Mikä elämässä

on tärkeää?

Haluan puhua ihmisistä yleensä! Täällä kun käy näköjään kaikkia seksuaalisuuden edustajia. Rasismi pois! Arvokkaita rakkaudesta syntyneitä ihmisiä olemme.. Suurin osa! Olkoon vähemmistö nyt NE, ketkä eivät sitä ole.. Ihan sama nimittäin miten ihmisiä luokitellaan..

Olen heteroksi itseni luokitellut kymmeniä vuosia. Aikanaan löysin naistenvälisen ystävyyden kautta tajunnan jostain laajemmasta kumppanuudesta. Uskoin olevani Bi, koska en muusta ymmärtänyt, vieläkään!! Rakastuin naiseen ja Nyt tiedän, että lesboksi synnytään. Elää voi kuinka tahtoo ja uskaltaa. Minä en uskaltanut, enkä tiedostanut.

Kadun, että olen parhaat vuoteni kuluttanut suhteisiin joissa mietin miksi en voi olla onnellinen? En voinut siksi, koska ei minua koskaan ymmärretty, ei annettu tilaa ajatuksilleni tasavertaisuudesta. Nämä olivat suhteita miesten kanssa. Yhdessäkään en ole ollut onnellinen.

Jostain syystä vedän nyt puoleeni heteroita jotka haluavat kokeilla seksiä kanssani. Useat tuttuja, koska asun pienellä paikkakunnalla.. Itsevarmuuteni kuulemma viehättää ja varmasti minun tiedetään olevan kokenut naistenkin kanssa.

Mutta minä etsin vain onnea itselleni ja samalla antaisin sitä tietysti kumppanilleni. Seksi toki miellyttää, mutta entä vastuu siitä?? Jos vaistoaa, että toinen tuntee!! Haluaako ihmiset toisilleen pahaa? Vai onko elämä nykyisin niin nopeaa ettei ehdi etsimään muuta kuin hetken nautintoa ja kokemuksia joita keinutuolissa muistella ja kehua lapsenlapsille?

Tiedän monen naisen tuntevan kanssani. Miksi ei voi uskaltaa olla onnellinen? Unohtaa naapureiden puheet ja elää itseään ja onneaan varten? Mielestäni he eivät tiedä mitä menettävät.

Meillä ja minulla on vain yksi elämä! Miksi pitää etsiä tuskaa ja mahdottomuutta? Miksi ei voi ja uskalla olla onnellinen? Mikä meitä vaivaa? Ihmisiä? Aina pitää saada valittaa ja kieriä itsesäälissä tekemättä sen eteen uhrauksia. Sitä elämä nimittäin on! Uhrauksia jonkin muun asian eteen. Tärkeysjärjestys ja moraali hukassa.

Eletään ihmiset satuttamatta toisia ja samalla tehdään omasta elämästä sen arvoinen, että voi sanoa eläneensä!!

9

1436

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ihmisen

      perusluonne. Jos elämä on pelkkää onnea ja autuutta, se ei tunnu todelliselta tai sitten on koko ajan pelko persuksissa, että menettää kaiken.. Siksi kai moni hakemalla hakee kurjuutta elämäänsä, eikä uskalla olla onnellinen.

      Syyllinen olen minäkin.

    • LaikaQ

      Ihmisten ajatuksia kuunnellessani ja lukiessani minusta tuntuu, että monelle on olemassa vain kaksi vaihdetta. Joko onnellisuus, joka on särmätöntä, saumatonta, autuaallista, mitään pahaa sisältämätöntä, huipulla kiitävää, pumpulissa kellimistä. Tai sitten murhe, joka on sitten tuon kaiken vastakohta - kaikki on ankeaa, surullista, masentunutta, yksinäistä, pieleen mennyttä, toivotonta.

      Elämä on kuitenkin siitä väliltä. Uskon, että se on siitä väliltä aivan kaikille, jos uskaltaa olla rehellinen itselleen ja katsoa asioita avoimin silmin. Kun uskaltaa katsoa avoimin silmin, ymmärtää, että monesti on vain hypättävä tietämättä mihin laskeutuu. Monesti on joustettava, joskus on ajateltava muita, joskus taas itseään. Ei elämä ole joko tai. Se on todellakin kuin virta. Kellään (siis todellakaan kellään) ei ole varmuutta huomisesta, eikä siitä mitä on tulossa, joten miksi ei vain eläisi sydämensä mukaisesti ja katsoisi? Miksi tuhlata päivänsä liikaan varmisteluun, toisten ihmisten ajatusten varomiseen, asioiden tekemiseen niinkuin joku odottaa? Kunhan ei tee tahallaan pahaa kenellekään, niin eläköön jokainen tavallaan, niin että todella tuntee elävänsä. Se on tärkeää.

      Näitä päiviä ei saa takaisin ja niiden määrä on tuntematon. Joten ymmärtäisimmepä millainen aarre meillä on käsissämme. Tuskin kukaan laittaisi huippukalliita, korvaamattomasta kankaasta tehtyjä vaatteita mennessään lapioimaan sontaa pellolle? Sen sijaan elämäänsä moni kohtelee kuin tiskirättiä tai vaihdettavaa koneenosaa. Ajattelee, että mitäpä nyt muutamasta päivästä tai vuodesta, onhan näitä. Mutta aina voi aloittaa alusta, korjata suuntaa. Ei se taida olla myöhäistä milloinkaan.

      Minusta onnellisuus ja onnistuminen ei ole pelkästään sitä, että kaikki menee loistavasti, kaikki onnistuu ja on hyvin. Se on myös sitä, että vaikka välillä menee vähän tai vähän enemmän pieleen, on ankeaa ja kurjaa, siitä selviytyy ja uskaltaa jatkaa matkaansa, yrittää uudelleen. Siis luottamusta, rakkautta ja uskoa itseen ja elämään, jota elää. Siitä riittää jakaa myös muille.

    • ja varattu

      jaahas. Nyt, kun kerran ymmärsit vihdoinkin yskäsi, niin siitä vaan sitten elämään sitä omaa elämääsi ! Itse olen sitä aina elänyt, itselleni olen siitä mukavaa rakentanut. Hyvä juttu, kun hoksasit vihdoinkin, että sinun elämäsi riippuu vain sinusta itsestäsi.
      voi toista.

    • tinterintuu

      maailmassa tietty olisi, yksityiselämässä ja ihmisen sisällä, hyvä olo mielessä.

    • tinni-tunni

      Ihmisessä on se (usein) paha vika, ettei ole tyytyväinen siihen mitä hänellä on. Sitten hän etsii ja etsi sitä oikeaa ja ohittaa/jättää ehkä monta ihmistä joiden kanssa olisi voinut elää hyvää ja onnellista elämää... Nyt en puhu itsestäni, mutta näinkin moni tekee. En oikein usko että jokaiselle olisi se yksi oikea, oikeita on monia. Pitää vain päättää että tämän kanssa haluan elää ja olla onnellinen. Rakkaus myös myös vaatii että itse tekee siitä suhteesta toimivan ja rakkaudellisen. Ja kuitenkin minusta usein tuntuu että löysin sen naisen joka minun oli tarkoitettukin löytävän...

      • olevainen

        että olet seurannut ja pohtinut nykyistä elämänmenoa. Kiitos oivaltavasta kirjoituksestasi.

        Kohtuullisuus ja tyytyväisyys unohtuvat elämän melskeessä usein. Mainitsemasi tyytymättömyyden lisäksi meissä ihmisissä on toinenkin "perusvika", vertailu. Väitän, että joskus se nostaa päätään meissä kaikissa, niissä tyytyväisimmissä ja tyynimmissäkin hymyssä suin taivaltajissa. Erehdymme vertaamaan omaa nykyistä elämäämme kaikkiin tietämiimme ihmisiin. Seuraamme heidän elämänvaiheitaan, tarinoitaan; ja kyllähän meille siitä informaatiota on tarjolla tuuttien täydeltä halusimmepa tai emme sitä päivittäisannoksina naukkailla. Vertaamme myös omaan jo ohi kiitäneeseen elämän osaan haikaillen menneitä ja kurkotamme tulevaisuuteen sitä suunnitellen muisti ja ajattelukyky kun on päähämme kehittynyt. Kuormitamme itseämme ja läheisiämme nykyhetkessä syyllistymällä omasta pikku historiastamme tai osaamatta irtautua siitä kaipaamme entiseen. Näemme niin mielellämme kovin kauaksi tulevaisuuteen, asettelemme ajan palaset mieleiseemme järjestykseen. Miten helppoa olisikaan, jos osaisi vapautua noista kahdesta; eläisi todellisuudessa, nyt, jolloin on ainoa hetki, jona voimme itse ja rakkaimpiemme kanssa tehdä hyvää tulevaisuuksillemme. Jokainen osaltamme.

        Jaan kanssasi näkemyksesi siitä, että hyvä elämä, onnellisuus, rakkaus erityisesti on myös tahdon asia, mielentila, johon voi päättää ryhtyä.
        En usko, että onni ja rakkaus, kaikki hyvä vain iskevät yht'äkkiä kuin salama meihin, kumppanien välillä. Mutta sen taas uskon, koska olen kokenut, että kestävän rakkauden voi oivaltaa hetkittäisinä välähdyksenomaisina, kokoaikaisina tuntemuksina -kukin ajallaan, kun on siihen itse valmis. Se lienee sitä elämän johdatusta, elämän kantamista, josta puhut, että on "löytänyt juuri sen naisen joka minun oli tarkoitettukin löytävän..." .


    • j,oskus

      olla onnellinen ja rakastaa. Vaan muutamilla sellaiseen mahdollisuus tai kyky.

      • kaikilla on

        kyky rakastaa. Kuten kasvit ihmisetkin tarvitsevat vain oikean maaperän kukoistaakseen.


      • j,oskus
        kaikilla on kirjoitti:

        kyky rakastaa. Kuten kasvit ihmisetkin tarvitsevat vain oikean maaperän kukoistaakseen.

        vaikuttavat tähänkin asiaa,maaperä ja kasvu kuihtuu ja henkeähän ei taksin tulee enää silleen.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      133
      1925
    2. Missä sinuun mies voisi

      näin pääsiäisenä vahingossa törmätä? Ei ilmeisesti missään?
      Ikävä
      69
      842
    3. Msisa on eronnut

      Mies ei kestänyt jatkuvia syrjähyppyjä eikä totuutta Turun yöstä.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      28
      812
    4. Venäläisiä keksintöjä?

      Kun tässä nyt yritän miettiä venäläisiä keksintöjä, niin ei äkkiseltään tule oikein yhtään mieleen. Onko niitä edes?
      Maailman menoa
      259
      724
    5. Tiedän että on aika luovuttaa

      En vaan osaa. Liian kauan toivonut jotain, mikä ei koskaan tule toteutumaan. Olo ei ole mitenkään hyvä, mutta itken vähemmän kuin silloin kun sinuun r
      Ikävä
      64
      703
    6. Katumuksesta

      Pitkäperjantaina eräässä seurueessa puhuttiin katumisesta ja mitä itse kukin katuu. Yleisintä tuntui olevan pahasti sanominen jollekin läheiselle ja t
      Sinkut
      132
      670
    7. Raviskalla tappo?

      Huhuja liikkuu et raviskalla ois joku laitettu kylymäksi?
      Oulainen
      10
      664
    8. Et arvaa nainen, miten ikävä mulla on sinua.

      Sinua ei voi unohtaa. Pusu sulle musulle!
      Ikävä
      26
      639
    9. Sun mies on mun

      Sinun mies on yksin minun ja sinä et voi sille mitään.
      Ikävä
      77
      637
    10. Sisällissota kiihtyy Ruotsissa

      KaupunkiTaistelut koraanin puolesta kiihtyneet Linköpingissä ja Malmössä. Ruotsin poliisi joutunut vetäytymään suojiin. Päätän raporttini Ruotsista.
      Maailman menoa
      200
      627
    Aihe