Onko kukaan tehnyt tällasta vaihtoa? Kokemuksia? Kannattiko?
Ite oon alkanu tätä vaihtoehtoa tosissani harkita, sen verran pahasti tökkii toi yo-opiskelu. Olen piru vie käytännön ihminen enkä mikään teoreettinen, esseitä liukuhihnalta vääntävä, kirjahiiri! Ennen kaikkea amiksessa houkuttelis lyhyt opiskeluaika ja se, ettei hommassa tartte olla niin satasella mukana vaan et vähemmälläkin panostuksella selviää... Kun ei toi opiskelu noin niin ku yleensäkään hirveesti nappaa, ei nyt eikä ennen eikä todennäköisesti koskaan tulevaisuudessakaan.
Ite oon alkanu tätä vaihtoehtoa tosissani harkita, sen verran pahasti tökkii toi yo-opiskelu. Olen piru vie käytännön ihminen enkä mikään teoreettinen, esseitä liukuhihnalta vääntävä, kirjahiiri! Ennen kaikkea amiksessa houkuttelis lyhyt opiskeluaika ja se, ettei hommassa tartte olla niin satasella mukana vaan et vähemmälläkin panostuksella selviää... Kun ei toi opiskelu noin niin ku yleensäkään hirveesti nappaa, ei nyt eikä ennen eikä todennäköisesti koskaan tulevaisuudessakaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Amiksessa pääsee varmasti todella paljon helpommalla kuin yliopistossa, mutta jos AMKhon olet menossa niin ei se sielläkään ole todellakaan mitään kovin helppoa. Riippuu tietenkin koulusta.
Amk:n jälkeen varmaan pitäisi päästä jonkun palkkalistoille jatkamaan lorvimista, kun siihen opiskeluaikaan niin oloutui? Suositan lopettamaan kaiken opiskelun ja siirtymään suoraan työkkärin asiakkaaksi sekä välttelemään kaikkia kurssituksia ja työllistämiskikkoja.
Rautalangasta väännettynä, sikäli kun et aloitusviestin pointtia ymmärtänyt: haluan nimenomaan päästä työelämään mahdollisimman nopeasti luomaan sen vuosikymmenien tasaisen tappavan uraputken jossain perusduunariammatissa. Ja amiksella tarkoitin hyvinkin 2. asteen ammatillista oppilaitosta, en amk:ta.
Sulla muuten on aivan väärä kuva Suomen työttömyystukijärjestelmästä.
Kyllä minun kuvani Suomen tukijärjestelmistä on aivan oikea. Satun nimittäin tuntemaan ihmisiä, jotka eivät muutamaa puolen vuoden pätkätyöjaksoa lukuunottamatta eivät ole olleet töissä kymmeneen viiteetoista vuoteen. Eivätkä he ole kyllä millään työkyvyttömyyseläkkeelläkään, vaan ovat fyysisesti ja psyykisesti terveitä ihmisiä. Tietysti he eivät nyt niin hirvittävän ruhtinallisesti elä, mutta näyttävät tulevan aivan mukavasti toimeen. Mutta ei ainakaan työperäinen stressi vaikuta heitä vaivaavan.
olen tehnyt, siis amiksesta yliopistoon. Jos haluat töitä (riippu tietty alasta), tuo voisi olla ihan OK vaihtoehto. Totuus kun kuitenkin on se, että ammattimiehistä alkaa jo nyt olla huutava pula.
Itse olen päätymässä samaan ratkaisuun, vaikka yliopistossa sinänsä viihdynkin. Valmistumisen jälkeinen työllistyminen ja mahdolliset työtehtävät vain mietityttävät. Tuntuu, että kirjoja voi lukea vapaa-ajallakin, muuten voisi tehdä jotakin muutakin. Toisaalta haaveissa olisi palata joskus uudestaan yliopistoon, lukemaan jotain muuta kuin nykyistä alaani. Siksi mietityttääkin, että kannattaako nyt jättää ollenkaan kesken. Olo on vain kovin sellainen, että hyvää tekisi hankkia käytännön osaamista ja jopa ihan ammatti maisteri-nimikkeen sijasta.
Toivottavasti saat päätöksesi tehtyä ja olet myös tyytyväinen siihen! =)