Saisin aika edullisesti serkultani vähän käytetyt sukset. Serkkuni on kuitenkin kilpahiihtäjä (vaikkei mikään huippu) ja siis todella aktiivinen hiihtäjä. Itse olen sunnuntaihiihtelijä enkä ole edes pariin talveen hiihtänyt (välineiden puutteesta johtuen). Onko mitään syytä, miksi kilpasukset eivät aloittelijalla toimisi? Sinänsä sukset ovat pituudeltaan ja jäykkyydeltään sopivat perinteiseen tarkoitetut sukset. Mietin vain ovatko liian "hienot".
Taidan kyllä nuihin taipua, koska toinen vaihtoehto on unohtaa koko hiihto välineiden puutteen vuoksi.
Taidan kyllä nuihin taipua, koska toinen vaihtoehto on unohtaa koko hiihto välineiden puutteen vuoksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
monet harrastehiihtäjät oikein kyttäävät että josko saisi jostain "vanhoja" kilpasuksia. Kunhan ovat jäntevyydeltään sopivat niin ei muuta kuin onneksi olkoon ja LADULLE!
olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä että jos saat "edullisesti" ne sukset ja pituus ja jäykkyys täsmäävät niin kannattaa hankkia ne. ite oon oppinu saman asian kantapään kautta kun oon nuuka ja tarkka. kyllä hiihto on hieno laji kun välineet on kunnolliset.
eivät toimi? ostin hiljan Ficherin luistelukilpasukset monot ja kyllä on hiihto tuskaa. olen tähän asti luistellut vanhoilla pertsan vehkeilläni ja vaikkei meno hääviä ollut silloinkaan, nyt siitä ei tule mitään. monot tuntuvat liian jäykiltä ja sukset tuntuvat karkaavan alta. ylämäkeen vauhti toppaa heti. ja sopivat pitäisi olla jäykkyydeltään, sillä ne on todella asiantuntevasta liikkeestä hankittu.
olen todella sunnuntaihiihtelijä ja tekniikkaa ei ole yhtään. eikä liioin kuntoa. olisiko syy siinä? tarkoitus olisi sitä kuntoa hiihtäen nostaa ja kun pitovoitelu on hepreaa siiryyin luisteluun.
1. huippu suksikaan ei luista mihinkään huonolla voitelulla tai voitelematta.
2. olisiko suksi sittenkin liian jäykkä, jos ei mene ylämäkeen, vai onko hiihtoasentosi väärä suksellesi. osalle suksista pitää hiihtää keulapainoisesti, toiselle taas takapainoisesti ja kolmannelle koettaa pitää paino keskellä suksea ylämäessä, jotta se menesi hyvin ylämäkeen.
tietysti pitää muistaa ettei suksi mene ikinä yhtä hyvin ylämäkeen kuin tasaisella tai loivassa alamäessä. tai voihan se mennäkkin, mutta ei ainankaan tunnu yhtä helpolta, kun joutuu tekemään paljon enemmän töitä sen eteen.
monon pitää kylläkin olla jämäkkä. nykyajan perinteisen monotkin ovat tukevampia kuin entisajan (~20-15v) vanhat luistelumonot.
ps. ei se pito voitelu ole hepreaa. loppujen lopuksi todella helppoa. netistä löytyy jopa puhelin numeroita, joihin voi soittaa ja kysyä että mitäs laitettas pohjaan, eikä maksa mitään lisämaksuja.
perinteisen kisa suksi vaatii hyvän tekniikan hiihtäjältään, muuten tulee olemaan hiihtos yhtä tuskaa. luistelu suksessa ei se tekniikan osaaminen ole niinkään merkittävä tekijä. jos sä oot sunnuntaihiihtelijä, niin oon melko varma ettet saa niitä kilpa suksia pitämään, vaikka kuinka olisi sopivat jäykkyydet. kisa suksi vaatii terävän ja voimakkaan potkun ja sunnuntai sivakoija ei sellaista jaksa pitää päällä kovinkaan pitkään.
pojalle ostettiin viime talvena ekat kisasukset molemmille tyyleille (atomic) ja se ennen vahvempi, eli perinteinen katosi kokonaan. potkua ei tunnu löytyvän ollenkaan ja valittaa, että suksi lipsuu, vaikkei pitäisi. luistelu sen sijaan parani ihan mahdottomasti. sen nyt sitten arvaa, että pertsaa ei hiihtäisi enää ollenkaan. ite taas tykkään, että lapselle kuitenkin se perinteinen on tärkeämpi taito.
mites sen potkun sitten saisi opetettua? vai vaihdetaanko entisiin halpahalli-suksiin, missä ongelmaa ei ollut muilla kuin voitelijalla? ikää on 10 v.
liian lyhyt pitoalue ? korjaantuu pitoaluetta pidentämällä
liian korkea pesä ? korjaantuu laittamalla keskelle enemmän pitoa
potkua saa harjoiteltua laittamalla seinäpidon ja sitten vain sauvoitta hiihtoa tasamaastossa, mutta ei yli 30min per kerta, ainankaan minun mielestäni.
ja tietysti voi pyytää jotain kilpahiihtäjää tai valmentajaa/ohjaajaa katsomaan tekniikkaa tai jos sielläpäin on hiihtokoulua niin ei muuta kuin lapsi sinne. pitää muistaa ettei koskaan tekniikka ole täysin täydellinen, aina löytyy jotain parannettavaa
kiitos neuvoista. olen tähän asti luullut, että sitä sauvoitta hiihtoa pitäisi tehdä loivaan ylämäkeen? ja kun se on aika raskasta, on pojalta mennyt into alle viiden minuutin. mutta kokeillaan tuota. tosin se potku aina löytyy ilman sauvoja, mutta sitten sauvojen mukana katoaa, eli lieneekö vika siellä?
muuten, miten sen "seinäpidon" saa? semmoinenhan pitäisi olla jokaisella pertsanhiihtäjällä.
Oma kokemus samansuuntainen viime talvelta, jolloin ostin vanhojen ämpärimuovisuksien lisäksi sellaiset "kilpasuksista pykälää halvemmat". Sukset luistavat kuin unelmat, mutta potkussa saa olla tarkkana. Suksessa on loppujäykkyyttä sen verran (eli pitoalue ei ota kiinni vielä yhdellä jalalla seisten, vaan vasta kun ponnistaa). Huomasin Finlandian jälkeen, että pohkeet olivat tulleet kipeiksi.
Erityisesti ylämäkeen vuorohiihto tuottaa vielä vaikeuksia (=lipsuu helposti). Onkohan jollain jotain tekniikka yms. vinkkiä tähän asiaan.
(Enkä ole 100% varma että pitoalue on vielä ihan kohdallaan)
no tuo loiva ylämäkikin on niin suhteellinen käsite että minä sanon ennemmin tasamaaksi sitä.
seinäpidon saantiin vinkki:
vauhdin vihreä tehopito pohjalle raudalla sulatettuna ja päälle sitten jotain muuta pinnoitteeksi, tosin menee yksinäänkin. kannattaa varoa ettei laita liikaa, sillä sitten häviää luisto.