Mikä on kuusitukin hinta tammikuussa?
Kuusitukin hinta
tammikuussa
194029
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Eiiköhän se ole hieman alempi kuin tällä hetkellä... Varmaa on, ettei se ainakaan juuri nykyistä korkeampi ole..
nousemaan ja rajusti, joka muuta väittää on sahojen propagandan uhri. AINA ovat ostajat valittaneet puun kalleutta,puhuvat pelkkää potaskaa. Katsoppa paljonko ovat yhtiöt rikastuneet 80 vuodessa minkä tukkipuu kasvaa. Ei äärtä ei laitaa sillä omaisuudella minkä ovat hankkineet ja maksaneet puusta vain murusia.
vähän sahojen tilinpäätöslukuja. Aika vähissä on tällä tukinhinnalla positiivista tulosta tekeviä sahoja. Lähitulevaisuudessa sahauskapasiteetti Suomesta vähenee vuorenvarmasti.
Ei alle 60euron/m3 kannata myydä.
Vuoden päästä 100euroa/m3.
Suomessa sahoja käynnissä noin 20kpl.
Parhaista koneet purettu ja viety venäjälle.
Valmiin sahatavaran hinta laskenut jatkuvasti, polttoaineiden hinnat nousseet samoin palkkakustannukset sivukuluineen. Miten ihmeessä raaka-aineesta voitaisiin maksaa nykyistä enemmän?? Ainoastaan silloin, jos sahatavaran hinta nousisi (tuskin, kilpailu maailmalla on kovaa) taikka henkilöstökulut laskisivat (ei mahdollista Suomessa..)
Mihin perustuu väitteet siitä, että tukin hintaa voitaisiin nostaa? Faktatietoa kehiin, kiitos!
AMK puhuu järkeä, tukin hinta ei nouse koska tappiota tekevien sahojen kannattaa ennemmin pysäyttää tuotantonsa kuin lisätä tappioitaan raaka-aineen hinnankorotuksilla.
Nykyinen tasokin merkitsee lähivuosina sahausmäärien supistumista, siitä seuraavaa tukin kysynnän laskua ja tukin hinnan asettumista jalostusarvoa vastaavalle tasolle.
Kuitupuun (merkittävät) hinnankorotukset kaatuvat
sen helppoon saatavuuteen. Tuontipuun määrä ylittänee tänä vuonna 20milj. m3 rajan .
Ja viimekädessä hinankorotukset kaatuvat meikäläisen metsänomistajakunnan hajanaisuuteen ja heidän etujärjestönsä (MTK) heikkouteen.
Kuten 90-luvun puunmyyntilakko osoitti, aina löytyy niitä jotka myy ja kun teollisuus selviää 2006 syksyyn ilman isoja korotuksia, tilanne puumarkinoilla vakiintuu ja kauppa käy.
Tietysti yksittäinen metsänomistaja voi uhota vaikka kuinka suurista hinnoista, mutta kokonaisuuus ratkaisee ja esim nykyinen maatalouden tilanne ei jätä monelle viljelijälle tässä asiassa vaihtoehtoja.
Jos ei ole rahaa,on sitten oltava ilman.Sellaista se on.
Mikä sitten muodostuu lopulta hinnaksi? Kumpi määrää hinnan, ostaja vai myyjä, kysyntä vai tarjonta? Vastaus on, molemmat yhdessä. Kumpikaan ei kilpailun vallitessa voi yksin määrätä hintaa.
Jos hinnan määräisi ostaja, se olisi tietenkin mahdollisimman alhainen. Tähän hintaan myyjä voisi todeta saaneensa kaiken kaupaksi. Mutta tähän hintaan myyjä ei ole halukas myymään kaikkea. Ostaja ei tällä hinnalla saisi niin paljon kuin haluaisi. Koska hinta on todella alhainen jotkut olisivat saannin varmistamiseksi maksamaan korkeampaakin hintaa. Kun kysyntä on suurempi kuin tarjonta, hintaan kohdistuu paine ylöspäin.
Jos taas myyjä saisi määrätä hinnan se olisi tietenkin mahdollisimman korkea. Tähän hintaan hän olisi valmis myymään kaiken. Mutta ostajat eivät halua ostaa ja tavara jää myyjälle. Myyjän on ennen pitkää tingittävä hinnasta. Kun kysyntä on pienempi kuin tarjonta hintaan kohdistuu paine alaspäin.
Kun tasapaino kysynnän ja tarjonnan välillä saavutetaan hintaan ei kohdistu painetta ylös eikä alas. Tasapainohinta saavutetaan kun kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret.
Ei asia ole sen monimutkaisempi, metsätaloudessakaan! Kysynnän ja tarjonnan peruslait toimivat sielläkin.
Minä en tarvitse kuin yhden rivin saman sanomiseksi.
Kun jaaritellaan joutavia,monelta hämärtyy mistä oikein on kysymys.Toisaalta on sellaisia joille tekee
hyvää kertailla kertomiasi asiota.
Mutta oleellinen on edellisessä viestissäni.
Sitä en ole epäillytkään että et tarvitse kuin yhden rivin.
Kirjoitimme kuitenkin eri asiasta jos huomasit.
Ainakin mäntytukilla näyttää taas yleistyvän hinnoittelu, joka perustuu tukin laatuun ja järeyteen. Sen myötä järeän tukin hinta nousee ja pienen tukin laskee. Eli järeän männikön myyjä voi tulevaisuudessa saadan suuremman tilin kuin tällä hetkellä. Toisaalta pientä tukkia sisältävän leimikon arvo voi laskea.
Sama hinnoittelu voi tulla käyttöön myös kuusitukilla.
Laatuhinnoittelu ei ole uusi asia, mutta aina huonon kannattavuuden aikana sen merkitys korostuu. Mielestäni se on kuitenkin oikea suunta kehittää puun hinnoittelua ( runkohinnan vaihtoehtona). Elävä esimerkki käytännön elämästä viime viikolta: Mittasin käteispuita naapuripitäjässä. Isäntä oli tehnyt järeistä ylispuista (mänty) lähes pelkkiä oksattomia tyvitukkeja. Jouduin ostamaan ne keskihinnalla, joka on ehkä vain 60% niiden arvosta.Puhuimme asiasta ja myönsin tilanteen ja myös voimattomuuteni asiassa. Paradoksina asiaan: Kilpailija olisi maksanut 60 euroa laatutyvestä, mutta heidän vaatima jäsenmaksunsa olisi syönyt saatavan edun.
Laatuhinnoittelun ongelmana on oston (varsinkin pystykauppa) yhteydessä tapahtuva hinnoittelu, myyjä ei tiedä kertyvän tukin laatujakautumaa. Toisaalta sama tilanne on jo olemássa tukki/kuitu jakautuman suhteen
Laatuhinnoittelu on saanut monen metsänomistajan päät pyörälle. Tärkeää olisikin että metsänomistajat pyytäisivät ammattiapua esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiltä puukauppaa tehdessään jotta vältyttäisiin ikäviltä yllätyksiltä ja että he saisivat aina parhaan mahdollisen hinnan puistaan. Metsänhoitoyhdistyksien toimihenkilöillä on ehkä paras ammattitaito tehdä arvioita tukkiosuuksien kertymistä ja eri puutavaralajien hintaeroista sillä onhan heillä tiedossaan eri puunostajien välillä tehty katkonnanseuranta.
mikä pakotti sinut maksamaan vain 60% tyviyukkien todellisesta arvosta? AHNEUS. Miksi maksaa enemmän jos halvemmallakin saa.Kauppakirjassahan määritellään hinnat ja laatuhan näkyy moton tulosteelta. Ei siinä mitään ongelmaa ole.
Oikea emämokien äiti tietämättömältä metsänomistajalta. Kaataa ensin puut ja sitten alkaa myydä niitä.Sillä tavalla antaa kaikki kortit ostomiehelle..Sopikaa hyvät ihmiset kauppa ensin määrineen, hintoineen ja laatuineen ja vasta sitten kaatohommiin.Jos tarjottu hinta ei ole tarpeeksi hyvä jättäkää pystyyn. Ei se taimikko parissa vuodessa ylispuista niin paljon kärsi,että pilkkahinnalla kannattaa laatutyveä myydä 46 euron hintaan.
"Laatuhinnoittelun ongelmana on oston (varsinkin pystykauppa) yhteydessä tapahtuva hinnoittelu, myyjä ei tiedä kertyvän tukin laatujakautumaa."
Asiahan on päivän selvää, eikä ostaja pysty huijaamaan sentin senttiä:))
Voihan paperiin panna maininnan, että maksakaa omantuntonne mukaan;)
Ei se noin käytännössä mene .
Vaan järeän männynhinta pysyy ennallaan ja muitten laskee.
Järeys luonnollisesti lisää arvoa niin kauan kuin tukit vielä menevät sahasta läpi. Se ei kuitenkaan ole ainoa kriteeri, vaan tyvitukin suoruus ja oksattomuus vaikuttavat oleellisesti myös. Parhaasta laadusta maksetaan tulevaisuudessa ehkä hieman enemmän kuin nyt, koska laatu on kilpailuvaltti myös viennissä Keskimääräinen tukista maksesttava hinta saattaa kuitenkin alentua, luulen minäkin.
Puun hinta tulee nousemaan paljon!