Voisitteko ihmiset antaa mulle joitain neuvoja, oon epätoivoinen!
Olen siis totaalisen koukussa perheelliseen naiseen. Ennenkuin tapasi minut ei kuulema ole ajatellut naisia muuten, kuin miten hetskut nyt ajattelee. Ei ole halunnut myöntää edes itselleen tunteitaan minua kohtaan paitsi flirttaillen ja yrittäen näin kai keventää tilannetta jotenkin.
Omaa tilannettani se ei kylläkään ole keventänyt, sukkani ovat todella pyörineet jalassa hänen kanssaan! Mistään kiusaamisesta ei ole kysymys, hän vain on kokemattomuudessaan aivan uskomaton, niin seksikästä ja jollain tavalla viatonta flirttailua en ole kokenut kenenkään kanssa koskaan!
Hän on pehmeä, naisellinen,IHANA,painautuu joskua minua vasten ja suorastaan hyrisee nautinollisesti. Ja sitten vetäytyy jotenkin ujona eikä osaa millään tavalla jatkaa. Itse taas en uskalla edetä vaan suorastaan pidätän hengitystäni, etten vaan vahingossakaan säikäyttäisi tätä uskomatonta olentoa pois elämästäni (itse tietäisin kyllä mitä tehdä ;), olen melko kokenut lesbo).
Ikinä en olisi uskonut tähän joutuvani! Viime aikoina hän on alkanut vihjailla siihen suuntaan, ettei ole koskaan tuntenut näin edes miestään kohtaan, siunailee sitä, mihin tämä johtaa..
Neuvokaa ihmeessä, mitä oikein tekisin! Olen umpikujassa, tunnen valtavaa suojelunhalua häntä kohtaan mutta olen myös toisaalta hyvin seksuaalinen ihminen, suorastaan voisin syödä hänet.. ja varmaa on, että liian voimakkaan aloituksen jälkeen en näkisi häntä enää koskaan.
Ettei liian helpoksi menisi tilanne, niin hän sanoo rakastavansa voimakkuuttani. Eli mitenkä hän sitten suhtautuisi, jos liian pehmeäksikään heittäytyisin, sekoan varmasti, mitä voisin tehdä?
Kuinka edetä heteron(?) kanssa?
30
5936
Vastaukset
- Taas sinisilmäistä
viedään ja vedätetään kymmenen nolla. Kyllä hetskunaiset on ovelista ovelimpia. Jotenkin ujona vetäytyy...:D Sama feikkaus nähty sata ja yksi kertaa!!
- oppirahat
ja lisäksi turha väittää olevansa kokenut, jos ei
näe metsää puilta. saahan sitä hakata päätään seinään mutta turha se on ruikuttaa sympatiaa niiltä ,joille riittää ihan omaa suuntausta edustavat naiset. otettava järki käteen ja lopetettava itsensä pettäminen ja haaveissa eläminen.
vapaita lesbonaisia riittää, tai onhan niitä sellasia jotka suorastaan rakastaa vaikeuksia enempi kuin itseään.
- tiiaa
Muodikas turisti, trendibisse taas vauhdissa? Varo varo.
- ...
kuulostaa tutulta, paitsi että minä olen se heteronainen joka nyt on ensimmäistä kertaa ihastunut/rakastunut naiseen, ei ole kyseessä ainakaan minun kohdallani mistään trendi bisseydestä. Olen ujo ja vetäydyn välillä koska tunteeni ovat aivan uusia minulle, ja vaikka haluan hänta tosi paljon en uskalla heittäytyä suin päin tähän uuteen juttuun, ja pelkään myös kun hän on niin kokenut kun taas minä melkein kokematon, no mun mielestä jatka flirttailua ja kyllä hän kohta jo uskaltaa enemmän mutta ihan hyvä ottaa vähän rauhallisemmin että toinen ehtii tottua tilanteeseen.. :)
- ketjun aloittaja
Kiitos vastauksista, mutta kyllähän jokainen joskus on "kääntynyt", toiset jo synnyinkehdossaan, toiset vasta aikuisiällä.
Ei kai ole tavatonta, että naimisissa oleva hetsku tapaa toisen naisen ja rakastuu. Ei ole hänelle kovin helppo tilanne näin läheltä seuranneena, kyllä mieli sekoittuu ja hämmentyy pahan kerran.
Hän sanoo saavansa minuun yhteyden eri tavalla kuin miehiin ja eikös meillä itsekullakin tilanne ole juuri se. Olin itsekin alkuun epäileväinen ja tyylilleni uskollisena kyyninenkin, mutta hän on vilpittömyydellään saanut parkkiintuneen kuoreni pehmenemään edes vähän.
Miksi hänen välttämättä täytyisi olla paskanpuhuja? Ei hän ole hakenut elämäänsä yhtään mitään, tapasimme sattumalta eräällä kurssilla. Ennen tapaamistamme hän oli tavallisista tavallisin hetsku perheineen, ei todellakaan pyrkinyt viestittämään mitään eikä flirttailemaan.
Tutustuttiin siinä ja ykskaks näin suurimman muutoksen, mitä eläissäni olen ihmisessä nähnyt!
Noin viikon kuluttua hän ilmestyi kurssille täysin erinäköisenä, virttynyt villatakki oli saanut jäädä ja näin aivan uskomattoman seksikkään ja muodokkaan naisen edessäni!
Hän jotenkin tuntui kasvavan siihen pisteeseen saakka, koska ilmiselvää oli, että jotakin syvällistä välillämme oli tapahtunut eli yhteys oli muodostunut.
Sen pitemmälle hänen työkalunsa eivät kuitenkaan tunnu riittävän ja nyt olisi minun tehtävä jotakin, mutta mitä ihmettä?- nyt ole mikään
maailman vaikein tilanne. Hänhän on varattu, naimisissa. Miksi sä alkaisit jotain varatun naisen kanssa ja sotkemaan hänen kuvioitaan vain jonkun pienen liekin takia?
Tarkoitan, voihan se olla että hän haluaa enemmän kuin kokeilun ja ehkä jopa yhteisen elämän. Mutta näitä tilanteita on vain nähnyt niin monta että melkein uskaltaisin väittää että hänen alkuinnostus hiipuu ja sä olet se joka jää kärvistelemään lemmentuskissaan.
Varmasti hän kokeekin aivan jotain ennenkuulumatonta koska jokainen lesbo muistaa sen kuinka naiseen se yhteys syntyy aivan erilailla kuin mieheen.
Mutta edelleen, sä voit katsoa tuon loppuun kuinka siinä käy, ja en todellakaan sano etteikö hän voisi jättääkin miestään ja vaikka mitä tapahtua.
Ja se mitä sä voit tehdä on puhua hänelle, että mitä hän tahtoo, onko hän ajatellut miten teidän juttu jos/kun se etenee vaikuttaa tämän avioliittoon jne.
Joskus hetskunaiset kun pääsevät innostumaan naisesta, ne on kuin härkä uuden portin edessä, inoissaan ja uteliaita ja valmiina mihin vain.
Mutta kun siitä portista on kerrankin menty, ei se enään olekkaan niin wow, vaan se oma perhe ja mies ja entinen elämä vetää pidemmän tikun.
Sun päätös, miten paljon haluat itseäsi likoon laittaa, kumpahan ensin edes vähän puhutte mitä tulevaisuus tuo.
- hämeestä
Mene nille kotiin yöks ja kato miten homma etenee?
- Baluster
Tärkeäähän on, että sinä tuet häntä siihen, mitä hän on: heterouteen tai lesbouteen. Sinun siis on oltava valmis tukemaan häntä heterouteenkin: siihen, että hän analysoi itsensä siten, että hänen tunteensa sinua kohtaan eivät olleetkaan lesbisiä pohjimmiltaan.
Jos rakastaa, silloin on oltava valmis luopumaankin.
Tue häntä siis analysoimaan itseään JA KESKUSTELEMAAN KANSSASI SEKSUAALISISTA SUUNTAUTUMISISTA. (Sori, vanhongossa meni caps lock päälle) Ole vahava siinä, että et tue häntä vain lesbouteen, vaan rehellisyyteen, vaikka se merkitsisi myös heterouden vahvistumista hänelle.
Ole siis ystävä, joka tukee siinä hänen prosessissaan häntä. Oletko niin vahva, että pystyisit siihen?
Tuosta vahvuudesta... Oletko kysynyt häneltä, mitä hänelle sinun vahvuutesi on?
Varmasti hän kokee vahvuutesi erilailla ja useissa eri aspekteissa kuin sinä itse. Hänelle sinun vahvuutesi ei välttämättä ole sitä, mitä sinä kuvittelet sen olevan. Hänelle esim. vahvuutesi voi olla sitä, että uskallat olla herkkä?
Hän antaa eri määreet käsitteille kuin sinä. Me kaikki annamme eri määreet ja sisällöt käsitteille. Siksi olisi hyvä, että keskustelisitte myös siitä käsitteestä "vahvuus".
Minusta ainoa oikea tie on tukea häntä prosessoimaan omaa seksuaalista suuntautumista ja seksuaalista identitettiä. Vain siten voi teidän suhteestanne tulla aito ja oikea rakkaussuhde. Se voi kyllä päättyä siihenkin, että hänelle siinä prosessissa vahvistuu heterous ja suhteestanne ei voi tulla rakkaussuhdetta. Ymmärrä se, että se nainen on valtavissa sisäisissä prosesseissa. Tue sitä prosessointia, vaikka hintana olisi hänelle kirkastuva heterous, sillä ilman sitä prosessia hänelle ei voi myöskään kirkastua mahdollinen lesbous. Kaiken lähtökohta ja perusta on se, että hän käy sen prosessinsa perusteellisesti lävitse siten, ettei hänelle jää epävarma identiteetti, vaan hän voi nauttia elämästään joko heterona tai sitten lesbona.
Tue häntä siihen prosessiin ja siinä prosessissa.
Aseta se prosessi etusijalle, ja teidän välillenne syntyvä mahdollinen rakkaussuhde toissijalle = asetat hänet etusijalle ja omat toiveesi toissijalle.
Jos käy niin siinä prosessissa, että hänelle varmistuukin heterous, sitten sinun on luovuttava rakkauden tunteistasi häntä kohtaan. Mutta se on sen ajan murhe - jos sellaista murhetta koskaan eteesi tuleekaan; hänellehän voi varmistua hänen lesboutensa.
Jos et ole tarpeeksi vahva ihminen tukemaan häntä siihen prosessiin ja siinä prosessissa, ja rauhassa odottamaan sen prosessin päättymistä (se voi viedä aikaa), silloin on aika turha elätellä rakkaussuhteen toiveita mahdollisen heteronaisen kanssa. Tue häntä siihen prosessiin, siinä prosessissa ja anna hänelle aikaa siinä prosessissa, jossa hän selvittää oman seksuaalisen suuntautumisensa ja seksuaalisen identiteettinsä.
Ohjaa suhteenne pois flirtti-tasolta sille prosessointi tasolle. Prosessointi-taso myös merkitsee suhteenne syventymistä, jos kykenette luottamukselliseen, lämminhenkiseen ja avoimeen keskustelu-suhteeseen. Jos hän ei sille tasolle uskaltaudu siirtyä, ei hän silloin koskaan tule kohtaamaan omaa mahdollista lesbouttaan, eikä todellinen rakkaus-suhde hänen kanssaan onnistuisi välillänne.- *näin*
Mä olen ollut tuossa heterotilanteessa. Erosin tosin silloin ja melkein heti sen jälkeen yksi ennestään tuttu lebe alkoi ns. käännyttämään. Menin ihan paniikkiin. Aloin kyllä prosessoimaan ja tulin siihen tulokseen, että olen hetero. Yritettiin tästä jutella, mutta ei siitä tullut mitään. Olisinpa silloin saanut tämmöisiä neuvoja, niin olisin ehkä osannut keskustella paremmin. No, se päättyi vähän ikävästi. Ei olla enää tekemisissä ja asia jäi selvittämättä. Olen prosessoinut itseä sen jälkeenkin ja edelleen pidän vain miehistä. Toisaalta oli mielenkiintoista joutua pohtimaan tämmöinen aspekti itsestä, jota ei ollut koskaan kyseenalaistanut. Toivon hyvää tälle lesbonaiselle, missä hän lieneekään.
- j,oskus
oli erittäin hienosti ja kauniisti kirjoitettu.
- Moukkamaista
Taas yks juntti rikkomassa toisen parisuhdetta. Mä en ainakaaan anna minkäänlaisia neuvoja, TÖRKEÄÄ TOIMINTAA!!!! Eiköhän tässä se suurin ongelma ole, että toinen on perheellinen ja suhteessa. H######i että risoo! Lapsellista ja ällöttävää.
Toivottavasti saat pettyä ja kunnolla. Ehkä sitten opit jotain tärkeää elämästä.- moukalle
Ja kuitenkin kirjoitit. Osaamatta neuvoa, osaat vain haukkua. Sinunko mielestä avioliito on kunnossa, jos vaimo innostuu muista, vaikkapa toisesta naisesta?
Avioliitot eivät ole pyhiä eivätkä ikuisia, ne ovat sosiaalisia sopimuksia, joita ihmiset solmivat ja sanovat irti keskenään, niille on vain katsottu tarkoituksenmukaiseksi asettaa normatiivisia säännöksiä, myös erilaisten jumaluuksien siunauksia halutaan, kulttuurista riippuen, kuten tärkeille ratkaisuille yleensäkin.
Erojen määrä on kasvanut eliniän pitenemisen myötä, luonnollista. Sopimattomista, epätyydyttävistä ratkaisuista on syytä päästä irti, kohtuujärjestelyissä voi vielä jotenkin roikkua mukana. Arviointikysymys. - (tähtönen)
"Juntti" - minkä perusteella?
Tiedäthän, että parisuhteen muodostaa kaksi ihmistä? Aloitusviestin kirjoittaja ei kuulu siihen parisuhteeseen.
Luethan, että kysymyksessä on miehen kanssa oleva nainen, joka ei tunnekaan olevansa täysin hetero, eikä koe miehensä kyenneen koskaan rakastamaan siten kuin tämä nainen nyt kokee naisen rakkauden?
Siten ei tämä viestin kirjoittaja ole rikkomassa parisuhdetta, vaan siinä parisuhteessa on ongelma:
mies ei kykene antamaan naiselleen sitä rakkautta, jota nainen kokee saavansa naiselta.
Tuo ongelma on ko. parisuhteessa, vaikka viestin aloittaja ei olisi koskaan tavannutkaan tätä naista. Ko. parisuhteessa siis on ongelma, joka ei johdu viestin kirjoittajasta, vaan muista tekijöistä. ne tekijät aiheuttavat sen, päättyykö heidän parisuhteensa vai ei. Viestin aloittajalla ei ole siinä asiassa oikeastaan mitään osuutta.
Mitä tärkeää sinä olet oppinut elämästä?
Kerrohan siitä. - olet?
(tähtönen) kirjoitti:
"Juntti" - minkä perusteella?
Tiedäthän, että parisuhteen muodostaa kaksi ihmistä? Aloitusviestin kirjoittaja ei kuulu siihen parisuhteeseen.
Luethan, että kysymyksessä on miehen kanssa oleva nainen, joka ei tunnekaan olevansa täysin hetero, eikä koe miehensä kyenneen koskaan rakastamaan siten kuin tämä nainen nyt kokee naisen rakkauden?
Siten ei tämä viestin kirjoittaja ole rikkomassa parisuhdetta, vaan siinä parisuhteessa on ongelma:
mies ei kykene antamaan naiselleen sitä rakkautta, jota nainen kokee saavansa naiselta.
Tuo ongelma on ko. parisuhteessa, vaikka viestin aloittaja ei olisi koskaan tavannutkaan tätä naista. Ko. parisuhteessa siis on ongelma, joka ei johdu viestin kirjoittajasta, vaan muista tekijöistä. ne tekijät aiheuttavat sen, päättyykö heidän parisuhteensa vai ei. Viestin aloittajalla ei ole siinä asiassa oikeastaan mitään osuutta.
Mitä tärkeää sinä olet oppinut elämästä?
Kerrohan siitä.Toisten parisuhdetta tulee kunnioittaa. Se on aika tärkeä asia elämässä. Jos et osaa kunnioittaa toisten parisuhdetta, et osaa kunnioittaa omaasikaan.
"Aloitusviestin kirjoittaja ei kuulu siihen parisuhteeseen."
Niin, PYSYIS SITTEN EROSSA.
Onneksi vaimollani on moraalikäsitykset kohdallaan, täällä aika monella ne on päin PIIP. - nyt olen
(tähtönen) kirjoitti:
"Juntti" - minkä perusteella?
Tiedäthän, että parisuhteen muodostaa kaksi ihmistä? Aloitusviestin kirjoittaja ei kuulu siihen parisuhteeseen.
Luethan, että kysymyksessä on miehen kanssa oleva nainen, joka ei tunnekaan olevansa täysin hetero, eikä koe miehensä kyenneen koskaan rakastamaan siten kuin tämä nainen nyt kokee naisen rakkauden?
Siten ei tämä viestin kirjoittaja ole rikkomassa parisuhdetta, vaan siinä parisuhteessa on ongelma:
mies ei kykene antamaan naiselleen sitä rakkautta, jota nainen kokee saavansa naiselta.
Tuo ongelma on ko. parisuhteessa, vaikka viestin aloittaja ei olisi koskaan tavannutkaan tätä naista. Ko. parisuhteessa siis on ongelma, joka ei johdu viestin kirjoittajasta, vaan muista tekijöistä. ne tekijät aiheuttavat sen, päättyykö heidän parisuhteensa vai ei. Viestin aloittajalla ei ole siinä asiassa oikeastaan mitään osuutta.
Mitä tärkeää sinä olet oppinut elämästä?
Kerrohan siitä.vähän samoilla linjoilla kuin kiivaat hetskuboytkin. Parisuhde on aina parisuhde, ja se ei parane sillä että siihen haetaan kolmas osapuoli.
Jos tämä nainen löytää onnensa naisen kanssa, niin sitä ennen on syytä ensin entinen parisuhde lopettaa ja käydä ne asiat rehellisesti läpi. - Rauhaan
olet? kirjoitti:
Toisten parisuhdetta tulee kunnioittaa. Se on aika tärkeä asia elämässä. Jos et osaa kunnioittaa toisten parisuhdetta, et osaa kunnioittaa omaasikaan.
"Aloitusviestin kirjoittaja ei kuulu siihen parisuhteeseen."
Niin, PYSYIS SITTEN EROSSA.
Onneksi vaimollani on moraalikäsitykset kohdallaan, täällä aika monella ne on päin PIIP.Etkö ole kuulut että toisten parisuhteisiin ei sekaanuta. Mulla oli kesällä pikkusta flirttiä meneillään yhden naisen kanssa mutta kun tiesin että hänellä on mies ja lapsia niin en tehnyt aloitetta koskan en halua rikkoa toisten parisuhteita. Vieläkin sisimässäni kaipaan tätä naista vaikka en ole enään töissä siel.
- Hetskuboy
nyt olen kirjoitti:
vähän samoilla linjoilla kuin kiivaat hetskuboytkin. Parisuhde on aina parisuhde, ja se ei parane sillä että siihen haetaan kolmas osapuoli.
Jos tämä nainen löytää onnensa naisen kanssa, niin sitä ennen on syytä ensin entinen parisuhde lopettaa ja käydä ne asiat rehellisesti läpi.oli asiallinen kommentti!
Toivon mukaan käsitykseni lesboista on siis väärä, eli eivät aina ajattelekaan ensimmäisenä eroottista hetkeä varatun naisen kanssa, vaan myös laajemmin tuntevat vastuunsa. Joskus vaan näistä kirjoituksista saa sellaisen kuvan, että vain sänkyyn pääsy kiinnostaa. - (suluissaoleva)
olet? kirjoitti:
Toisten parisuhdetta tulee kunnioittaa. Se on aika tärkeä asia elämässä. Jos et osaa kunnioittaa toisten parisuhdetta, et osaa kunnioittaa omaasikaan.
"Aloitusviestin kirjoittaja ei kuulu siihen parisuhteeseen."
Niin, PYSYIS SITTEN EROSSA.
Onneksi vaimollani on moraalikäsitykset kohdallaan, täällä aika monella ne on päin PIIP.Niin. Siinä parisuhteessa on ongelma:
nainen ei saa mieheltään sitä tyydytystä, mitä voi saada ainoastaan naiselta.
Meillä aika usealla lesbolla on se tausta.
Meistä aika moni on joutunut sen asian prosessoimaan ja sitten eroamaan miehestään, kun on uskaltanut kohdata oma lesbous.
Suurella osalla meistä lesbouden kohtaaminen ja kaapista ulostuleminen on tullut tuodelliseksi tilanteessa, että on rakastunut samaa sukupuolta olevaan. Siinä teitää, että mieheltä ei koskaan voi saada sitä, mitä kokee naista kohtaan.
Heillä on siis ongelma.
Se ongelma olisi olemassa, vaikka aloituskirjoittaja ei olisi koskaan kohdannutkaan tätä naista.
Ei tämä aloituskirjoittaja ole rikkomassa heteroavioliittoa, vaan avioliitossa olevan naisen seksuaalinen suuntautuminen ja seksuaalinen identiteetti ja niihin liittyvät tosiasiat sen tulee rikkomaan - jos se rikkoutuu.
Suurella osalla lesboja on tuollainen tausta, että ovat syystä tai toisesta menneet avioliittoon, vaikka ovat olleet tietoisia, etteivät ole täysin heteroja. Toiset heistä ovat olleet siten, etteivät ole edes halunneet ajatella näuitä asioita, vaan ovat työntäneet ne pois mielestään ja ovat kaikin tavoin pyrkineet olemaan heteroita.
Jossakin vaiheessa on kuitenkin parasta, kaikkien kannalta, kohdata totuus. Siinä tilanteessa ei aivioliittoa riko joku ulkopuolinen, vaan ko. ihmisen omat prosessoinnit ja rehellisyyteen kasvaminen omassa seksuaalisessa suuntautumisessaan.
Olen 45 ja lääketieteen lisensiaatti.
Kunnioitan toisten parisuhdetta. Kunnioitan myös omaani.
Kunnioitatko sinä toisten ja omaasi parisuhdetta? Millä tavoin sinä niitä kunnioitat?
Mitä muita asioita sinulle on elämässäsi tärkeitä?
Millä tavoin mielestäsi juuri minä en kuunioita parisuhdetta?
Millä tavoin sinun mielestäsi tällä palstalla "monien" ja minun moraalikäsitykseni eivät ole kohdallaan, mutta vaimollasi on?
Millä tavoin vaimollasi ovat moraalikäsitykset kohdallaan?
Ovatko sinun moraalikäsityksesi kohdallaan? - .......
(suluissaoleva) kirjoitti:
Niin. Siinä parisuhteessa on ongelma:
nainen ei saa mieheltään sitä tyydytystä, mitä voi saada ainoastaan naiselta.
Meillä aika usealla lesbolla on se tausta.
Meistä aika moni on joutunut sen asian prosessoimaan ja sitten eroamaan miehestään, kun on uskaltanut kohdata oma lesbous.
Suurella osalla meistä lesbouden kohtaaminen ja kaapista ulostuleminen on tullut tuodelliseksi tilanteessa, että on rakastunut samaa sukupuolta olevaan. Siinä teitää, että mieheltä ei koskaan voi saada sitä, mitä kokee naista kohtaan.
Heillä on siis ongelma.
Se ongelma olisi olemassa, vaikka aloituskirjoittaja ei olisi koskaan kohdannutkaan tätä naista.
Ei tämä aloituskirjoittaja ole rikkomassa heteroavioliittoa, vaan avioliitossa olevan naisen seksuaalinen suuntautuminen ja seksuaalinen identiteetti ja niihin liittyvät tosiasiat sen tulee rikkomaan - jos se rikkoutuu.
Suurella osalla lesboja on tuollainen tausta, että ovat syystä tai toisesta menneet avioliittoon, vaikka ovat olleet tietoisia, etteivät ole täysin heteroja. Toiset heistä ovat olleet siten, etteivät ole edes halunneet ajatella näuitä asioita, vaan ovat työntäneet ne pois mielestään ja ovat kaikin tavoin pyrkineet olemaan heteroita.
Jossakin vaiheessa on kuitenkin parasta, kaikkien kannalta, kohdata totuus. Siinä tilanteessa ei aivioliittoa riko joku ulkopuolinen, vaan ko. ihmisen omat prosessoinnit ja rehellisyyteen kasvaminen omassa seksuaalisessa suuntautumisessaan.
Olen 45 ja lääketieteen lisensiaatti.
Kunnioitan toisten parisuhdetta. Kunnioitan myös omaani.
Kunnioitatko sinä toisten ja omaasi parisuhdetta? Millä tavoin sinä niitä kunnioitat?
Mitä muita asioita sinulle on elämässäsi tärkeitä?
Millä tavoin mielestäsi juuri minä en kuunioita parisuhdetta?
Millä tavoin sinun mielestäsi tällä palstalla "monien" ja minun moraalikäsitykseni eivät ole kohdallaan, mutta vaimollasi on?
Millä tavoin vaimollasi ovat moraalikäsitykset kohdallaan?
Ovatko sinun moraalikäsityksesi kohdallaan?Kiitos vastauksestasi.
"Suurella osalla lesboja on tuollainen tausta, että ovat syystä tai toisesta menneet avioliittoon, vaikka ovat olleet tietoisia, etteivät ole täysin heteroja."
Minä en tunne tai tiedä ainoatakaan lesboa, jolla kyseinen tausta olisi. Rohkenen vahvasti epäillä. Vai oletko laatinut tilastoa asiasta? Jos olet, tahtoisin nähdä kyseisen tilaston.
"Kunnioitatko sinä toisten ja omaasi parisuhdetta? Millä tavoin sinä niitä kunnioitat?
Mitä muita asioita sinulle on elämässäsi tärkeitä?"
Minä olen mennyt rakkaudesta naimisiin, koska uskon avioliittoon.Olen parisuhteessa, koska uskon parisuhteeseen kahden ihmisen välillä. En olisi parisuhteessa, jos uskoisin, että parisuhteen aikana on oikeus olla myös muiden ihmisten kanssa miten lystää.Parisuhteessa, jossa ollaan samaan aikaan muiden ihmisten kanssa, ei ole mitään järkeä. Kunnioitan omaa parisuhdettani ja vaimoani siten, että teen kaikkeni, että saamme kaikki ongelmamme ratkottua, enkä koskaan pettäisi vaimoani. Ennemmin kuolisin. Toisten parisuhdetta kunnioitan siten, että en koskaan menisi iskemään varattua. Myöskään parisuhteen ongelmat eivät anna oikeutta muille lentää haaskalintuna paikalle.Muista tärkeistä asioista tässä keskustelussa ei ole kyse, eikä minulla ole mitään mielenkiintoa lähteä niitä sinulle listaamaan.
"Millä tavoin mielestäsi juuri minä en kunnioita parisuhdetta?"
Lue mielipiteesi ja vertaile omiini.
"Millä tavoin sinun mielestäsi tällä palstalla "monien" ja minun moraalikäsitykseni eivät ole kohdallaan, mutta vaimollasi on?
Millä tavoin vaimollasi ovat moraalikäsitykset kohdallaan?
Ovatko sinun moraalikäsityksesi kohdallaan?"
Katso mielipiteitä ja tee laskelmia. Vaimoni kunnioittaa parisuhdetta oman kokemukseni mukaan. Ja luojan kiitos olen moisen kultakimpaleen löytänyt. Enempää en hänen puolestaan voi vastata. Elän periaatteitteni mukaan. Mielestäni minulla on moraalikäsitykset kohdillaan. Sinun näkökulmastasi ei nähtävästi ole.
"Olen 45 ja lääketieteen lisensiaatti."
Miksi koit, että sinun tulee mainita, että olet nimenomaan lääketieteen lisensiaatti? Kohottaako se egoasi jollain tapaa? Tekeekö se sinusta paremman ja fiksumman ihmisen ja mielipiteistäsi oikeita? - fifi
....... kirjoitti:
Kiitos vastauksestasi.
"Suurella osalla lesboja on tuollainen tausta, että ovat syystä tai toisesta menneet avioliittoon, vaikka ovat olleet tietoisia, etteivät ole täysin heteroja."
Minä en tunne tai tiedä ainoatakaan lesboa, jolla kyseinen tausta olisi. Rohkenen vahvasti epäillä. Vai oletko laatinut tilastoa asiasta? Jos olet, tahtoisin nähdä kyseisen tilaston.
"Kunnioitatko sinä toisten ja omaasi parisuhdetta? Millä tavoin sinä niitä kunnioitat?
Mitä muita asioita sinulle on elämässäsi tärkeitä?"
Minä olen mennyt rakkaudesta naimisiin, koska uskon avioliittoon.Olen parisuhteessa, koska uskon parisuhteeseen kahden ihmisen välillä. En olisi parisuhteessa, jos uskoisin, että parisuhteen aikana on oikeus olla myös muiden ihmisten kanssa miten lystää.Parisuhteessa, jossa ollaan samaan aikaan muiden ihmisten kanssa, ei ole mitään järkeä. Kunnioitan omaa parisuhdettani ja vaimoani siten, että teen kaikkeni, että saamme kaikki ongelmamme ratkottua, enkä koskaan pettäisi vaimoani. Ennemmin kuolisin. Toisten parisuhdetta kunnioitan siten, että en koskaan menisi iskemään varattua. Myöskään parisuhteen ongelmat eivät anna oikeutta muille lentää haaskalintuna paikalle.Muista tärkeistä asioista tässä keskustelussa ei ole kyse, eikä minulla ole mitään mielenkiintoa lähteä niitä sinulle listaamaan.
"Millä tavoin mielestäsi juuri minä en kunnioita parisuhdetta?"
Lue mielipiteesi ja vertaile omiini.
"Millä tavoin sinun mielestäsi tällä palstalla "monien" ja minun moraalikäsitykseni eivät ole kohdallaan, mutta vaimollasi on?
Millä tavoin vaimollasi ovat moraalikäsitykset kohdallaan?
Ovatko sinun moraalikäsityksesi kohdallaan?"
Katso mielipiteitä ja tee laskelmia. Vaimoni kunnioittaa parisuhdetta oman kokemukseni mukaan. Ja luojan kiitos olen moisen kultakimpaleen löytänyt. Enempää en hänen puolestaan voi vastata. Elän periaatteitteni mukaan. Mielestäni minulla on moraalikäsitykset kohdillaan. Sinun näkökulmastasi ei nähtävästi ole.
"Olen 45 ja lääketieteen lisensiaatti."
Miksi koit, että sinun tulee mainita, että olet nimenomaan lääketieteen lisensiaatti? Kohottaako se egoasi jollain tapaa? Tekeekö se sinusta paremman ja fiksumman ihmisen ja mielipiteistäsi oikeita?Ei voi kuin yhtyä edelliseen kommentointiin...
ja ikä ja tittelit perään;))lisäisin vielä että
lääkärikin voi kai sairastua, vahvuuteen.
kannattaiskohan lisensiaatin vielä tarkistaa toi lääkityspuoli ja aikataulu ettei jää väliin oikeat pillerit =) - harvinaista
fifi kirjoitti:
Ei voi kuin yhtyä edelliseen kommentointiin...
ja ikä ja tittelit perään;))lisäisin vielä että
lääkärikin voi kai sairastua, vahvuuteen.
kannattaiskohan lisensiaatin vielä tarkistaa toi lääkityspuoli ja aikataulu ettei jää väliin oikeat pillerit =)Ilmeisesti Suomen ainoat uskolliset ja korkeamoraaliset heterot ovat lesbopalstan vakituisia vierailijoita. Eivät petä, eivät jätä, ovat aina oikeassa ja tehneet vuorenvarmat oikeat valinnat, joiden turvin he elelevät onnellisina yhdessä koko elämänsä. Eivätkä tarvitse lääkitystä, ei niin mihinkään. Amen.
Mutta lesbot, ne vain houkuttelevat viattomia heteroita, kihisevät seksistä kuumina ja vain siitä. Luulevat muka rakastavansa. Nii. - fifi
harvinaista kirjoitti:
Ilmeisesti Suomen ainoat uskolliset ja korkeamoraaliset heterot ovat lesbopalstan vakituisia vierailijoita. Eivät petä, eivät jätä, ovat aina oikeassa ja tehneet vuorenvarmat oikeat valinnat, joiden turvin he elelevät onnellisina yhdessä koko elämänsä. Eivätkä tarvitse lääkitystä, ei niin mihinkään. Amen.
Mutta lesbot, ne vain houkuttelevat viattomia heteroita, kihisevät seksistä kuumina ja vain siitä. Luulevat muka rakastavansa. Nii.onkohan vielä lesboissakin niitä, jotka uskovat tuohon vanhentuneeseen teoriaan?
tuskin tämän ketjun aloittajan tunteiden kohde on itsekään ihan viaton, jos hyrisee ja painautuu lämpimästi naista vasten, tuskin ihan ekaa kertaa tapahtuu...kyllä nainen on nainen, ja rakkaus on sokea.
ihmetyttää myös tuo aloittajan tuntema suojelunhalu, miltähän heteronaisia pitäisi suojella? eivät kai ole kuitenkaan sukupuuttoon kuolemassa?
ne jotka tunnen, eivät kaipaa varmaan jonkun lesbon suojelua,naurattaa jo ajatuskin.
Kyllä on naiiveja Suomen lesbonaiset, jos ainoat iskuyritykset kohdistuu heteronaisiin, eivät varmaan kestä itsetunnoltaan varmoja lesboja, jotka tietävät mitä haluavat.
Mä en ainakaan halua sänkyyni jotain onnetonta heteronaista, mieluummin lesbo, joka osaa temput. Kaikki kunnia silti heteroille, ilman heitä en ois minäkään tätä kirjoitamassa. - .......
harvinaista kirjoitti:
Ilmeisesti Suomen ainoat uskolliset ja korkeamoraaliset heterot ovat lesbopalstan vakituisia vierailijoita. Eivät petä, eivät jätä, ovat aina oikeassa ja tehneet vuorenvarmat oikeat valinnat, joiden turvin he elelevät onnellisina yhdessä koko elämänsä. Eivätkä tarvitse lääkitystä, ei niin mihinkään. Amen.
Mutta lesbot, ne vain houkuttelevat viattomia heteroita, kihisevät seksistä kuumina ja vain siitä. Luulevat muka rakastavansa. Nii.kyllä ihan paatunut lesbo.
- harvinaista
fifi kirjoitti:
onkohan vielä lesboissakin niitä, jotka uskovat tuohon vanhentuneeseen teoriaan?
tuskin tämän ketjun aloittajan tunteiden kohde on itsekään ihan viaton, jos hyrisee ja painautuu lämpimästi naista vasten, tuskin ihan ekaa kertaa tapahtuu...kyllä nainen on nainen, ja rakkaus on sokea.
ihmetyttää myös tuo aloittajan tuntema suojelunhalu, miltähän heteronaisia pitäisi suojella? eivät kai ole kuitenkaan sukupuuttoon kuolemassa?
ne jotka tunnen, eivät kaipaa varmaan jonkun lesbon suojelua,naurattaa jo ajatuskin.
Kyllä on naiiveja Suomen lesbonaiset, jos ainoat iskuyritykset kohdistuu heteronaisiin, eivät varmaan kestä itsetunnoltaan varmoja lesboja, jotka tietävät mitä haluavat.
Mä en ainakaan halua sänkyyni jotain onnetonta heteronaista, mieluummin lesbo, joka osaa temput. Kaikki kunnia silti heteroille, ilman heitä en ois minäkään tätä kirjoitamassa.Tässä puhutaan tunteista. T_u_n_t_e_i_s_t_a. Kun kaksi ihastuu ja sitten rakastuu toisiinsa, asetelma voi olla mikä tahansa, tavanomainen tai äärimmäisen epätavanomainen tai siltä väliltä, mutta aina se on hämmentävä osapuolille. Jos sopassa on nykyisiä tai entisiä kumppaneita tai aviopuolisoita, lapsista puhumattakaan, aina vaikeammaksi menee.
Mutta kaksi onnetonta (onnellista?, ei taatusti tässä vaiheessa) pirulaista nyt vaan on rakastumassa tai jo rakastuneet. Siinä sitä luovitaan tunteiden kanssa ja suuntien kanssa, minne mennä, mitä tehdä. Aloituksen tekijä kysyy, ymmärrän avuttomuuden. Ne vastaavat, jotka kuvittelevat voivansa jotain antaa tai edes koettavat lohduttaa. Osa mätkii takaisin. Ja osa vastaa mätkijöille, kuten minä, neuvoin en osaa auttaa, ikävä kyllä.
Silleen. Minä olen lesbo, mutta huomauttaisin, että heteroillakin on tunteet. Vaikkei sukupuutto häämötä. Samoin heteroon rakastuneella. - Chirsiccakirjautumatta
(suluissaoleva) kirjoitti:
Niin. Siinä parisuhteessa on ongelma:
nainen ei saa mieheltään sitä tyydytystä, mitä voi saada ainoastaan naiselta.
Meillä aika usealla lesbolla on se tausta.
Meistä aika moni on joutunut sen asian prosessoimaan ja sitten eroamaan miehestään, kun on uskaltanut kohdata oma lesbous.
Suurella osalla meistä lesbouden kohtaaminen ja kaapista ulostuleminen on tullut tuodelliseksi tilanteessa, että on rakastunut samaa sukupuolta olevaan. Siinä teitää, että mieheltä ei koskaan voi saada sitä, mitä kokee naista kohtaan.
Heillä on siis ongelma.
Se ongelma olisi olemassa, vaikka aloituskirjoittaja ei olisi koskaan kohdannutkaan tätä naista.
Ei tämä aloituskirjoittaja ole rikkomassa heteroavioliittoa, vaan avioliitossa olevan naisen seksuaalinen suuntautuminen ja seksuaalinen identiteetti ja niihin liittyvät tosiasiat sen tulee rikkomaan - jos se rikkoutuu.
Suurella osalla lesboja on tuollainen tausta, että ovat syystä tai toisesta menneet avioliittoon, vaikka ovat olleet tietoisia, etteivät ole täysin heteroja. Toiset heistä ovat olleet siten, etteivät ole edes halunneet ajatella näuitä asioita, vaan ovat työntäneet ne pois mielestään ja ovat kaikin tavoin pyrkineet olemaan heteroita.
Jossakin vaiheessa on kuitenkin parasta, kaikkien kannalta, kohdata totuus. Siinä tilanteessa ei aivioliittoa riko joku ulkopuolinen, vaan ko. ihmisen omat prosessoinnit ja rehellisyyteen kasvaminen omassa seksuaalisessa suuntautumisessaan.
Olen 45 ja lääketieteen lisensiaatti.
Kunnioitan toisten parisuhdetta. Kunnioitan myös omaani.
Kunnioitatko sinä toisten ja omaasi parisuhdetta? Millä tavoin sinä niitä kunnioitat?
Mitä muita asioita sinulle on elämässäsi tärkeitä?
Millä tavoin mielestäsi juuri minä en kuunioita parisuhdetta?
Millä tavoin sinun mielestäsi tällä palstalla "monien" ja minun moraalikäsitykseni eivät ole kohdallaan, mutta vaimollasi on?
Millä tavoin vaimollasi ovat moraalikäsitykset kohdallaan?
Ovatko sinun moraalikäsityksesi kohdallaan?Niinpä. Olen samaa mieltä siitä, että tälläisen tilanteen taustalla on parisuhdeongelma, ja jos ei parisuhdeongelma, niin ainakin alkuvaiheessa siinä (hetero)parisuhteessa elävän naisen ongelma. Joissain tapauksissa kolmas osapuoli saattaa toimia vain jonkinlaisena katalysaattorina, joka nopeuttaa tilanteen kehittymistä.
Esimerkki elävästä elämästä:
Jos tämä asia konkretisoituisi minun kohdallani (niin, että minä löytäisin itselleni naisen), "syyllinen" olisin minä, jossain määrin myös heteropuolisoni ja kaikkein vähiten tämä toinen nainen. Edes siinä tapauksessa, että heteromieheni löytäisi toisen naisen, en voisi syyttää tätä toista naista; syitä mieheni rakastumiseen/ihastumiseen minun pitäisi etsiä katsomalla peiliin!
Minä olen väsynyt puhumaan moraalista. Mitä kauemman elän, sen vaikeampi minun on jaotella asiat oikeisiin ja vääriin, hyviin ja pahoihin, mustiin ja valkoisiin. Mitä enemmän asioita miettii ja mitä perusteellisemmin niihin tutustuu sitä enemmän vivahteita ne saavat ja se, mikä ensinäkemältä tuntuu väärältä ja tuomittavalta, saattaa muuttua uuden tiedon myötä helposti ymmärrettäväksi. Näin myös työssäni. Nykyään on paljon asioita, jotka ehkä ennen olisin tuominnut, mutta jotka nyt ymmärrän niiden taustaa vastaan peilaamalla. Itseäni kohtaan olen edelleen aika armoton.
Omassa elämässä on tehtävä valintoja, joskus ne menevät pieleen ja joskus onnistuvat. Ja harvoin kaikki ovat tyytyväisiä.
Työ kutsuu, nyt!
- aiheesta...
Tämä asia on näköjään jakanut ihmiset kahteen leiriin.
Itse olen periaatteideni kanssa melko konservatiivisenakin pidetty ihminen - ja avioliitto kuuluu näihin periaatteisiin. Näen kuitenkin tässä viestin aloittajan kertomuksessa paljon muutakin kuin "pyhän" avioliiton.
Kirjoittaja ei todellakaan ole mitään avioliittoa rikkomassa, mitä sokeimmat eivät ilmeisesti huomanneet. Tai ei ole ainakaan vielä rikkonut. Kunnossa olevaa avioliittoa ei myöskään kukaan ulkopuolinen riko tai kykene rikkomaan. Jos minun tyttöystäväni lähtisi vieraan ihmisen matkaan, niin syyttäisin ensisijaisesti itseäni, sitten häntä - en vierasta ihmistä. Eiköhän jokainen meistä ole itse vastuussa siitä, miten parisuhteen toista osapuolta pitelee ja mitä hänelle tarjoaa ja antaa suhteessa. On myöskin mahdollista, ettei varsinaista syyllistä ole ollenkaan - jos tyttöystäväni tulisi luokseni ja kertoisi rakastuneensa toiseen ihmiseen, mitä sanottavaa minulla olisi? Ei kukaan ihminen mitään rakkaudelleen voi, ja jos minä en enää olisi hänen rakkautensa kohde, olisi suhteemme jo lähtökohtaisesti "huono".
Rakkauteen kuuluu myös luopuminen. Kun rakastaa, täytyy hyväksyä myös se mahdollisuus, että jonain päivänä toinen haluaa mennä - olipa syy mikä tahansa. Kun rakastaa todella, haluaa toiselle hänen parastaan: oli se sitten uuden itsenäisen elämän aloittaminen, uusi alku jonkun toisen kanssa tai päätyminen siihen, että vanha suhde on parhain. Rakkaudessa toinen ihminen asetetaan itsen edelle tietyin rajoituksin.
Maailma on täynnä heteroina itseään pitäviä naisia, jotka eivät ole onnellisia, tai jotka voivat kuvitella olevansa tyytyväisiä elämäänsä, kunnes kohtaavat jotain uutta - lesbonaisen. Miksi näin? Siksi, että nykyisessä, yhä rajoittuneessa maailmassa vallitsee käsitys heteroseksuaalisuudesta määräävänä sukupuolena. Kuten joku aikaisempi kirjoittaja totesi, moni meistä on "kääntynyt". On paljon heteroina itseään pitäneitä ihmisiä, jotka eivät ole koskaan osanneet tai uskaltaneet ajatella mitään muuta mahdollisuutta. Jotkut havaitsevat oman seksuaalisuutensa todellisuuden nuorina, toiset esimerkiksi vasta keski-ikäisiä. Seksuaalinen suuntautuminen voi myös elämän aikana vaihdella, kuten me kaikki tiedämme.
Ketjun aloittaja on ihastunut/ rakastunut perheelliseen naiseen. Kuka hänet voi siitä tuomita? Meidän lesbojen ennen kaikkea täytyisi ymmärtää, ettei rakkauden kohdetta voi valita. Ihastuminen ja rakastuminen ovat aina upeita asioita! Paitsi että hän tuntee vetovoimaa naista kohtaan, on myös kunnioituksen tunne ja suojelunhalu voimakasta, eikä hän ole erityisemmin ottanut yhtään askelta naisen suuntaan. Se on kunnioitettavaa.
Mihin ratkaisuun ihastumisen kohde sitten päätyykään, ei ole millään tavoin ketjun aloittajan syy. Jos ihastumisen kohde todellakin huomaa olevansa bi- tai lesbo, hän olisi huomannut sen ennemmin tai myöhemmin. Ketjun aloittaja on tahattomasti aloittanut lumivyöryn, mutta se olisi ollut odotettavissa joka tapauksessa. On täysin sinisilmäistä moralisoida ihmistä siitä, että hän on aiheuttanut toisen kiinnostuksen omalla käyttäytymisellään. Jokainen ymmärtää, että syy kiinnostuksen heräämiseen piilee ihastuksen kohteessa itsessään: hänen uinuvissa tunteissaan. Varsinkin heteromiesten ruikutus vaimoja varastavista lesboista on naurettavaa: vaimot ovat olleet potentiaalisia naiseen rakastujia kaiken aikaa, vaikkeivat olekaan asiaa ennen ymmärtäneet.
Kirjoituksesi toi minulle elävästi mieleen oman rakastumiseni. Olin sekaisin samoista tunteista, kunnioituksesta, suojelunhalusta, halusta saada tuntea toinen lähellään. Rakkauteni kohde ei ollut naimisissa, mutta piti itseään heterona - kunnes kohtasi minut.
Antaisin sinulle saman ohjeen kuin eräs aikaisempikin kirjoittaja: jos olet vakaalla pohjalla aikomuksissasi, keskustele naisen kanssa hänen tilanteestaan ja ole valmis tukemaan häntä oman kasvunsa prosessissa - minne se sitten johtaakaan. Niitä tapahtumia, jotka alkoivat siitä että hän tapasi sinut, ei voi enää pysäyttää: itse näet, että hän ja jotain hänessä on muuttunut, ja se tulee olemaan jollain tasolla peruuttamatonta. Mitä muutoksen taso on, on riippuvaista hänestä itsestään ja siitä, mitä hän elämältään haluaa. - ei ole
kyse lesbouden heräämisestä, vaikka suuret tunteet liikkuvatkin. Joskus, kun ihminen elää arkea ja suhde tavallaan kulkee joka päivä tuttua ja turvallista uomaansa, ihminen saattaa alkaa tuntea tietynlaista tyhjyyttä sisällään. Kun sopivaan saumaan sattuu törmäämään uuteen ihmiseen, joka huomaa sinut jälleen yksilönä, arvostaa jokaista sanomaasi sanaa, luo ihailevia silmäyksiä jne, se saattaa herättää voimakkaitakin tuntemuksia ilman, että
kyseessä olisi kuitenkaan seksuaalisen suuntautumisen vaihdos. Ehkä hän nauttii ihailustasi, ehkä teillä on välillänne ainutlaatuista kemiaa. Ongelma on kuitenkin se, että sinä olet lesbo, hän ei. Ihmisten välillä on joskus uskomattoman voimakkaita yhteenkuuluvuuden tunteita, ja sitä jotain, mutta sinun lesbona kannattaa oikeasti yrittää irroittaa itsesi tilanteesta ja yrittää nähdä tilanne ulkopuolisen silmin. Onko ihastuksesi kohteella lapsia? Jos on, hän tuskin lähtee kevyin perustein suhteestaan ja vaikka hän sen huomaisikin toimimattomaksi, hän todennäköisesti ottaisi itselleen uuden miehen. - Carpe D
..sellainen on, jos ihastuu toivottomasti heteronaiseen?
Mulla on iso lauma heteronaisia ympärillä päivittäin, ja jos olisin sinisilmäinenn, niin tässähän saisi rakastua ihan päivittäin, ja varmaan se pääasia, eli työt jäisi tekemättä.
Huhhhuh. Kokemattomampana kyllä oli ihastuksia heteronaisiin, mutta elämä on opettanut, ei kannata.
Kyllä liekkeihin bensaa voi heittää, mutta entä sitten. Roihu on kirkas nopea ja tukehtuu omaan mahdottomuuteensa. Poikkeuksia voi tietenkin olla, mutta oletko valmis kantamaan vastuun muistakin?Ei ihan pikkujuttu, fantasiat ovat eri asiat kuin todellisuus. - gila
Rakkaus voi iskeä kummallisissa paikoissa ja vääriinkin henkilöihin. Tai pitäisikö sitä kutsua ihastumisen huumaksi...
Jos etenette suhteessanne, todennäköisesti aiheutatte suurta surua ympärillänne. Perheellinen heteronaisesi on tärkeä osa perhettään.
Voi myös olla, että hän on vain erityisen imarreltu huomiostasi. Ja onhan mahdollista, ettei hän olekaan hetero. Mutta perhe hänellä kuitenkin on. Olen itsekin biseksuaali, mutta ei se tee perheen merkitystä minulle sen vähäisemmäksi kuin heterollekaan - tai lesbolle.
Kun oma historiani on se, että elin elämääni kuvitellen olevani hetero yli neljäkymmentä vuotta, en kuitenkaan pidä tilannetta mitenkään kummallisena. Rakastumalla naiseen minäkin löysin ikään kuin vahingossa oman seksuaalisuuteni toisen puolen. Itse asiassa, mistä tiedän, ettenkö olekin lesbo, joka vaan sattui joskus törmäämään niin hyvään mieheen, että menin naimisiin ja perustin perheen? En vaan ollut aikaisemmin kypsä näkemään tätä. Tavallaan tuskallinen kriisi, joka kuitenkin selkeytti elämässä ollutta epämääräistä tunnetta, että elän jonkun toisen elämää.
Asiassa voi edetä vain rehellisyydellä, ei leikkimällä. Anna rakastumisesi kohteen rauhassa miettiä, mitä hän elämältään tahtoo ja mihin hän on valmis. Älä painosta. Jos hän valitsee sinut miehensä sijasta, se on sitten hänen ratkaisunsa, ei sinun. Muussa tapauksessa voisi seurata katkeraa syyttelyä huonona päivänä.
Mietipä myös sitä, olisitko valmis siihen, että heterosi katuisi myöhemmin suhdetta kanssasi? Että hän sanoisi sinun pilanneen hänen elämänsä? Tällaistakin saattaisi tulla eteen. Seksuaalinen huuma tulee ja menee. Siitä voi seurata krapula.
Rakkaus onkin jo toinen juttu. - j,oskus
hänelle aikaa miettiä ainakin. Älä ainakaan tee jotain mistä ei enää paluuta ole tietysti hän voi olla kevyemmällä mukana ja kaikki menee omalla painollaan.
mutta toisaalta hän voi laittaa myös elämänsä kokonaan uusille urille. Monimutkaista, kyllä mutta niinhän elämä on. Minusta aito välittäminen rakastaminen on hienoa ja ei se katso missä ja milloin rakastuu ja vielä kauniimpaa jos kaksi ihmistä niin tekee toisiaan kohtaan.
Olisikin liian helppoa jos maailmassa olisi vain vapaita ja varattuja ihmisiä.Sitä sitten taiteilee niin monen asian kanssa.
Kirjoituksesta huokui mielestäni aito välittäminen tällä hetkellä, mitä lie tulevaisuudessa. tsemiä ..
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Stefu LOISTAVAA!
Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta1331925- 69842
Msisa on eronnut
Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.28812Venäläisiä keksintöjä?
Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?259724Tiedän että on aika luovuttaa
En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r64703Katumuksesta
Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t132670- 10664
- 26639
- 77637
Sisällissota kiihtyy Ruotsissa
KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.200627