1.Jos lapsi otetaan huostaan, hänet jätetään lähialueelle ja mielummin laitokseen. Laitoksessa ei aleta mistään motivaatioista, eli lisätulon lähteenä omimaan lasta. Vanhempi saa käydä lapsensa luona ja lapsi saa käydä kotonaan.
2. Perusteellisesti tutkitaan lasten ja vanhempien suhteet. Perusteellisesti tutkitaan lapsen historia eli lapsuus siihen asti, kun huostaanotto tapahtuu.
3. Ja jos näyttää, että on vain tilapäinen kriisi, lähdetään tukemaan lasta kotiin omien vanhempien luokse. Mutta jos lapsen hoidossa on tapahtunut vuosien aikana monia laiminlyöntejä, silloin voidaan ajatella sijoitusta ensin sukulaisperheeseen ja sitten vasta jonnekkin sijaisperheeseen.
4. Tämä tutkimusaika olisi n. 0,5 vuotta. Sillä jo pystytään katsomaan paljon lapsen ja vanhempien elämästä.
5. Ja tähän tutkimusjaksoon pitäisi perustaa erillinen ja lahjomaton tutkimusyksikkö, jossa on sekä ammattilaisia että tavallisia ihmisä. Isiä ja äitejä. Kun tutkitaan vanhempien ja lasten välisiä suheita, ei siinä niin henkilökohtaisiin salaisuuksiin ja arkoihin asioihin mennä, että joudutaan menemään "vaitiolovelvollisuuden" taakse. Joskus tämä "vaitiolovelvollisuus" on vain suojellakseen sosiaalityöntekijän päätöstä ja sijaisperheen laiminlyöntejä!
http://www.vanhemmat.com/phpbb/viewtopic.php?p=2091#2091
2. Perusteellisesti tutkitaan lasten ja vanhempien suhteet. Perusteellisesti tutkitaan lapsen historia eli lapsuus siihen asti, kun huostaanotto tapahtuu.
3. Ja jos näyttää, että on vain tilapäinen kriisi, lähdetään tukemaan lasta kotiin omien vanhempien luokse. Mutta jos lapsen hoidossa on tapahtunut vuosien aikana monia laiminlyöntejä, silloin voidaan ajatella sijoitusta ensin sukulaisperheeseen ja sitten vasta jonnekkin sijaisperheeseen.
4. Tämä tutkimusaika olisi n. 0,5 vuotta. Sillä jo pystytään katsomaan paljon lapsen ja vanhempien elämästä.
5. Ja tähän tutkimusjaksoon pitäisi perustaa erillinen ja lahjomaton tutkimusyksikkö, jossa on sekä ammattilaisia että tavallisia ihmisä. Isiä ja äitejä. Kun tutkitaan vanhempien ja lasten välisiä suheita, ei siinä niin henkilökohtaisiin salaisuuksiin ja arkoihin asioihin mennä, että joudutaan menemään "vaitiolovelvollisuuden" taakse. Joskus tämä "vaitiolovelvollisuus" on vain suojellakseen sosiaalityöntekijän päätöstä ja sijaisperheen laiminlyöntejä!
http://www.vanhemmat.com/phpbb/viewtopic.php?p=2091#2091
Vastaukset 5
Vanhimmat
kirjoitin jo mielipiteeni biovanhempien palstalle,joten en viitsi toistaa,
Kannatettava ajatus, ettei lapsia annettaisi sijoituksiin hyvätuloisille lisätienestiksi.
Vuosia sitten luin naistenlehdestä jutun, kuinka hyvinkoulutettu akateeminen pari oli saanut sijoitukseen neljä sisarusta.
Perheelle kustannettiin vapaa eläminen, niin että pariskunta saattoi "syventyä" täysin lasten kasvattamiseen ilman työelämän paineita.
Ja lisukkeeksi oli julkaistu kyseinen, kannustava lehtijuttu, joiden kuvissa hyväntekijä-pariskunnan ylle ripustettiin pyhimyksen sädekehä.
Tuli paha olo, kun katselin näiden "onnellisten" lasten kuvia. Surullisilta lapset näyttivät.
Miksi ei lasten omille vanhemmille oltu järjestetty tukea? Esim. kodinhoitajaa tai muuta vanhemmuuteen ohjaavaa henkilöä auttamaan arjessa.
Nyt lapset oli riistetty kodistaan, olkootkin vaikka ehkä huono, silti se olisi ollut heidän omansa.
tämä nykyinen yhteiskuntamme toimii aivan toisin kuin lainsäätäjä oli alaunperin sitä ajatellut (lainssätäjä= me kaikki suomalaiset).
Eli missä vaiheessa kelkka kellahti nurin ja kaikki päälaelleen.
Jokainen täysijärkinen varmaan ymmärtää ja tietää millaista apua, apua tarvitseville perheille pitäisi antaa, näissä lastensuojelua vaativissa perhetilanteissa.
Mutta varmaan näihin sädekehiin, muiden kuin omien vanhempien päällä, on syynsä ja sitä pitäisi kysyä näiltä kaikkitietäviltä sosiaaliviranomaisilta, miksi näin?
ovat kaikkitietäviä.
Ne ovat ehkä henkilöt jotka on joutuneet väärin kohdelluksi, -ei hyväksy virheitään teoissaan joista he joutuvat selontekoon. Silloin kokevat sen kaikkitietäväksi sossuksi.
Luulen myös että sitä apua annetaan mutta kun ei se mene jakeluun vaan sama holtittomuus tai miksi sitä kutsuisi kyvyttömyys vanhemmuuteen on hukassa, niin se on hukassa.
Jos ei koskaan ole edes itse saanut sitä kokea kohdallaan kun hänestä pidetään huolta niin on vaikea sitä myöskään tuottaa omaan arkeen lapsensavanhempana. Kokemusta minulla biosta häntä on autettu ja yritystä korjata tilannetta on ollut ja on edelleenkin. Mitä teet kun jälleen on häädetty asunnostaan eli ei sille muut voi tehdä mitään. Hän elänyt reilut 20 vuotta samassa tilanteessa, synnyttänyt kolme lasta, jotka huostaanotettu.
Se pinna kun ei kestä enempää kuin hetken vain...
vedetty tähän.Kyllä toisenlaisia ovat tapaukset jotka minä tunnen.