Repivä rikko

Repivä rikko välillämme
kuilu johon hukkuu sanat ja kädet

laitan taskuuni
rypistyneen nenäliinan
johon itketyt kyyneleeni
piirtävät märän jäljen

taas puhuin
melkein huutaen
vaikka ei
pitänyt
puhua ollenkaan

sillä repivä rikko välillämme
sulkeutuu vain sanattomin sanoin

pitkään makasin kauniilla matollani
nostin kädet ilmaan
ja haukoin henkeä
kurkkuuni kuristi satuttavat sanat
omaan sydämeeni
tukkien sielun haavan
joka olisi jo voinut

edes hetken
sen pienen hetken
parantua ja mennä eteenpäin

Hiljaisuus
puhuu minulle
ja orjantappura
purppuranpunaisin veripisaroin
lohduttaa katson Häneen -
joka kuoli
että minä
saisin elää
ja kuulla
miten käteni avautuvat
kohti taivasta


Luotan ja itken
itken ja luotan

kristallinkirkkaat jääpalat
makuuhuoneeni ikkunanreunalla
kertovat kaunista tarinaa
lämmöstä joka syntyi jääksi
kun pohjoinen tuuli
puhalsi sinisin huulin

jääkukat railon reunalla

Odotan ja laulan
laulan ja odotan

Uutta -

sillä kukkaset ovat puhjenneet maahan
ja kyyhkyset laulavat
kujertaen sielun soinnut
muistuttaen - että minä elän!
1162
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Toista haavoittaa
kerran ihastuttaneen
kasvaminen erille,
kauemmas, ulottumattomiin
paistattelemaan omaa auringonsädettään

vai mitä liekään
sitä et tiedä
Myrkkykäärme paratiisin
lähti pois
näkemiin

Äänestä

Kommentoi aloitusta


runis kirjoitti:

Repivä rikko välillämme
kuilu johon hukkuu sanat ja kädet

laitan taskuuni
rypistyneen nenäliinan
johon itketyt kyyneleeni
piirtävät märän jäljen

taas puhuin
melkein huutaen
vaikka ei
pitänyt
puhua ollenkaan

sillä repivä rikko välillämme
sulkeutuu vain sanattomin sanoin

pitkään makasin kauniilla matollani
nostin kädet ilmaan
ja haukoin henkeä
kurkkuuni kuristi satuttavat sanat
omaan sydämeeni
tukkien sielun haavan
joka olisi jo voinut

edes hetken
sen pienen hetken
parantua ja mennä eteenpäin

Hiljaisuus
puhuu minulle
ja orjantappura
purppuranpunaisin veripisaroin
lohduttaa katson Häneen -
joka kuoli
että minä
saisin elää
ja kuulla
miten käteni avautuvat
kohti taivasta


Luotan ja itken
itken ja luotan

kristallinkirkkaat jääpalat
makuuhuoneeni ikkunanreunalla
kertovat kaunista tarinaa
lämmöstä joka syntyi jääksi
kun pohjoinen tuuli
puhalsi sinisin huulin

jääkukat railon reunalla

Odotan ja laulan
laulan ja odotan

Uutta -

sillä kukkaset ovat puhjenneet maahan
ja kyyhkyset laulavat
kujertaen sielun soinnut
muistuttaen - että minä elän!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu