Repivä rikko välillämme
kuilu johon hukkuu sanat ja kädet
laitan taskuuni
rypistyneen nenäliinan
johon itketyt kyyneleeni
piirtävät märän jäljen
taas puhuin
melkein huutaen
vaikka ei
pitänyt
puhua ollenkaan
sillä repivä rikko välillämme
sulkeutuu vain sanattomin sanoin
pitkään makasin kauniilla matollani
nostin kädet ilmaan
ja haukoin henkeä
kurkkuuni kuristi satuttavat sanat
omaan sydämeeni
tukkien sielun haavan
joka olisi jo voinut
edes hetken
sen pienen hetken
parantua ja mennä eteenpäin
Hiljaisuus
puhuu minulle
ja orjantappura
purppuranpunaisin veripisaroin
lohduttaa katson Häneen -
joka kuoli
että minä
saisin elää
ja kuulla
miten käteni avautuvat
kohti taivasta
Luotan ja itken
itken ja luotan
kristallinkirkkaat jääpalat
makuuhuoneeni ikkunanreunalla
kertovat kaunista tarinaa
lämmöstä joka syntyi jääksi
kun pohjoinen tuuli
puhalsi sinisin huulin
jääkukat railon reunalla
Odotan ja laulan
laulan ja odotan
Uutta -
sillä kukkaset ovat puhjenneet maahan
ja kyyhkyset laulavat
kujertaen sielun soinnut
muistuttaen - että minä elän!
kuilu johon hukkuu sanat ja kädet
laitan taskuuni
rypistyneen nenäliinan
johon itketyt kyyneleeni
piirtävät märän jäljen
taas puhuin
melkein huutaen
vaikka ei
pitänyt
puhua ollenkaan
sillä repivä rikko välillämme
sulkeutuu vain sanattomin sanoin
pitkään makasin kauniilla matollani
nostin kädet ilmaan
ja haukoin henkeä
kurkkuuni kuristi satuttavat sanat
omaan sydämeeni
tukkien sielun haavan
joka olisi jo voinut
edes hetken
sen pienen hetken
parantua ja mennä eteenpäin
Hiljaisuus
puhuu minulle
ja orjantappura
purppuranpunaisin veripisaroin
lohduttaa katson Häneen -
joka kuoli
että minä
saisin elää
ja kuulla
miten käteni avautuvat
kohti taivasta
Luotan ja itken
itken ja luotan
kristallinkirkkaat jääpalat
makuuhuoneeni ikkunanreunalla
kertovat kaunista tarinaa
lämmöstä joka syntyi jääksi
kun pohjoinen tuuli
puhalsi sinisin huulin
jääkukat railon reunalla
Odotan ja laulan
laulan ja odotan
Uutta -
sillä kukkaset ovat puhjenneet maahan
ja kyyhkyset laulavat
kujertaen sielun soinnut
muistuttaen - että minä elän!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Toista haavoittaa
kerran ihastuttaneen
kasvaminen erille,
kauemmas, ulottumattomiin
paistattelemaan omaa auringonsädettään
vai mitä liekään
sitä et tiedä
Myrkkykäärme paratiisin
lähti pois
näkemiin