Näin itsenäisyyspäivän alla tulee väkisinkin mieleen se, miksi Tuntematon sotilas torsittiin Edvin Laineen elokuvaksi niin, että monet oleelliset teemat jäivät käsittelemättä. Kirjassa kuvataan hienosti mm. Kariluodon kasvamista vastuulliseksi mieheksi tai Koskelan uupuminen sotimisen raskauteen. Lukekaa kirja. Monta muutakin keskeistä teemaa siitä löytyy. Älkää tyytykö pelkkään elokuvaan, se on torsittu ja sliipattu.
Tuntematon sotilas- valettako
Linnan kannalla
91646
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Miksi kirjoista ylipäätään tehdään elokuvia? Jos kirjassa on parikin sataa sivua, ei kaikkea saa millään mukaan kolmetuntiseen elokuvaan. Laineen Tuntematon sotilas on hyvä elokuva, vaikkei täydellinen.
Elokuvia tehdään siksi, kun tuottaja saa sijoitetulle pääomalle kohtuullisen tuoton. Ainakin Suomea suuremmilla kielialueilla. Tuntematon tuotti Särkälle semmosen miljoonakasan, että SF-yhtiön oli pakko tehdä hirveesti roskaa seuraavana vuonna, ettei verottaja olisi vienyt niin paljoa. Vaikka Edvin omin päin ja ilman luvatta makso oikeuksista Linnalle enemmän kuin oli valtuuksia itte Maisterilta saanut.
Paljon helpompi on saada katsojia ennestään tutulle tarinalle kuin yrittää aivan oudolle jutulle löytää kylliksi katsojia. Kuka menisi katsomaan jotakin Harri Plotteria tai Tarua Sormusherrasta jos kirjat ei olisi tuttuja. Ei kukaan. Säätiörahoitteinen taide on tietennii ihan eri asia.
kunnollisia, Linnan tekstille ja teosten hengelle uskollisia elokuvia tai tv-sarjaversioita Tuntemattomasta ja Pohjantähdestä. Laine ei mielestäni onnistunut kummassakaan, ehkä omasta vahvasta persoonallisuudestaan johtuen. Myös näyttelijätyössä ja osajaossa on parantamista. Mollbergin versio menee "taidesarjaan".
Molbegin kuva on syyttä jäänyt paitsioon. Onkohan syynä se, että Linna esittää vain kirjan sankaritarinat, Molberg myös sen sodan puolen, että suomalaisetkin raadollistuivat sodassa. Toisaalta ehkä Laineen filmatessa kirjaa kaikkia teemoja ei kerta kaikkiaan olisi voinut käsitellä, koska sota oli vielä niin lähellä. Olisi mielenkiintoista nähdä, minkälaisen version nykypolven ohjaajat kirjasta tekisivät.
Ei Mollbergin teos huono ole, päin vastoin, sotaelokuvaksi oikein hyvä, Linnan Tuntemattoman tulkinnaksi oikein hieno. Väriä, kuvakulmia, uskottavuutta, pyrotekniikkaa. Mutta Laineen Tuntematon...se on minun "maailman parhaat elokuvat"-listallani. Siinä on jotenkin alkumetreiltä alkaen aivan ainutlaatuinen tunnelma. Jotenkin siinä tuntuu koskettavimpana ei suinkaan sodan kauhut vaan sodanjälkeinen Suomi. En tiedä mistä se tulee, mutta minulle tulee aina mieleen se suru ja alakulo joka maassa on varmaankin sodan jälkeen vallinnut, ja samalla sellainen outo toiveikkuus ja usko tulevaisuuteen.
Mutta kun se Laine ei kunnioittanut kirjaa. Se elokuva tietysti täytyi tehdä ajan hengen mukaan. Mutta ei se ole tosi Linnaa.
Ei se ole Linnaa. Se on Lainetta. Harvoin kirja kääntyy sellaisenaan leffaksi. Eikö niissä lopputeksteissä usein lue "sen ja sen romaanin pohjalta käsikirjoittanut sejase"? Tuntematon ja Pohjantähti ovat hienoja kirjoja ja ansaitsevat tulla luetuksi, eivät kuitenkaan rauhoitetuksi.
Kyseessä on eri tulkinnat eri ajoilta. Minusta Linnan teoksen pätevyyttä kuvaa se, että se taipuu erilaisiksi elokuviksi, tulkinnoiksi. Ja ne ovat siis erillisiä taideteoksia Linnan kirjaan verrattuna, eivät vain kirjan kuvitusta.
Hyvä teos elää. Miksi muuten vieläkin jaksettaisiin kohkata vaikk Shakespearen näytelmien yhä uusista näyttämöversioista, satoja vuosia vanhoja juttujahan ne ovat? Juuri siksi etttä ne ovat hyviä, kertovat jotain sellaista mikä ei ole aikaan ja paikkaan sidottua. Näin tekee Linnakin, joskin sitä pruukataan lukea hyvinkin "paikallisena" juttuna.
Väinö Linna oli jatkosodassa rintamalla vain hyökkäysvaiheessa. Loppuajat Linna oli kotirintamalla muissa hommissa.
Sodan loppuvaiheen kuvaukset eivät perustu Linnan omiin kokemuksiin.