Suomalainen viulisti Linda Lampenius (Sibelius Academy Symphony Orchestra, Finnish National Opera Orchestra, BBC National Orchestra of Wales, Orchestra e Coro del Teatro alla Scala) sai vuonna 1999 kunnian liittyä muun muassa Yehudi Menuhinin, Placido Domingon, Monserrat Caballen, Simon Rattlen ja Maria Callasin joukkoon, kun hän levytti ensimmäisen klassisen albuminsa EMI Classicsille Lontoossa.
Linda Lampeniusta säesti maineikas pianisti John Lenehan (London Philharmonic Orchestra, Royal Philharmonic, BBC National Orchestra of Wales, London Sinfonietta).
Lampeniuksen albumi sai positiivivisen ja erinomaisen vastaanoton erityisesti Englannin ja Kauko-idän lehdistössä.
Muun muassa Classic FM laittoi Lampeniuksen julkaisunsa kanteen otsikoiden "Linda Brava, Finland´s violin sensation" - Ja arvio albumista oli erittäin miellyttävä(`Linda soitti miellyttävän hunajaisella soinnulla ja kepeällä sulolla saaden parhaan esiin kultaäänisestä, vuoden 1781 Galliani -viulustaan...´).
Gramophone Magazinen lyhennetty arvio albumista:
This is a delightful recital, lightweight to be sure, but played with such warmth, and an eloquent simplicity of line, that the ear is instantly beguiled.
The opening Elgar Salut d'amour is pleasing enough but the following Fauré Berceuse is utterly winning, and the famous 'Méditation' from Massenet's Thaïs soars aloft without being the least sentimentalized. One enjoys a CD with one's ears, and mine tell me that the central performance of the Grieg Sonata is strong, passionate and most compelling.
The central Allegretto espressivo alla Romanza (pure mountain-stream Grieg) is exquisitely played. The finale has splendidly gutsy, folksy impetus and plenty of light and shade. Brava's finished timbre records very well indeed and the playing itself is nicely polished as well as musically sensitive. A wellcome collection.
Albumin musiikkia soitettiin toistuvasti viiden viikon ajan jo pelkästään Englannin klassisen musiikin radio-kanavilla, mutta myös muualla Euroopassa ja Aasiassa.
Albumin kappaleet:
1. Salut D'amour (Liebesgruss), Op.12
2. Berceuse, Op.16
3. Rondino, Op.81, No.2
4. Ave Maria
5. I. Allegro Molto Ed Appassionato
6. II. Allegretto Espressivo Alla Romanza - Allegro Molto - Tempo I
7. III. Allegro Animato
8. Humoreske I, Op.87, No.1
9. Cantabile (Kompositionen Fur Gitarre Und Streichinstrumente, 1. Serie, No. 8)
10. Meditation (Thais)
11. Romance, Op.78, No.2
12. Marche Miniature Viennoise
Linda Lampeniusta säesti maineikas pianisti John Lenehan (London Philharmonic Orchestra, Royal Philharmonic, BBC National Orchestra of Wales, London Sinfonietta).
Lampeniuksen albumi sai positiivivisen ja erinomaisen vastaanoton erityisesti Englannin ja Kauko-idän lehdistössä.
Muun muassa Classic FM laittoi Lampeniuksen julkaisunsa kanteen otsikoiden "Linda Brava, Finland´s violin sensation" - Ja arvio albumista oli erittäin miellyttävä(`Linda soitti miellyttävän hunajaisella soinnulla ja kepeällä sulolla saaden parhaan esiin kultaäänisestä, vuoden 1781 Galliani -viulustaan...´).
Gramophone Magazinen lyhennetty arvio albumista:
This is a delightful recital, lightweight to be sure, but played with such warmth, and an eloquent simplicity of line, that the ear is instantly beguiled.
The opening Elgar Salut d'amour is pleasing enough but the following Fauré Berceuse is utterly winning, and the famous 'Méditation' from Massenet's Thaïs soars aloft without being the least sentimentalized. One enjoys a CD with one's ears, and mine tell me that the central performance of the Grieg Sonata is strong, passionate and most compelling.
The central Allegretto espressivo alla Romanza (pure mountain-stream Grieg) is exquisitely played. The finale has splendidly gutsy, folksy impetus and plenty of light and shade. Brava's finished timbre records very well indeed and the playing itself is nicely polished as well as musically sensitive. A wellcome collection.
Albumin musiikkia soitettiin toistuvasti viiden viikon ajan jo pelkästään Englannin klassisen musiikin radio-kanavilla, mutta myös muualla Euroopassa ja Aasiassa.
Albumin kappaleet:
1. Salut D'amour (Liebesgruss), Op.12
2. Berceuse, Op.16
3. Rondino, Op.81, No.2
4. Ave Maria
5. I. Allegro Molto Ed Appassionato
6. II. Allegretto Espressivo Alla Romanza - Allegro Molto - Tempo I
7. III. Allegro Animato
8. Humoreske I, Op.87, No.1
9. Cantabile (Kompositionen Fur Gitarre Und Streichinstrumente, 1. Serie, No. 8)
10. Meditation (Thais)
11. Romance, Op.78, No.2
12. Marche Miniature Viennoise
Vastaukset 4
Vanhimmat
kunnianosoitus ilmanmuuta!
Siihen ei tarvitse perusteluja. Aidot piirit arvostavat oikeita viulisteja. Showviulistit yms. ovat eri kategoriassa.
Pekka Kuusisto on alusta alkaen ollut vahvasti suuntautunut klassisen musiikin pariin ja se on ollut hänelle hänen työtään.
Kuusiston vahvasta suuntautumisesta kertoo muun muassa osallistuminen Sibelius -viulukilpailuun, jonka hän myös voitti vuonna 1995.
Kuusisto on ennen kaikkea klassisen musiikin viulisti. Ilmiömäinen viulisti!
Linda Lampenius ei ole koskaan edes pyrkinyt luomaan varsinaista "huippu"-uraa klassisen musiikin parissa. Päätös mahdollisesta huippu-urasta olisi pitänyt tehdä jo nuorena.
Opiskeltuaan Sibelius-Akatemiassa Linda päätti mennä töihin `vain´ Suomen kansallisoopperaan. Tällöin hänen viimeistään olisi pitänyt jatkaa opiskelua ja osallistua viulukilpailuihin, jos hän olisi halunnut klassisesta musiikista varsinaisen uran itselleen.
Julkisuuteenhan Linda nousi yhdessä yössä esiinnyttyään Jussi-gaalassa. Linda oli tällöin jo 26-vuotias, joten varsinaista huippu-uraa klassisen musiikin parissa ei hänen enää ollut mahdollisuutta tehdä.
Mutta koska Lindan kaltaiselle viulistille oli paljon kysyntää eri puolilla maailmaa, ja Linda teki paljon pop/rock -keikkoja ja ylipäätänsä soitti muutakin musiikkia kuin klassista, luokiteltiin hänet luonnollisesti viihdemusiikin viulistiksi. Ko. viulistina hän sai paljon huomiota erityisesti vuosina 1997-1998.
Mutta koska Lindalla on takanaan vaativa ja rankka sekä korkeatasoinen klassisen musiikin koulutus ja hän on taitava viulisti, oli ymmärrettävää, että vaikka ollessaan jo peräti 29-vuotias hän kuitenkin sai EMI Classicsilta kunnian tehdä ensimmäisen klassisen musiikin albuminsa, joka julkaistiin maailmanlaajuisesti.
Eikä ollut ihme sekään, että Linda sai kriitikot puolelleen, ja albumi sai loistavat arvostelut.
Mutta Linda oli jo sen ikäinen, ettei klassisen musiikin näyttävää ja kansainvälistä uraa ollut mahdollista - ainakaan maailman parhaiden joukossa - enää luoda.
Niinpä Linda on keskittynyt uraansa täällä Pohjoismaissa ja erityisesti Ruotsissa, jossa viihdemusiikkikin on paljon edellä Suomea. Lindan uudella levyllä muuten suurin osa soittajista on ABBA:n Benny Andressonin omasta orkesterista!
Mutta loppuun vielä, että vaikka Linda on kategoroitu viihdemusiikin viulistiksi, ja vaikka Lindan ura sisältää paljon hömppää, ei häntä ulkomailla ole koskaan mitätöity viulistina, toisin kuin Suomessa.
Kaikki Lindan kanssa yhteistyötä tehneet aina Andrew Lloyd Webberista ja EMI Classicsista John Lennehaniin ja Andrea Griminelliin sekä Maurizio Fuksiin ja Benny Anderssonin BAO -orkesterin muusikoihin ovat vain ja ainoastaan kehuneet ja osoittaneet arvostusta Lindaa kohtaan ennen kaikkea viulistina.
Suomalainen viulisti Linda Lampenius esiintyy Hollanissa Suomen itsenäisyyspäivän kunniaksi pidetävässä tilaisuudessa, jossa mukana myös Suomen Hollannin suurlähettiläs.