Ensimmäinen ivf hoitokerta on takanapäin. Testitulos oli negatiivinen ja menkatkin vuotavat viimeistä päivää. Pakkasessa ei ole alkioita valmiina ja uuteen kivuliaaseen punktioon hei houkuttaisi lähteä.
Ikää mittarissa 30 ja mieli on maassa. Taitaa olla turha kokeilla enää toista kertaa. Olen lukenut niin paljon viestejä, joissa kaikilla tärpää ensimmäisellä kerralla. Kohtuni pitäisi olla kunnossa, joten vika varmaan jossain muussa. Henkisesti niin raskasta, että tällaista pettymystä ei kestä montaa kertaa.
Onko vastaavassa tilanteessa olleita, joilla kuitenkin hoidot tuottaneet tulosta jossain vaiheessa? Kaipaisin rohkaisua ja kannustusta uuteen hoitoon. Kiitos!
ihan rikki
8
1135
Vastaukset
- Skeptinen
Uskaltauduin tänään tekemään raskaustestin, vaikka arvasinkin että nega siellä odottaa. On ollut sellainen turvonnut olo kuten aina ennen kuukautisia.
Meillä on nyt sitten ensimmäinen tulokseton inseminaatio takana. Suunnitelmat olisivat valmiina toiseen inseminaatioon ja vuodenvaihteen jälkeen IVF:ään. Tällä hetkellä tuntuvat turhalta rahanmenolta. Kuinka se nyt yhtäkkiä voisi ruveta onnistumaan, kun ei ole luomunakaan onnistunut?
Pitänee jutella isännän kanssa illalla jatkosta. - Sii
Ymmärrän hyvin sun tunteet epäonnistuneen hoitokerran jälkeen. Negatulos on varmasti musertava.
Itselläni on 6 epäonnistunutta inseminaatiota takana ja jokaisen jälkeen olo on ollut entistä epätoivoisempi, vaikka tiedossa on ollut, että onnistumismahdollisuus/kerta on vain jotain 15-20%:n luokkaa. Meillä vielä tilanne, että luomuplussaan ei mitään mahdollisuuksia, lapsia ei ilman hoitoja voi tulla meille millään.
Kuitenkin jostain se voima on löydettävä jatkaa. 30 vuotta ei vielä ole mikään ikä jatkaa lapsettomuushoitoja. Itselläni ikää 29 ja tarkoitus jatkaa näitä hoitoja on niin kauan, kunnes lääkäri sanoo stop.
Mulle tehdään vielä ehkä 2 inseminaatiota ja sitten pääsen vasta ivf-jonoon.
Ymmärrän, että olosi on tällä hetkellä tyhjä. Kun aikaa kuluu hetkinen, olen varma, että olet valmis uuteen yritykseen. Asiat pitää vain pystyä priorisoimaan ja miettiä, mitä OIKEASTI haluaa.
Lapsettomuushoidot ovat fyysisesti raskaita ja taloudellisesti kalliita, mutta jos tuottavat toivotun tuloksen, niin kaikki murhe ja harmi ovat sen arvoisia!!
Tsemppiä!- rohkaisuksi
Itsellä tehty ivf 2003 ja eka kerta onnisti! Maailman ihanin vauva tuli maailmaan. Sitä ennen yksi epäonnistunut inseminaatio. Tämän esikoisen jälk. on tehty pakastusalkionsiirtoja 2. Toinen päättyi kohdunulkopuoliseen raskauteen, mikä oli aivan hirveää, kivuliasta, repes ja leikattiin.Toinen siirto ei tuottanut tulosta, ei ilmeisesti edes kiinnittynyt. Me ollaan tavallisia palkansaajia, mies duunari ja minä opettaja, joten ylimäärästä raha ei tosiaankaan oo. Yksityisellä ollaan nää hommat tehty ja on ollu niin tuskaa kuin ääretöntä ja hiljaisen syvää iloakin. Lasta katsoessani en todellakaan edes muista kuinka suuria ponnistuksia oli ennen häntä. Toive useammastakin lapsesta elää silti vielä. Kaikenlisäksi tahtoisin suuren perheen, kuvitelkaa! Uskon, että jos sinnikkyyttä riittää ja uskoa, niin jokainen voi tulla äidiksi!!Yleensä lääkärit eivät sano STOP. Yleensä ihmiset itse väsyvät yrittämiseen ja pettymyksiin ja itse panevat sen stopin hoidoille. Silloin ehkä voi kysyä itseltään: Halusinko sittenkään tarpeeksi? Nimittäin, jos sydämestään tahtoo ja on valmis, jaksaa kyllä odottaa. Mutta. Ei se meilläkään niin yksinkertaista oo ollu. Parisuhde on ollut todella lujilla ja tuntuu että mies ei kestä näitä yrityksiä ja pettymyksiä. Itse ehkä jaksaisin paremmin. Usko on siis meilläkin lopussa usein. Mutta siinäpä se juuri onkin se jutun juoni. Usko siirtää vuoria. Ja niin se todellakin on. Luottavainen pitää vain jaksaa olla. Kyllä se siitä järjestyy. Katkeruutta pitää välttää ja pakkomielteenomaista touhua. Pitää koettaa ajatella välillä ihan muuta! Muuten tulee hulluksi! No, tällasia aatoksia tällä kertaa...
- TOIVO
Itselläni 1IVF menossa ja testi päivä olis ke 7.12 ja tänään ollu semmonen tunne kun vuoto alkais!! 4 inseminaation jälkeen tähän on päästy ja odotettu on kans pitkään et jotain tapahtuis. Todentotta jos tää ei kans onnistu niin meille ei pakkaseen menny kun 3 2 soluista alkiota ja musta jotenkin tuntuu et jos ne ei kerran 2 päivässä lähteny eteneen niin miten sit pakastuksen jälkeen. Olin kans koko viime viikon tosi kipeä punktion jälkeen, mut koita saada voimia uuteen yritykseen niin kaikilla muillakin tuntuu tärppäävän vasta muutamien kertojen jälkeen vaikkakin tänään sain just tiedon et ystäväni on saanut kaksoset ja ne sai alkunsa ensimmäisestä IVF,et kyllä näistä joillekkin näkyy olevan apua . Koitan palailla kertoon viikonlopun jälkeen minkälaiset fiilikset täällä on.... TOIVO
- Rimpulainen
Meillä on toinen ICSI menossa ja parin päivän päästä on alkionsiirto. Ekalla kerralla ei saatu yhtään pakkaseen ja nyt toivon, että saadaan koska en ehkä enää halua yhtään punktiota. Olen ajatellut lopettaa tähän kertaan, kävi miten kävi. Olen kolmekymppinen ja varmaan sitten tarkoitettu lapsettomaksi. Luulen, että tämäkään kerta ei tuo tulosta, en osaa sanoa, miksi en voi olla toiveikas.
Nyt olo on punktion jälkeen aika kamala ja kipeä, onneksi on viikonloppu tulossa, niin ei ehkä tarvitse pitää sairaslomaa.
Toivon kuitenkin sinulle pettynyt onnea, kyllä se voi tärpätä toisellakin kerralla. JOillakin onnistuu pakastealkioillakin. Voimaa! - Toivo
Ei tääläkään kovin hyvältä näytä, pieni vuoto jo alkanut ja mahakivut. En tiedä mistä keräis voimia lähtee tänään katsoon noita ystäväni vauvoja sairaalaan, jotenkin tuntuu et sinne olis mentävä mut toisaalta ei tiedä mikä tunneryöppy on vastassa.Jotenkin pitäis iloita et hän on onnistunut hoitojen kautta pääseen eteenpäin mut ajatukset on sekavat kun onni ei tunnu lykästävän meikäläistä.Meidän täytyy nyt suunnata katse taas tulevaisuuteen ja toivoo parempaa onnea uudelle vuodelle!!
- kaisa
Heippa!
Voin vain ymmärtää tämänhetkiset tunteesi. Pettymys on aina pettymys isolla P:llä. Mulla takana yksi inseminaatio ja 4 alkionsiirtoa. Kaikki menivät huti ja nyt pitais kerätä voimia uuteen hoitorumbaan.
Mulla ikää 33 vuotta ja en näe sitä vielä todellakaan esteenä yrittää edelleen.
Jaksa sinäkin ponnistella, olethan vielä suhteellisen nuori! - tärppää se joskus
mä myös 30v ja takana 4 punktiota ja jotakuinkin 12 tuloksetonta alkionsiirtoa (en ole pysynyt laskuissa mukana kun välillä siirretty 2 ja välillä 1). Usko hoitoihin ja omaan jaksamiseen on olut koetuksella moneen kertaan. jokainen "et ole raskaana" ilmoitus särki sydämen ja teki niin kipeää.
Viimeisellä kerralla, kun ekaa kertaa ei tuntunut miltään (aiemmen olin aina varma positiivisesta tai negatiivisesta) oli onnea matkassa sillä nyt 9.11. alkion siirrosta saatiin kuitenkin positiivinen tulos. tosin tätä onnea varjostaa mahdollinen keskenmeno. Mutta antoi se ainakin uskoa siihen että hoidoista on hyötyä ja se positiivinen voi sieltä "räpsähtää" yllättäen ja juuri silloin kun olet valmis luovuttamaan.
Voimia kaikille
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1331910- 69834
Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28787Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?258717Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64698Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132669- 10653
- 26633
- 77633
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.200626