Ilmanvaihto excel ja paljon linkkejä

http://www.bauweise.net/grundlagen/technik/lueftung/bauweise/unsermaterial.htm

- katsokaapa kuin läheltä maapintaa raitisilmaa otetaan. Mitenköhän hoitavat kondensoinnin kun vetävät putket maan alle. Kuvassa iso viemäröinti kondenssivedelle. Miettikää kun putkistoon alkaa (kuitenkin) töhnä tarttumaan ja samalla kosteutta putkessa, niin eikös se ole biolooginen elätysastia ?

filttereistä:
http://www.bauweise.net/grundlagen/technik/lueftung/bauweise/filterwechsel/unsermaterial.htm

http://www.bauweise.net/grundlagen/technik/lueftung/enthalpie/markt.htm
- taitaa olla Enerventin koneita kuvassa...
liuta kilpailijoita

paljon kuvia kirjoitti:

http://www.bauweise.net/grundlagen/technik/lueftung/bauweise/unsermaterial.htm

- katsokaapa kuin läheltä maapintaa raitisilmaa otetaan. Mitenköhän hoitavat kondensoinnin kun vetävät putket maan alle. Kuvassa iso viemäröinti kondenssivedelle. Miettikää kun putkistoon alkaa (kuitenkin) töhnä tarttumaan ja samalla kosteutta putkessa, niin eikös se ole biolooginen elätysastia ?

filttereistä:
http://www.bauweise.net/grundlagen/technik/lueftung/bauweise/filterwechsel/unsermaterial.htm

http://www.bauweise.net/grundlagen/technik/lueftung/enthalpie/markt.htm
- taitaa olla Enerventin koneita kuvassa...
liuta kilpailijoita

Onpas sakemanneilla tehokkaan näköisiä koneita. Tuossa yhdessä linkissä, jossa on tuo raitisilma matalalla, näkyy lto-kone avonaisena. On siinä aika pitkä kenno enpä ole tuollaista suomessa nähnyt. Mitähän mahtaa olla hyötysuhde.

Roottorikoneita näyttäisi olevan vaikka kuinka monta. Tietääkö kukaan, onko saksassa tiukemmat vaatimukset lton:n hyötysuhteelle vai mistä tuo johtuu? Vai ovatko sakemannit vaan tietoisempia aiheesta lton hyötysuhde.

kieroliero kirjoitti:

Onpas sakemanneilla tehokkaan näköisiä koneita. Tuossa yhdessä linkissä, jossa on tuo raitisilma matalalla, näkyy lto-kone avonaisena. On siinä aika pitkä kenno enpä ole tuollaista suomessa nähnyt. Mitähän mahtaa olla hyötysuhde.

Roottorikoneita näyttäisi olevan vaikka kuinka monta. Tietääkö kukaan, onko saksassa tiukemmat vaatimukset lton:n hyötysuhteelle vai mistä tuo johtuu? Vai ovatko sakemannit vaan tietoisempia aiheesta lton hyötysuhde.

Veikkaan, että Saksan populaatio sen verran suuri, että löytyy tarkkoja ihmisiä paljon, jotka haluavat säästää (kaikessa mahdollisessa) ja siksi löytyy mnyös iv-alalla paljon pyöriväkennoisia koneita. On mahdollista, että myös normit edellyttää hyvää talteenottoa. Kateeksi käy nuo valikoimat ja tuntuu, että Suomi on aitoa perähikiää koko maa.

Kiinnostaisi tietää mikä on Enerventin eu-hinta Saksassa. Siellähän alv 16% ja tulleja ei mene ja rahtikin kulkee helposti ja kilpailu kovempaa kuin Suomessa.

mietityttää myös kirjoitti:

Veikkaan, että Saksan populaatio sen verran suuri, että löytyy tarkkoja ihmisiä paljon, jotka haluavat säästää (kaikessa mahdollisessa) ja siksi löytyy mnyös iv-alalla paljon pyöriväkennoisia koneita. On mahdollista, että myös normit edellyttää hyvää talteenottoa. Kateeksi käy nuo valikoimat ja tuntuu, että Suomi on aitoa perähikiää koko maa.

Kiinnostaisi tietää mikä on Enerventin eu-hinta Saksassa. Siellähän alv 16% ja tulleja ei mene ja rahtikin kulkee helposti ja kilpailu kovempaa kuin Suomessa.

Unohdin aivan, kysehän oli saksalaisista, nehän on tunnetusti pihejä :)

kieroliero kirjoitti:

Onpas sakemanneilla tehokkaan näköisiä koneita. Tuossa yhdessä linkissä, jossa on tuo raitisilma matalalla, näkyy lto-kone avonaisena. On siinä aika pitkä kenno enpä ole tuollaista suomessa nähnyt. Mitähän mahtaa olla hyötysuhde.

Roottorikoneita näyttäisi olevan vaikka kuinka monta. Tietääkö kukaan, onko saksassa tiukemmat vaatimukset lton:n hyötysuhteelle vai mistä tuo johtuu? Vai ovatko sakemannit vaan tietoisempia aiheesta lton hyötysuhde.

Lähes kaikki esiintyneet kojemerkit ovat Suomessa esustettuina, lisäksi Suomessa on sellaisia merkkejä, joita listassa ei esiintynyt. Eli Suomessa on saman verran kojemerkkejä kuin Saksassakin.

Kysehän oli roottorikojeista yleensä, ei pientalokojeista, jolle alueelle suurin osa kojevalmistajaista ei koste tikullakaan.
Esim Systemair ja PM-Luft ovat edustettuna Suomessa. PM-Luftin kuvassa esitetty koje on sellainen luokkahuoneisiin tarkoitettu koje, jota ei pientaloihin missään tapauksessa ole ajateltu.

Euroopan markkinat ovat tässäkin suhteessa yhteiset. Säädökset ja hintatasot ovat samat Saksassa ja Suomessa.

mietityttää myös kirjoitti:

Veikkaan, että Saksan populaatio sen verran suuri, että löytyy tarkkoja ihmisiä paljon, jotka haluavat säästää (kaikessa mahdollisessa) ja siksi löytyy mnyös iv-alalla paljon pyöriväkennoisia koneita. On mahdollista, että myös normit edellyttää hyvää talteenottoa. Kateeksi käy nuo valikoimat ja tuntuu, että Suomi on aitoa perähikiää koko maa.

Kiinnostaisi tietää mikä on Enerventin eu-hinta Saksassa. Siellähän alv 16% ja tulleja ei mene ja rahtikin kulkee helposti ja kilpailu kovempaa kuin Suomessa.

että Saksan ilmasto on huomattavasti leudompi kuin Suomen ja siksi mm jäätymisongelmien poistamiset eivät rasita kojehintoja.
Valikoimaa ei kannata kadehtia, sillä se on suunnilleen sama kuin Suomessakin, perähikiää edustaa lähinnä ne, jotka ovat perähikiältä.

old_profile_18176 kirjoitti:

Lähes kaikki esiintyneet kojemerkit ovat Suomessa esustettuina, lisäksi Suomessa on sellaisia merkkejä, joita listassa ei esiintynyt. Eli Suomessa on saman verran kojemerkkejä kuin Saksassakin.

Kysehän oli roottorikojeista yleensä, ei pientalokojeista, jolle alueelle suurin osa kojevalmistajaista ei koste tikullakaan.
Esim Systemair ja PM-Luft ovat edustettuna Suomessa. PM-Luftin kuvassa esitetty koje on sellainen luokkahuoneisiin tarkoitettu koje, jota ei pientaloihin missään tapauksessa ole ajateltu.

Euroopan markkinat ovat tässäkin suhteessa yhteiset. Säädökset ja hintatasot ovat samat Saksassa ja Suomessa.

"Kysehän oli roottorikojeista yleensä, ei pientalokojeista "
ei kun ehkä enemmänkin pientalojen hyvillä hyötysuhteilla olevista koneista eli roottorikoneista, joita Suomessa tarjolla vähän ja kovilla hinnoilla. Toki köyhällä ei varaa ostaa kuin hyvää ja terveellisintä mallia pitkässä juoksussa.

asdf kirjoitti:

"Kysehän oli roottorikojeista yleensä, ei pientalokojeista "
ei kun ehkä enemmänkin pientalojen hyvillä hyötysuhteilla olevista koneista eli roottorikoneista, joita Suomessa tarjolla vähän ja kovilla hinnoilla. Toki köyhällä ei varaa ostaa kuin hyvää ja terveellisintä mallia pitkässä juoksussa.

Kummallista jurputusta ...

Moni noista esitetyistä kojeista on selvästi sellaista kokoluokkaa, että niillä ei ole mitään tekemistä omakotirakentamisen kanssa. Kaikkia niitä ei ole tarjolla omakotirakentajille sen paremmin Saksassa kuin Suomessakaan.

Vai tarjolla vähän ja kovilla hinnoilla?
Saman ne maksaa muuallakin, jos ne maksaisivat enemmän Suomessa kuin muualla, niitä tuotaisiin Suomeen. Mm Hoval, Systemair ja PM-Luft ovat Suomen markkinoilla jo ennestään. Jos ne eivät tuo pienkoneita, johtuu se vain ja ainoastaan siitä, ettei se kannata.
Vastaavasti jos Enervent myy Saksassa se on edullisempi kuin ne kojeet, joita tänne ei ole varaa tuoda.