"Otavan surmat vuonna 1918
olivat poliittinen puhdistus
Timo Laitakari
LS Mikkeli
Kymmenen ”punaisen” teloitus Mikkelin Otavassa keväällä 1918 oli luonteeltaan poliittinen puhdistus. Jäljellä olevat asiaa koskevat dokumentit eivät viittaa siihen, että surmat olisivat johtuneet jostain konkreettisesta tuomittavasta teosta.
Länsi-Savo etsi arkistoista vuosikymmeniä vaiettuun surmatyöhön liittyvät asiakirjat. Arasta aiheesta johtuen arkistoihin on säästynyt vain vähän materiaalia.
Dokumentit osoittavat, etteivät uhrit valikoituneet sattumalta, vaan kohteiksi valittiin näkyvästi Otavan työväenyhdistyksessä ja työväen järjestyskaartissa toimineita miehiä.
Kymmenestä miehestä seitsemän kuului sekä Otavan työväenyhdistykseen että työväen järjestyskaartiin. Kaksi arvosteli käynnissä olevia kutsuntoja ja yksi valikoitui uhriksi ilmeisesti sattumalta.
Vuoden 1918 tapahtumia käsittelevän uusimman tutkimuksen mukaan surmatyöt eivät olleet sattumanvaraisia, vaan liittyivät osapuolten laajempiin tavoitteisiin. Näin siis näyttää olleen myös Otavassa.
Valkoisen puolen terrorissa paikallisilla suojeluskuntien esikunnilla oli suuri rooli. Näin näyttää olleen myös Otavassa.
Mikkelin Otavassa teloitettiin maaliskuussa 1918 kymmenen miestä ”pikaoikeudenkäynnin” jälkeen. Tiettävästi teko oli pahin yksittäinen sodanaikainen terroriteko koko Etelä-Savossa."
http://www.lansi-savo.fi/
olivat poliittinen puhdistus
Timo Laitakari
LS Mikkeli
Kymmenen ”punaisen” teloitus Mikkelin Otavassa keväällä 1918 oli luonteeltaan poliittinen puhdistus. Jäljellä olevat asiaa koskevat dokumentit eivät viittaa siihen, että surmat olisivat johtuneet jostain konkreettisesta tuomittavasta teosta.
Länsi-Savo etsi arkistoista vuosikymmeniä vaiettuun surmatyöhön liittyvät asiakirjat. Arasta aiheesta johtuen arkistoihin on säästynyt vain vähän materiaalia.
Dokumentit osoittavat, etteivät uhrit valikoituneet sattumalta, vaan kohteiksi valittiin näkyvästi Otavan työväenyhdistyksessä ja työväen järjestyskaartissa toimineita miehiä.
Kymmenestä miehestä seitsemän kuului sekä Otavan työväenyhdistykseen että työväen järjestyskaartiin. Kaksi arvosteli käynnissä olevia kutsuntoja ja yksi valikoitui uhriksi ilmeisesti sattumalta.
Vuoden 1918 tapahtumia käsittelevän uusimman tutkimuksen mukaan surmatyöt eivät olleet sattumanvaraisia, vaan liittyivät osapuolten laajempiin tavoitteisiin. Näin siis näyttää olleen myös Otavassa.
Valkoisen puolen terrorissa paikallisilla suojeluskuntien esikunnilla oli suuri rooli. Näin näyttää olleen myös Otavassa.
Mikkelin Otavassa teloitettiin maaliskuussa 1918 kymmenen miestä ”pikaoikeudenkäynnin” jälkeen. Tiettävästi teko oli pahin yksittäinen sodanaikainen terroriteko koko Etelä-Savossa."
http://www.lansi-savo.fi/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.