Oliskohan pikkuveli ollut 4 tai 5 yhtenä jouluna, kun kysyi hienosti katetussa ruokapöydässä että mitäs nämä paperit on millä suu pyyhitään. "Servettejä", joku sitten kertoi.
Pikkumiehen muisti teki kumminkin tepposet, ja muutamaa tuntia myöhemmin veli yritti ottaa käyttöön uuden sanansa. Ikävä kyllä se oli muuntunut muotoon "persetti". Itse sain juuri ja juuri nielaistua räkänaurun, mutta kaikki aikuiset eivät olleet ihan tilanteen tasalla. Luonteelleen uskollisesti veli sitten oikein innostui hokemaan persettiä joka paikassa, kun huomasi että kaikkia nauratti (paitsi äitiä). Pieni ihmetys siinä tunnelmassa kyllä oli, että mitä varten se paperi niin hauskaa on....
Pikkumiehen muisti teki kumminkin tepposet, ja muutamaa tuntia myöhemmin veli yritti ottaa käyttöön uuden sanansa. Ikävä kyllä se oli muuntunut muotoon "persetti". Itse sain juuri ja juuri nielaistua räkänaurun, mutta kaikki aikuiset eivät olleet ihan tilanteen tasalla. Luonteelleen uskollisesti veli sitten oikein innostui hokemaan persettiä joka paikassa, kun huomasi että kaikkia nauratti (paitsi äitiä). Pieni ihmetys siinä tunnelmassa kyllä oli, että mitä varten se paperi niin hauskaa on....
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kun kerran joskus jossain helsingissä veljeni käskettiin hakemaan servettiä.
Hän käveli servettien luokse ja kysyi "onks nää niitä serpentiinejä?" äitini purskahti nauruun ja kaikki kahvilassa olleet katsoivat meitä :D