yhteenmuuttamisen jälkeen

mato

Kertokaas millaisia kokemuksia parisuhteesta yhteenmuuttamisen jälkeen. Millaista on ollu? Ootteko riidelly paljon?

Oon poikaystäväni kans seurustellu reilu 4 kuukautta, ja mietittiin että joskus ens vuoden alkupuolella muutettais yhteen. Molemmat asutaan viel kotona (täysikäisiä ollaa kummiski) joten kummallakaan ei ole tullu sellasia omia systeemejä mitkä toinen tulis sekottaan.

Mitä luulette onko tolla (ettei ole omia systeemejä) jotain vaikutusta vaikka siihen riitelyyn? Entä sillä, että isoista perheistä (13 ja 10 hlön) ollaan molemmat ja ollaan (väkisinkin) opittu ottamaan toiset huomioon? Nythän sitte pitäis ottaa vain yksi muu ihminen huomioon.. Muutenki ollaa hirveen rauhallisia ja kärsivällisiä ihmisiä, asioita ajattelevia.

Onko sillä ollu mitään väliä kumpi makselee juttuja vai molemmat? Meillä joutuu mies väkisinkin alkuun maksamaan melkein kaiken, minä ku oon köyhä opiskelija ja hän käyny jo muutaman vuoden töissä. Ei hänellä oo kuitenkaa tuntunu olevan mitään sitä vastaan, kun ei raha niin tärkeä asia ole.

Mä oon hyvin luottavainen siitä että kaikki sujuu hyvin, mutta heittäkääs kommenttia! :)

5

926

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • matala

      Hei,
      ei kai se yhteen muuttaminen mikään ongelma ole. Ja onko sekään uhkakuva, että elämästä tulee yhtä riitaa.

      Eräs asia, mikä hiukan mietityttää että muutatte molemmat kotoanne (?) yhteen - elikä teillä jää väliin yksinelämisen vaihe.
      Se vaihe, missä hahmotetaan, miten haluaa elää, miten pedata petinsä ja tiskata astiansa (olla tiskaamatta). Avaatko verhot aamulla ennen kukonlaulua vai tykkäätkö hiiviskellä pimeässä. Jätätkö vessan kannen auki vai et...jne.
      Toki nämä asiat oppii jo kotona, mutta se yksin elämisen vapaus usein riuhtauttaa yksilön irti totutusta aivan kokeilunhalusta ja noin niinKu.
      Ja kun kaksi kokeilunhaluista ihmistä on kotista, saattaa tärmäyskursseja tulla.

      Enemmän jännittäisin (jos mitään jännitettävää on) sitä, miten "happi" riittää suhteessa kun asutaan samassa tilassa. Hapettomuus tekee tilanteesta usein tukalan ja sitten tulee se RIITA!

      (Josn et nyt tiedä mitä hapella tarkoitan, se selviää yhteiselon aikana)

      Mutta lopuksi: Kaikki menee hyvin: äsken kuvattu on vääjäämätöntä arkea. Joten tsemppiä ja onnea uuteen elämänvaiheeseen!

    • tyttönen vain

      En tiedä onko tästä mitään iloa, kun oma tilanteeni oli kuitenkin niin erilainen, mutta kerronpa nyt kun kysyt =)

      Muutimme yhteen melkein viiden vuoden seurustelun jälkeen. Mies oli asunut itsekseen sen viisi vuotta, minä vuoden. Koko seurustelun ajan olin hyvin tiiviisti miehen asunnolla, minulla oli melkein alusta pitäen oma avain, kouluhommia tein paljon miehen luona, illat vietettiin siellä, jossain vaiheessa tupsahti ruokia jääkaappiin, hammasharjakin on jököttänyt vessassa jo kauan. Siis yhteen muuttaessa muutos ei ollut valtava.

      Meillä riitely vähentyi tai melkein katosi kun muutimme yhteen. Jotenkin se "paikallaan junnaaminen" suhteessa turhautti minua, ja keksin riidan vaikka kivestä jos ei muuta ollut =) Mutta jo yhteenmuuttoa suunnitellessa ja nyt sitten yhdessä asuessa riitoja on ollut todella huomattavasti vähemmän. (Olen kyllä kypsynyt ihmisenäkin.)

      Omista systeemeistä en tiedä, kun minä kuitenkin olin aika tiiviistä häseltämässä miehen luona jo aiemmin. Mitään mahdottoman häiritseviä tapoja kummallakaan ei ole, vaikka erilaiset unirytmit joskus vähän harmittaa.

      Tietysti se, että ei ole vielä päässyt tottumaan yksinoikeuteen vessan käytössä, television katselussa, aikataulussa (miten myöhään toinen valvoo, häiritseekö valot/äänet) ja muussa sellaisessa, niin hyvähän se kai on.

      Taloudellisista asioista kannattaa sopia ihan selkeästi ja avoimesti ennen yhteenmuuttoa, ettei niin "turha" asia ala kaihertaa suhdetta. Meillä tilanne on äärimmäisen epätasa-arvoinen, kun miehen tulot on 3000e/kk ja minun 0e/kk, mutta kun kumpikin osaa sanoa mielipiteensä niin hyvin on sujunut. Käytännössä se tarkoittaa meillä sitä, että minä venytän kesätyörahoja, muita säästöjä sekä mahdollisia ekstrarahoja (mummon joululahja tms.) omiin menoihin (ruoka, puh.lasku yms.) mahdollisimman pitkään ja yritän katsoa miten rahaa käytän, mutta mies avustaa kyllä mukisematta jos tarve vaatii. Hän tiesi, että menetän vähäisetkin Kelan tuet yhteenmuuttomme seurauksena ja että kaipaan sitten vähän jelppiä joskus, ja tietoisena tuosta hän teki päätöksen =) Vuokran, netin, veden, sähkön, auton yms. maksaa mies, mutta yhteenmuutto ei lisännyt noita kuluja kuin mitä nyt veteen menee se noin 12 e ja sähköön jonkun verran, vaikea arvioida.

      Mutta että. Eipä tuossa teidän tilanteessa mitään erityistä "riskiä" näy, ehkä lähinnä päin vastoin. Ainoa silmäänpistävä juttu oli lyhyt seurusteluaikanne, mutta ne on makuasioita. Toinen, mikä tuli mieleen, on itsenäistyminen. Joidenkin mielestä olisi hyvä asua ensin yksin, oppia "elämää" ja itsenäistyä, mutta ainakin se oma yksin asuttu vuoteni oli suoraan sanottuna perseestä =) En usko oppineeni mitään uutta, mutta repun kanssa seilaaminen toistemme luo ja yksikertaisesti oman tyhjän asunnon tylsyys olivat rasittavia.

      Siinäpä jotain.

      • mato

        Tosta yksin asumisesta ja "itsenäistymisestä", joista oli tossa toisessaki jutussa.

        Me mietittiin sitä kun asiasta juteltiin. Me oltii vähä sitä mieltä molemmat, että se ei ole niin tähdellistä, kun kumpikaan ei koskaan missään vaiheessa HALUA elää yksin, niin miksi sitä opetellakaan. Miksi opetella asumaan yksin, ja sitten kaksin, miksi ei suoraan kaksin? Kun yhdessä halutaan elää, niin ei siitä "yksin asumisen taidosta" ois mitään hyötyä.

        Mä ymmärrän sen itsenäistymisen. Toisaalta, itsenäistyä (aikuistua, kypsyä) voi muutenkin kuin yksin asumalla. Eihän itsenäinen ihminen ole täysin riippumaton toisista ihmisistä?

        Toki ihmisen tulee osata elää yksinki. Ja jokainen sen osaa, vaikka väkisin, tilanteen pakosta.

        Minä en henkilökohtaisesti näe mitään syytä elää ensin yksin. Kaksin mukavampaa. :)

        Kiitoksia hyvistä jutuista. :)


    • opettaa

      kyllä.

    • flammableheart

      Tietty se, ettei kumpikaan ei ole koskaan yksin asunut vaikuttaa asiaan jossain määrin, varsinkaan kun ei olla yleensäkään kodin ulkopuolella asuttu (esim. asuntolassa tai kämppiksen kanssa). Se kuitenkin vaatii jossain määrin totuttelemista itsessäänkin, ja sitten pitäisi vielä parisuhteesta pitää huolta.

      Muutimme poikaystäväni kanssa yhteen n.10kk:n seurustelun jälkeen, hän oli asunut poissa kotoa jo 8 vuotta, ja minä vain vuoden kämppäkaverin kanssa enkä siis koskaan yksin. Meillä on siis ikäeroa jonkin verran... Mutta sujuvasti tässä on asuttu. Paha sitä on mennä etukäteen sanomaan.

      Yhteenmuuttamista voi tavallaan ajatella eräänlaisena katalysaattorina, joka nopeuttaa sen suunnan muodostumista mihin suhde jokatapauksessa on menossa. Eli jos pari ei ollenkaan sovi yhteen rakkaudesta huolimatta, niin yhteenmuutto tuo ne piirteet nopeammin esille, kuin jos vain pelkästään seurusteltaisiin. Ja se toimii myös toisin päin:)

      Se ettei kummallakaan ole omia "systeemejä" voi tavallaan olla hyväkin juttu...Niitä voi sitten muodostaa yhdessä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      403
      30637
    2. Martinan lapset JÄLLEEN valjastettu valkopesureiksi

      Ei tuo nainen todellakaan täysillä käy. Vauvakin tajuaa että kysymykset ja vastaukset ovat Martinan itsensä tekemiä, lapset vastaa mitä on käsketty. J
      Kotimaiset julkkisjuorut
      476
      4096
    3. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      97
      2697
    4. Stefu LOISTAVAA!

      Ilmeisesti joku vedonlyönti tms, selvinpäin-elämästä👍👍👍 ilmankos ei ole Sofiaa näkynyt. Miten tän parin nyt käy, kun viimi ei maksettuna enää virta
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      1865
    5. Teille, Venäjällä pelottelijat

      Oletatteko ja väitättekö te, että Venäjä pystyisi tuosta vain miehittämään Suomen?
      Maailman menoa
      589
      1643
    6. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      86
      1579
    7. Kakista se ulos nainen vihdoin viimein

      Että haluat, kummatkin halutaan. Otan sinut kuumaan syleilyyn sitten.
      Ikävä
      75
      1555
    8. Ujostuttaa eräs aikuinen mies...

      Mitä se tämmönen on... tuo mies aiheuttaa minulle ylimääräsiä tykytyksiä... Rohkeampana pyytäsin häntä ulos mut jospa hän... Miten mun vaistot ilmoit
      Ikävä
      59
      1477
    9. Jos me käytäs nainen

      Ulkona niin mitkä olisi ne kolme asiaa joita tahtoisit kysyä tai kertoa minulle?
      Ikävä
      72
      1228
    Aihe