-Muuten kyllä mutta sä oot aikamoisen läski jos et oo huomannu! Viivi oli menny pyytämään Akia tanssimaan. Viivi piti Akista kovasti ja oli siksi erityisen loukkaantunut. Siinä silmänräpäyksessä, kun Viivi oli kuullut mitä mieltä Aki oli hänestä oli Viivi päättäänyt, että alkaisi laihduttaa ihan toden teolla. Olivathan monet muutkin sanoneet Viiville hänen varareknkaistaan, mutta vasta tämä tosiaan merkitsi jotain. (jatkakaa)
Viivin laihdutuskuuri
wilma
4390
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
viivi ei enää syönyt mitään, ja kävi vain koko ajan lenkillä ja hän kutistui aivan silmissä! ja yhtäkkiä kahden viikon päästä hän oli hyvin laiha, aivan ruipelo!!!!
Viivi lähti uudelleen tanssimaan ja meni hakemaan Akia. "Sä oot hirveen näköne,en tuu"Aki huusi.
Niinpä Viivi rupesi syömään kunnolla.Kahden viikon kuluttua hän oli "ihannepainossa" ja meni hakeemaan uudelleen Akia tanssimaan. "No tietysti mä tuun" Aki sanoi ja niin he menivät.
Myöhemmin Aki sanoi Viiville, että hänen ei olisi tarvinnut laihduttaa, sillä hän piti Viivistä muutenkin. TODELLINEN KAUNEUS TULEE SISÄLTÄPÄIN!!!!
hetkisen mietin kuulinko oikein. katsoin häntä silmiin ja niissä oli sellainen vekkuli-pojan virnistys. vatsani teki kuperkeikkaa jo noitten silmäysten perusteella että tietty se nälkä kaiversi. -mut... mut... miks..? mä sitten änkytin. -noku, en mä tiedä. piti kai vaan esittää tai jotain. etsä mikään läski oo. mä vaan, kai mä oon sellanen pelkuri paskahousu. möksäytin sitä hymyillen ja supisin että et sä mikään paskahousu ainakaan ole... hän hymyili ja painoi minut itseään vasten. voi sitä ihanaa tuoksua mikä hänestä tuli. tämä on varmaan nyt se kuuluista 7. taivas. kun kappale loppui hän otti minua kädestä kiinni ja vei minut ulos, muuten hyvä mutta pienessä hihattomassani olin tehdä kuolemaa. -mä vaan sitä et... ei sun mua varten ois tarvinnu laihduttaa. sä olit hyvä sellaisena kun olit. se hymyili ja veti jostain taskujensa onkaloista karkkipussin. aah, ne oli vielä aakkosia, juuri niitä mitä mä rakastin. -mä vähän kuulin et sä tykkäsit näist... se sanoi ja punastui hieman. -kyllä mä tykkään, sain vihdoin sanottua hämmentyneisyyteni keskeltä. sitä rupesi se kamalasti hymyilyttämään ja kohta se kysyikin: -ai kummasta?!?! vastasin siihen...no... abc-suukkonen. vai olikohan se aa.vee suukkonen. aki sydän viivi. nyt ja aina.