Rata varoittelee asuntovelallisia ja pankkeja
05.12.2005 10:24 - Kiristynyt kilpailu asuntoluotoissa on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin.
Rahoitustarkastuksen (Rata) syksyllä 2005 tekemän selvityksen mukaan asuntoluototuksen riskit ovat lisääntyneet. Kiristynyt kilpailu on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin. Rahoitustarkastus kiinnittää valvonnassaan entistä tiukemmin huomiota pankkien riskienhallintaan sekä säännösten noudattamiseen asunto- ja kulutusluottojen myöntämisen yhteydessä.
Rata on huolissaan siitä, että pankit kilpailevat marginaalin lisäksi myös muilla keinoilla, kuten löysemmillä vakuusarvostuksilla ja suuremmilla rahoitusosuuksilla. Asuntoluottoja on myönnetty, vaikka hakijalla ei olisi lainkaan aitoa omarahoitusosuutta tai hankittavan asunnon ja valtiontakauksen lisäksi muita vakuuksia tai takauksia.
Suomessa asuntolainamarginaalit ovat nykyisin noin 0,4 prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin euroalueella keskimäärin.
Lainamarginaalien supistuminen ei johdu pelkästään kilpailun kiristymisestä. Basel II -vakavaraisuusuudistuksen myötä asuntolainojen pääomavaateet keskimäärin pienenevät. Osa pankeista ilmoittaa huomioivansa uudistuksen tulon jo nykyisessä asuntolainojen hinnoittelussa.
Suurten asuntolainojen osuus on kasvanut ja laina-ajat ovat pidentyneet. Yleisin asuntolainan pituus on 21–30 vuotta. Alkuvuonna 2005 noin 37 prosenttia uusista luotoista kuului tähän luokkaan, kun vuonna 2002 vastaavan pituisia luottoja oli vain 22 prosenttia uusista asuntolainoista. Pitkiä yli 30 vuoden luottoja myönnetään kyselyyn vastanneissa pankeissa toistaiseksi vähän, mutta niidenkin osuus on kasvussa.
Kotitalouksien merkitys pankkien laina-asiakkaana on kasvanut. Vuodesta 2000 lähtien kotitalousluotot ovat kasvaneet joka vuosi yritysluottoja nopeammin. Kotitaloudet ovat velkaantuneet erityisesti asuntoluottojen voimakkaan kasvun takia. Kyselyn mukaan velkaantuneisuus on keskittynyt pääasiassa 25–35- ja 36–50-vuotiaille. Suhteessa ikäluokan kokoon eniten asuntovelkaa on 25–35-vuotiailla laina-asiakkailla. Suurten asuntolainojen yhteyteen otetut kulutusluotot lisäävät velkaantumista entisestään. Ylivelkaantuneisuus saattaa olla jo uhka osalle kotitalouksista, arvioi Rata.
Velkaantumisen myötä kotitaloudet ovat altistuneet enenevässä määrin markkinakorkojen muutokselle. Noin 95 prosenttia uusista asuntolainoista sidotaan lyhyisiin viitekorkoihin. Myös kulutusluotoissa viitekorkoina käytetään usein lyhyitä markkinakorkoja. Kotitalouksien on syytä varautua siihen, että korot nousevat nykyisestä historiallisesti alhaisesta tasosta sanoo Rata.
Kyselyn tulosten perusteella Rata on lähettänyt pankeille kirjeen, jossa kehotetaan pankkeja kiinnittämään huomiota riskienhallintaan sekä hyvän pankkitavan edellyttämään asiakkaan taloudellisen kantokyvyn huomioimiseen. Luottoanalyysissa tulee kiinnittää huomiota nykyiseen takaisinmaksukykyyn, takaisinmaksuhistoriaan ja arvioon tulevasta takaisinmaksukyvystä. Lisäksi edellytetään, että pankki ottaa huomioon luottoanalyysissään velallisen oman rahoituksen osuuden rahoitettavasta hankkeesta sekä vakuuden kattavuuden ja realisoitavuuden
05.12.2005 10:24 - Kiristynyt kilpailu asuntoluotoissa on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin.
Rahoitustarkastuksen (Rata) syksyllä 2005 tekemän selvityksen mukaan asuntoluototuksen riskit ovat lisääntyneet. Kiristynyt kilpailu on johtanut vakuusjoustoihin, pidempiin laina-aikoihin sekä ennätyksellisen alhaisiin marginaaleihin. Rahoitustarkastus kiinnittää valvonnassaan entistä tiukemmin huomiota pankkien riskienhallintaan sekä säännösten noudattamiseen asunto- ja kulutusluottojen myöntämisen yhteydessä.
Rata on huolissaan siitä, että pankit kilpailevat marginaalin lisäksi myös muilla keinoilla, kuten löysemmillä vakuusarvostuksilla ja suuremmilla rahoitusosuuksilla. Asuntoluottoja on myönnetty, vaikka hakijalla ei olisi lainkaan aitoa omarahoitusosuutta tai hankittavan asunnon ja valtiontakauksen lisäksi muita vakuuksia tai takauksia.
Suomessa asuntolainamarginaalit ovat nykyisin noin 0,4 prosenttiyksikköä alhaisemmat kuin euroalueella keskimäärin.
Lainamarginaalien supistuminen ei johdu pelkästään kilpailun kiristymisestä. Basel II -vakavaraisuusuudistuksen myötä asuntolainojen pääomavaateet keskimäärin pienenevät. Osa pankeista ilmoittaa huomioivansa uudistuksen tulon jo nykyisessä asuntolainojen hinnoittelussa.
Suurten asuntolainojen osuus on kasvanut ja laina-ajat ovat pidentyneet. Yleisin asuntolainan pituus on 21–30 vuotta. Alkuvuonna 2005 noin 37 prosenttia uusista luotoista kuului tähän luokkaan, kun vuonna 2002 vastaavan pituisia luottoja oli vain 22 prosenttia uusista asuntolainoista. Pitkiä yli 30 vuoden luottoja myönnetään kyselyyn vastanneissa pankeissa toistaiseksi vähän, mutta niidenkin osuus on kasvussa.
Kotitalouksien merkitys pankkien laina-asiakkaana on kasvanut. Vuodesta 2000 lähtien kotitalousluotot ovat kasvaneet joka vuosi yritysluottoja nopeammin. Kotitaloudet ovat velkaantuneet erityisesti asuntoluottojen voimakkaan kasvun takia. Kyselyn mukaan velkaantuneisuus on keskittynyt pääasiassa 25–35- ja 36–50-vuotiaille. Suhteessa ikäluokan kokoon eniten asuntovelkaa on 25–35-vuotiailla laina-asiakkailla. Suurten asuntolainojen yhteyteen otetut kulutusluotot lisäävät velkaantumista entisestään. Ylivelkaantuneisuus saattaa olla jo uhka osalle kotitalouksista, arvioi Rata.
Velkaantumisen myötä kotitaloudet ovat altistuneet enenevässä määrin markkinakorkojen muutokselle. Noin 95 prosenttia uusista asuntolainoista sidotaan lyhyisiin viitekorkoihin. Myös kulutusluotoissa viitekorkoina käytetään usein lyhyitä markkinakorkoja. Kotitalouksien on syytä varautua siihen, että korot nousevat nykyisestä historiallisesti alhaisesta tasosta sanoo Rata.
Kyselyn tulosten perusteella Rata on lähettänyt pankeille kirjeen, jossa kehotetaan pankkeja kiinnittämään huomiota riskienhallintaan sekä hyvän pankkitavan edellyttämään asiakkaan taloudellisen kantokyvyn huomioimiseen. Luottoanalyysissa tulee kiinnittää huomiota nykyiseen takaisinmaksukykyyn, takaisinmaksuhistoriaan ja arvioon tulevasta takaisinmaksukyvystä. Lisäksi edellytetään, että pankki ottaa huomioon luottoanalyysissään velallisen oman rahoituksen osuuden rahoitettavasta hankkeesta sekä vakuuden kattavuuden ja realisoitavuuden
Vastaukset 3
Vanhimmat
Niinpä. MTV:llä on juttu samasta aiheesta. http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2005/12/410859
Pankit ovat paisuttaneet kuplan niin pahaksi, että seurauksena voi olla ainoastaan suuren luokan rommaus. Kun valtio puuttuu ylipitkien lainojen vakuuksiin ja pankit joutuvat kiristämään otetta, voi se paljon mainostettu -70% olla lähellä totuutta.
Osanottoni kaikille hiljattain ostaneille!
asukaa te ny vaan vuokralla älkääkä huolehtiko sellaisen maailman asioista, joihin ette ikinä ees pääse. Vuokralaismaailmassa saa olla ihan rauhassa Ratalta, kiitos kuitenkin pyyteettömästä huolenpidostasi sinua rikkaampia koskien, liikutumme.
varsin uskottava laitos, joka valvoo pankkeja.
Valvonna laadussa on huimasti parannettavaa.
Kun aikaisemmin on pyydetty kommentteja pankkien toiminnasta heidän vakio vastauksessa useimmiten on ollut "ei aiheuta minkäänlaista toimenpidetä".
Mistähän nyt mahtaa tuulla kyseisessä laitoksessa.