Juoru-äiti

Oli tosiaan pienenä kiva mennä äidiltä kyselemään arkaluontoisia asioista, kun seuraavan kerran juttu tuli esiin kahvipöydässä vieraiden kesken.. "Tiedättekös, mitä meidän tyttö kysyi tässä taannoin?"

Pahin ehkä kaikista oli se, että mulla tuli todellinen stoppi lukion kanssa; en enää jaksanut. Joten vedin kursseja ihan överiksi, lintsailin, pidin välivuoden yms. Hoidin sen kuitenkin aikanaan loppuun, sain lakin ja olen nyt amk:ssa, johon on melko vaikea päästä.

SILTI vieläkin kuulen spekulaatioita siitä, miksi lukioni meni niin huonosti. Kirjoitin M:n paperit. Siis, sukulaisilla ei ole mitään muuta tietoa mun elämästä kuin se, että en osaa opiskella itsenäisesti, olisin lukiossa tarvinnut ohjausta, kuinka pikkusiskoni kävi lukion kolmessa vuodessa mutta minä tarvitsin neljä vuotta, koska olin niin huono, kun en itsenäisesti osannut sitä käydä. Eli..? Totta, että siihen meni välivuoden takia neljä vuotta, mutta kirjoitin kuitenkin huomattavasti paremmin kuin siskoni ja kaksi ekaa vuotta kävin lukiota kuin mallioppilas ja ka oli yli 9. Mutta koska viiminen vuosi meni miten meni, koska en jaksanut enää jatkuvasti lukea, olen paska ja epäonnistunut ihmisenä. Lisänä tietysti se, ettei suurin osa näistä juoruavista sukulaisista ole edes käynyt lukiota.. Se tuossa on niin naurettavaa, että kun kukaan ei tiedä syytä siihen, miksi en enää jaksanut, täytyy alkaa keksimään jotain ja yleisin keksitty asia on se, että tarvitsen jostakin syystä jonkun koko ajan pitämään kädestä kiinni ja vahtimaan, että teen läksyt kunnolla.

No, faija on ihan samanlainen juoruilija kuin kaikki muutkin. Se on yksityisyrittäjä ja juoruaa kaiken asiakkailleen. Se todellakin paasaa kaikkien elämäntarinan puhelimeensa. Ja sieltäkin on monesti tullut se niin ihana lausahdus: "Meillä on nyt vähän kiireitä, kun tuo meidän tyttö ei osaa opiskella itsenäisesti lukiossa ja se tarvitsee nyt ohjausta." Kuinkahan monta vuotta siitä on, kun pääsin sieltä lukiosta veke.. Keksisivät jo jotain muuta!

Itse en yksinkertaisesti enää kerro vanhemmille mitään. En ole asunut kotona kohta pariin vuoteen, joten päivittäin eikä aina edes viikoittain olla tekemisissä. Välit ovat muuten hyvät, mutta varon visusti suutani, jos jotain meinaan päästää ulos.

Tässä pari viikkoa sitten faija tuli piipahtamaan meillä viideksi minuutiksi. Olin silloin juuri tullut kotiin (opiskelen ja olen töissä) ja samantien lähdössä töihin. En ollut kahteen päivään ehtinyt olla kotona kuin nukkumassa, joten eläinten häkit olivat melko likaiset. Ei siis edes missään kaatopaikkakunnossa, eivätkä vielä niin paskaset, että olisi ollut ötöillä vaikea olla, ja tarkoitus oli siivota sen päivän illalla ne. No, faijahan tajusi jo eteisessä huomauttaa asiasta (mikä tosin oli ihme, koska yleensä eläimistäni ja niiden kammottavasta hajusta ilmoitetaan jo parkkipaikalla). Meni kaksi päivää ja äiti soitti ja ilmoitti, etten kuulemma siivoa kotonani ja rääkkään miestäni pitämällä kämpän paskaisena. Okei.. Jos ei tuosta tajunnut, niin me ei yleensä päästetä mun vanhempia meille. Miehen vanhemmat, kaverit yms. eivät ole koskaan valittaneet hajusta, ei edes hyvin allerginen kaverini, vaikka olen nimenomaan pyytänyt heti sanomaan, jos tuntuu siltä, ettei saa happea. Mutta mun vanhempani haistavat tämän lemun kuulemma kilometrien päähän.

Mutta toisaalta, antaa niiden luulla, mitä luulee, jos se saa ne pitämään itseään vähän mua parempina :) Mä tiedän totuuden ja se riittää. En edes jaksa enää kinastella asioista, tyydyn vain kihittelemään niiden pientä ja täydellistä elämää, jonka ainoa kohokohta on mun lukionkäyntini. Ja asun niin kuin asun ja jos ei siitä pidä, tänne ei tarvitse tulla.

on ihan tajuttoman ärsyttävää siis se, että äiti juoruaa kaiken kaikille. Naapurin akkakin tuli kyseleemään että mites nyt sen asian ja sen asian kanssa, äitisi kertoi että sinulla menee niin ja näin. Sama juttu sukulaisesten ja kaikkien kanssa. Tai jos kerron EHKÄ tekeväni jtn lähteväni esim ulkomaille tai jonnekkin ni joku tuttu alkaa kyselemään että missäs kävit ja jne. Siinä sitten saa selitellä että en ollut missään ja sillee et äiti taas puhunu ohi suunsa.

Nyt oon kyllä päättänyt olla kertomatta sille juoru-akalle yhtikäs mitn.

juoruu siitä kahta kauheemmin :)
noei, kostoahan toi ois.
hmmp sun kyl pitäs jutel mutsis kans ja sen vähä miettii henk.koht asioitas, siis nehän on sun, ei sen asioit.
mä en ite kerro mutsille mitään, koska se juoruu eteenpäin kaiken ja kuulen asiat aina jostai muualt