Valmisutuin 90-luvun puolivälissä, mutta olin aivan liian arka ostaakseni asuntoa. Lama oli päällä ja kahden asunnon loukut mielessä. Sitten hinnat alkoivat nousta. Kymmenen pitkää vuotta asuin kalliissa vuokraläävässä luteita tappaen ja vuokraisännän uutta mersua maksellen. Tämän syksyn alkuun tultaessa eivät edes omat tuhnut jaksaneet naurattaa, mitä voitaneen pitää jo jonkinlaisena mielenterveyshäiriön esiasteena.
Lopulta hermot menivät. Hinnat vain nousivat ja nousivat ja näytti siltä, että kohta en enää saisi lainaa edes kaksiota varten. Otin lainalupauksen, menin näytölle ja ostin Helsingin Vallilasta kaksion vähän alle 200 000 eurolla. Näytöllä oli niin vilkasta, että jouduin jopa tarjoamaan pyyntihintaa enemmän saadakseni asunnon.
Vaan mitä nyt. Heti - siis HETI - asunnon ostettuani alettiin telkkarissa ja lehdistössä höpöttää korkojen nousemisesta ja asuntojen hintaromahduksesta! Niin minun tuuriani, niin minun tuuriani että! Kymmenen pitkää vuotta maksoin vuokraa vieraalle, mutta heti kaupat tehtyäni aletaan rummuttaa sitä kuinka ison virheen tein. Kaveritkin vinoilevat, yksi jopa soitti tänään koronnostouutisen kuultuaan ja kyseli "olisko kannattanu vähän odottaa".
Tekin täällä palstalla hehkutatte toisen vahingolle. Onko teistä oikeasti hienoa, että lähimmäinen joutuu ahdinkoon? Miksi haluatte pahaa toiselle, miksi ihmeessä olette niin vahingoniloisia?
Hävetkää!!
Lopulta hermot menivät. Hinnat vain nousivat ja nousivat ja näytti siltä, että kohta en enää saisi lainaa edes kaksiota varten. Otin lainalupauksen, menin näytölle ja ostin Helsingin Vallilasta kaksion vähän alle 200 000 eurolla. Näytöllä oli niin vilkasta, että jouduin jopa tarjoamaan pyyntihintaa enemmän saadakseni asunnon.
Vaan mitä nyt. Heti - siis HETI - asunnon ostettuani alettiin telkkarissa ja lehdistössä höpöttää korkojen nousemisesta ja asuntojen hintaromahduksesta! Niin minun tuuriani, niin minun tuuriani että! Kymmenen pitkää vuotta maksoin vuokraa vieraalle, mutta heti kaupat tehtyäni aletaan rummuttaa sitä kuinka ison virheen tein. Kaveritkin vinoilevat, yksi jopa soitti tänään koronnostouutisen kuultuaan ja kyseli "olisko kannattanu vähän odottaa".
Tekin täällä palstalla hehkutatte toisen vahingolle. Onko teistä oikeasti hienoa, että lähimmäinen joutuu ahdinkoon? Miksi haluatte pahaa toiselle, miksi ihmeessä olette niin vahingoniloisia?
Hävetkää!!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos sua oikeasti pelottaa, niin muista kaksi asiaa. Asuntosi arvo (200ke kylläkin vale, jos ei tod. iso kaksio tai tosi hyväkuntoinen) ei Vallilassa laske vaan tulee nousemaan, vaikkakin maltillisesti.
KOrot eivät nouse tämän vuosikymmenen aikana yli 3.5 prosenttiin vaan vaihteluväli tulee olemaan 1.75-3.5. Korot voivat nousta yli 4%:n jos Saksan talouskasvu repeää, energian hinta räjähtää ja työttömyys sielä vähenee dramaattisesti. Muilta osin ei hidasta talouskasvua uskalleta vaarantaa kovilla koroilla.
Asuntoni on reilun 70 m2 kaksio. Mutta jos kerran hinnat eivät ole putoamassa, miksi sitten pellervo ja muutamat pankit putoavat hintojen tipahtamisesta? Jo parin kolmen prosentin lasku on minun tapauksessani useita tuhansia euroja ja korkojen kanssa vielä tuplaten.
SE ON AIVAN SAMA NOUSEEKO / LASKEEKO, JOS SINUN EI OLE PAKKO MYYDÄ. Pitää muistaa, että hinnat ovat osaksi "virtuaalisia", mutta reaalisia kaupan tekohetkellä. Älä siis myy ennen kuin hinta on kannaltasi järkevä eli noussut.
Ota iisisti. Muutaman vuoden päästä sinulla on omaisuutta huomattavasti enemmän kuin yhdelläkään vuokraimmeisellä.
Mutta kun ilmiselvästi maksoin liikaa! Talouteni on todella kireällä ja jos olisin vähän aikaa malttanut odottaa, olisi rahaa jäänyt elämisenkin!
Voit aina maksaa pelkkiä korkoja esim. vuoden ajan ja koota talouttasi / opiskella lisää. Itsekin lähdin tossa AMK-opiskelua tekemään. Nyt 2v on mennyt ja alan olla valmissa. Työpaikat palkkaluokassa 2200 - 3200 eur/kk avautuvat (fatka, kaverien tilinauhoista samalla koulutuksella tarkistettu).
PARASTA ON JOS MAKSAT KÄMPPÄÄ YKSIN, etkä esim. aviossa jollekkin ämmälle. Äkkiä ne naiset menee jotain keltasta/mustaa naimaan ja lähtevät huoraamaan, joten on parasta itsekkäästi maksaa vain itselle.
t. SepeWolf iDi Amin we trust.
Olen jo Helsingin yliopistosta valmistunut filosofian maisteri. Tuntuisi hullulta lähteä ammattikorkeaan lukemaan matalamman tason koulutusta. Ja ikääkin on jo kertynyt niin paljon, ettei minua enää kukaan palkkaisi.
No varmaan osaa laskea ja kirjoittaa, joten monenlaista perushommaa löytynee. Itseään niskasta kiinni ja potkit ittes liikkeelle. Erikoista, että olet saanut lainaa noinkin paljon ja ilman töitä. Toivottavasti tämä ei ole keksitty juttu koko kohtalosi.
t. SepeWolf
Hinnan nousu tasaantuu vain hetkeksi ja kohta nousee rajun talouskasvun vuoksi uudelleen.
Nyt jos ymmärsit vielä ottaa lainankoron pitkällä viitteellä, niin ei voi muuta kuin onnitella.
Inflaatio hoitelee lainapääomaa ja jos vielä yleisesti korot todella nousevat (kansantaloudet kasvavat ripeästi), niin sinä maksat paljon pienempää korkoa kuin inflaatioprosentti on.
Jos taas talous ei kasva, niin ei se korkokaan nykyisestä minnekään muutu, vaan sama meno jatkuu kuin nykyisin.
Mutta kun tv:ssä, radiossa ja lehdistössä väitetään ihan muuta. Että korot nousevat nyt monta vuotta ja hinnat tulevat alaspäin :(. Ja minä työskentelen julkisella puolella, jossa paineita on pikemminkin palkkojen alentamiseen kuin korottamiseen. Inflaatio laukkaa mutta minun reaalipalkkani se vain putoaa!
syy- ja seuraussuhteita. Kohta on taas toinen ääni kellossa:
Seuraa tiedotusvälineitä, niin huomaat, että asiassa tämä toinenkin puoli.
Kuuleppa EKP:tä:
"Rahatalouden analyysin perusteella hintavakauteen kohdistuu keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä aiempaa enemmän inflaation kiihtymisen riskejä."
"Lainanotto, ja erityisesti asuntolainojen määrä, kasvaa edelleen vankasti."
"Hyvin valppaana on oltava myös siksi, että euroalueella on runsaasti likviditeettiä ja rahan määrän ja luotonannon kasvu on voimakasta. On olennaisen tärkeää, ettei inflaation tämänhetkinen kiihtyminen pääse aiheuttamaan keskipitkän aikavälin inflaatiopaineita ja että varmistetaan inflaatio-odotusten pysyminen lujasti ankkuroituina hintavakauden määritelmän mukaiseen inflaatiovauhtiin."
http://www.ecb.int/pub/mb/editorials/2005/html/mb051110.fi.html