntaluokkien välisiä rajoja. Tänä päivänä 60% prosenttia peruskoululaisista jatkaa lukioon ja loput 40% ammattikouluun, siis ne jotka eivät peruskoulussa pärjää (yleistettynä). Onko niin, että ala-asteen huonot oppilaat petraavat itsensä yläasteaikana lukiokelpoisiksi? Pitäisikö palata tai ottaa ainakin oppia vanhasta kunnon kansakoulu-oppikoulu-järjestelmästä? Olisi mielenkiintoista kuulla opettajaksi opiskelevien mielipiteitä..
Peruskoulun uhrit
henkisesti tapettu
3501
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos totta puhuisit, ei ketään voisi suoraan sanoa "lahjattomaksi", tai "heikoksi ja häiriintyneeksi", tai jos edes olisi olisit sinäkin halvennustesi perusteella niihin kuuluva.
Sinulla on vanhaa (jopa jokseenkin vääristynyttäkin tietoa) siitä, että ainakin yleisesti muka nykyäänkin suurimmaksi osaksi vain ne joille peruskoulun "nenä kirjassa lukemiset" ei sovi, menisivät peruskoulun jälkeen amikseen, sillä kyllä niihin menevät kaikki halukkaat, eli myös ne erityisesti lahjoja omaavat, jotka kuitenkin jostakin syystä ovat loppujenlopuksi tulleet siihen lopputulokseen, että ammattikouluopinnot soveltuvat heille juuri sillä hetkellä lukio-opintoja paremmin.
Ei tuollaiselle (luultavasti kuitenkin heikompiaan) halventavalle, kukaan viitsi vastata.
Suosittelisi sinulle asennemuutosta, ja enemmän omien taitojesi miettimistä.
Peruskouluakin ohjaa raha. Erityistä huomiota tarvitsevat oppilaat integroidaan luokkiin ja nopeammin oppivat saavat kärsiä. Opettajan aika menee joko hitaampien ohjaamiseen tai häiriköiden vahtimiseen.
Rahan takia erityiskoulut/luokat lopetettiin ja koulumaailmasta tietämättömät päättäjät saivat "säästönsä". Säästöt maksetaan sitten tulevaisuudessa..
Erityistä huomiota vaativat oppilaat eivät mitenkään ole "alempiarvoisia", vaikka heille annettaisiin yksilöllisempää opetusta. Rahaa "säästävät" päättäjät vaan ovat sitä mieltä.
1.
Opettaja voi eriyttää myös nopeammille oppilaille materiaalia ja opetustaan.
2.
Et ymmärrä, mihin suomalaisen peruskoulun paremmuus perustuu. Se perustuu ennenkaikkea siihen, että heikoimmat oppilaat eivät ole kovin heikkoja.
2.1.
Yhtenäiskoulussa parhaimmat opettavat itse heikompia ja molemmat hyötyvät järjestelystä, koska paremmat tottuvat siihen, kuinka he joutuvat selittämään asioita hitaammin ymmärtäville. Esmes Saksassa heikkotasoisen koulun käynyt ei ymmärrä parempitasoisen käyneen normaalista puheestakaan mitään, koska kielenkäyttö on niin eriytynyt. Heikot oppivat myös paremmin, kun heitä opastaa sekä oppilastoverit että opettajat. Jos tulevat pomot formuloivat ideansa jollain muulla kuin koherentilla ja banaalillakin kielellä, niin voit itse tästä näytteestä verifioida ymmärryksen asteen.
2.2.
Lapselta tuhotaan mahdollisuuksia, jos jo kovin pienenä tiet eri oppilaitoksiin erkanevat. Esmes Einsteinia pidettiin jopa imbesillinä nuorempana.
3.
Miksi vetoat "vanhaan kunnon" järjestelmään? Eikö sen siirtyminen historiaan kerro evolutiivisesta siirtymästä eteenpäin, kohti parempaa huomista?